lauantai 25. maaliskuuta 2017

Ehkä-kasvihuone ja arvontamuistutus

Kunnollisen kasvihuoneen valinta ja perustus ei ole ihan pikkujuttu. Kuumeilin kasvarin perään jo toissakesänä. Ajatus on lämmennyt hiljalleen, rahapussi kasvanut kasvarin verran ja netti sauhunnut kuumana eri malleja vertaillessa. Nyt haave vaikuttaisi jo ihan realistiselta. Kesäpainotteisen työn lomassa olen todennut, että liian tarkkoja aikatauluja on turha itsensä (ja perheensä) kiusaksi turha naulata. Olen huomannut, että minusta saa vähän turhankin tavoitehakuisen kuvan. Taatusti olen sitäkin. Mutta olen myös joustava. Jos tässä nyt aikataulut pettävät ja komea lasiansari ei korista pihaa ensi kesänä, se ei ole maailman loppu.


Meillä on siitä hankala tilanne, että kaikki valtavan kokoiset puut oli välttämätöntä kaataa, jos kasvarin mielii hankkia. Pelkästään niissä olisi pilkottavaa yhden kesän verran. Vanhat koivut pudottavat isoja oksia myrskyissä. Niiden kaataminen kymmenen vuoden päästä + pieni lasinen talo ei myöskään kuulostanut houkuttelevalta yhtälöltä. Projekti on siis edennyt jo puun kaatojen verran. Uskallan varovasti toivoa, että puusavotta on apujoukkojen avulla pääsiäisenä ohi. 


Haluan ehdottomasti ottaa talon arkkitehtuurin huomioon mallia valitessa. Lähes musta tai vihreä malli tuntuisi parhaalta parilta. Nukkumaanmeno tuottaa tällä hetkellä hieman vaikeuksia, kun mallaan kasvihuonetta ja uusia kasvulaatikoita pitkin alapihaa. Olen ristinyt projektin mielessäni ehkä-kasvihuoneeksi. Homma poikineen on silloin paineettomampi. Töitä kasvarin perustamisessa nimittäin riittää. 


Muistuttelen vielä meidän ihanan Keittiöpuutarha - Siemenestä lautaselle kirjan arvonnasta, johon on aikaa osallistua vuorokauden loppuun. Palaan huomenna ja katsotaan kuka meidän hyötyaiheisen järkäleen voittaakaan.

Leppoisaa sunnuntaita!


SHARE:

Onni on vapaa viikonloppu

Viikonloppuja osaa arvostaa, kun niistä on hetkeksi luopunut. Moni uusi ja pidempäänkin tahkonnut yrittäjä tunnistaa ajan lipsumisen käsistä. Ja sen miten vuorokaudesta tuntuu loppuvan tunnit. Parissa vuodessa tuntuu löytyneen rytmi, jossa viikonloput uskaltaa pitää vapaana tai korvata parilla vapaapäivällä viikolla. On ihanaa suunnitella ihan omia ja perheen juttuja. On mitä odottaa!


Kello ei ole vielä kymmentäkään ja olen jo ehtinyt kuvailla, syödä rauhallisen aamiaisen ja blogata. Koti on jo siisti ja kohta voi suunnata lenkille. Kaikille perheenjäsenille on tiedossa jotain kivaa. Myös Nessa the Rescuedogille, joka tapaa siskonsa tänään ensimmäistä kertaa sitten Viipurin päivien. Voi miten se ensimmäiset päivät kävi itkemässä peilikuvalleen. On jännittävää tunnistavatko lähes viisikuisena erotetut siskokset toisensa. 


Kasvihuonehaaveen tieltä kaatuneet täysikokoiset riippakoivut tietävät risusavottaa molemmille päiville. On käsittämätöntä paljonko kuudesta koivusta tulee puuta, risua ja roskaa. Mutta se on vapaa-aikaa ja yhteistä laatuaikaa puolison kanssa. En ole tosin ole ihan varma miten laatuajaksi puoliso sen laskee. Heh! Jos vielä ehdin kipaista kirpparille ja leipoa, voin kutsua viikonloppua täydelliseksi.


Mitä teillä on suunnitelmissa?
SHARE:

torstai 23. maaliskuuta 2017

Kevätilme keittiöön

Keittiö muuttui kertaheitolla keväiseksi parketin uudella maali- ja tapettipinnalla. Tumma parketti sai väistyä valkoisella maalikerroksella, ja tuntuu, että koko keittiö tulvii nyt valoa. Pesussa olleet valkoiset verhotkin saivat jäädä kaappiin lepäilemään kesän ajaksi. Niin ihanalta valon määrä tuntuu.


Tarkkasilmäisimmät lukijat ehtivät jo kysellä pari postausta sitten taustalla pilkottavan lehtitapetin perään. Isot viherkasvien lehdet valkoisella pohjalla tuntui saman tien omalta. Ja niin minä vuosikaudet vannoin, että vihreä kuuluu vain puutarhaan. 


Kaksi isoa Ikean juuttimattoa sekä iso valkoinen vitriini olivat meillä jo aiemmin keittiössä. Pientä rymsteerausta sekä tuolien vaihto muutti ilmettä aikalailla. Olen jo pitkään haaveillut valkoisesta lattiasta ja se mielessä oli ajatus kerätä kirppikseltä eripari tuoleja. Neljä vanhaa venäläistä tuolia löytyivät sen sijaan Facen roskalavaryhmästä. Ja ne ovat ihanat! Pinnatuolit löytyivät pilkkahintaan kirppikseltä. Myös aiemmin näkynyt ruskea lipasto on löytö pikkurahalla. Kuten myös vitivalkoinen pöytäliina sekä rottinkinen nojatuoli. Joten edulliseksi tuli tämä uudistus. 


Siedän keskeneräisyyttä hyvin. Minulle riittää, että on puhdasta. Maltan odottaa, että löytö tulee kohdalle, kun kierrän kirppiksiä tietty kaluste mielessä. Pöytää tässä vielä odottelen. Tuolit odottivat autotallissa vuoden ennen kuin ehdin parketin maalata. 


Jos nyt saisin myös uuden keittiön, tekisin taatusti toisenlaisen valinnan. Oli kuitenkin yllätys miten paljon ympärillä olevat uudet pinnat raikastivat myös 10 vuotta vanhan keittiön. Pesen kaapin ovet kerran viikossa mikä tietysti osaltaan pidentää keittiön ikää. Pinnoista huolehtiminen on peruja äidiltä, jolta olen oppinut mikä merkitys nimenomaan pesemisellä on talon pintojen iässä.


Ja mitä olisi keittiö ilman viherkasveja? Osa esikasvatuksistakin majailee keittiössä, mutta tänä keväänä en halua täyttää keittiötä pikkutaimilla vaan nauttia uudesta ilmeestä ihan tällaisenaan. 


Aurinkoista torstaita!


SHARE:

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kirja-arvonta!

Miten olisi kirja-arvonta? Vuosi sitten ilmassa oli jännitystä, kun Keittiöpuutarha - Siemenestä lautaselle näki päivänvalon. Maria Kesäsen ja Hanna Sumarin kanssa tehty kirja on henkilökohtaisin työni mitä olen ikinä tehnyt. Niin paljon kirjan teko ottaa ja antaa. En muista ikinä esikasvattaneeni niin paljon vihanneksia kuin kirjantekokesänä. Toki tämä kevät taitaa lyödä senkin kevään ennätyksen. Meillä on Marian kanssa taas luvassa mahtava työprojekti ensi kesälle. Ihanaa vaihtelua kasvattaa kesäkukkia!

kuva: Kirsikka Simberg

Arvonnan säännöt:
Yhden arvan saat olemalla tai liittymällä blogini lukijaksi. 
Toinen arpa on tarjolla liittymällä Facebookissa blogini seuraajaksi.
Kolmannen arvan saat seuraamalla blogiani Blogit-sivustolla.

Muistathan ilmoittaa monellako arvalla olet mukana.


Arvonta päättyy 26.3. klo 24.00

Aurinkoista viikon jatkoa ja onnea arvontaan!

SHARE:

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Mitä minnekin

Keittiöpuutarhan kukat tuottavat päänvaivaa joka vuosi. Otan homman ehkä turhan tosissani, mutta ra-kas-tan suunnitella yksivuotiset kukat joka vuosi uudestaan. Haluan kokeilla, yllättyä ja nähdä uutta. Ja joka vuosi huomaan harhautuvani askel askeleelta kauemmaksi perinteisistä keittiöpuutarhan kukista. Haittaakse?


Tuoksuherneen tilalla kasvaa ruusunätkelmä, joka muistuttaa niin kovin tuota yksivuotista sisartaan, että harva edes tajuaa eroa. Neidonkukat ja punakosmoskukat ovat jo täysin vakiintuneet kesäasukit kasvulavoissa. Olen kokeillut myös huovinkukkaa ja markettaa mitkä upposivat hienosti muiden sekaan. Vaan mieli halajaisi vielä jotain uutta ja koreilevaa.


Keittiöpuutarhan kukista iisoppi, vaalea ja punertava krassi, kermanvaalea kehäkukka sekä yksinkertaiset samettikukat ovat saaneet luvan toimittaa oikeiden keittiöpuutahan kukkien virkaa. Harrastamisessa parasta on juuri se, että valinnat saa tehdä ihan itse. Kannustan asiakkaitakin siihen, että jos jostain oikein kovasti tykkää niin sen saa pitää. Oli se muiden mielestä kuinka pöljä valinta hyvänsä. 


Samettikukan siemenet ovat mullassa nyt. Minä jatkan pähkäilyä. 

Ihanaa viikonloppua!
SHARE:

torstai 16. maaliskuuta 2017

Asetelma viikonlopuksi

Minulla on tapana saksia sipulikukat maljakoihin, koska ilo kukinnasta on silloin monipuolisempi. Täydessä kukassa olevat narsissit eivät myöskään kaatuile maljakoissa. Helppo asetelma viikonlopuksi - tai miksei vaikka pääsiäiseksi - syntyy pienillä lasipulloilla ja muutamalla narsissin kukinnolla.


Ostan pieniä kirkkaita lasipulloja ja maljakoita aina kun niitä kirpparilla tule vastaan.  Riihimäen lasilta löytyy useita kivoja maljakoita. Tykkään erityisesti Nanny Stillin suunnittelemista lasisarjoista. Osa maljakoista on parin euron löytöjä sisustusliikkeistä. 


Asetelma tuntuu kylpevän valossa. Niin aurinkoisia viime päivät ovat olleet. Herkkä valkoisen ja keltaisen yhdistelmä on juuri tähän hetkeen sopiva.


Kyllä tätä on odotettu. Aurinkoista viikonloppua! 
SHARE:

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Ruuhkaa

Kylvökset ovat vasta itäneet koulintavaiheeseen, ja jo nyt pohdin mihin ne kaikki koulitut aion laittaa. Joka vuosi se jotenkin ratkeaa. Paras ratkaisu on ostaa uusi pöytä tai taimihylly niiden kaikkien vanhojen kaveriksi. Joka vuosi se helpottaa. Suljen mieleni siltä ajatukselta, että taimien lisäksi koti täyttyy myös pöydistä. 


Kirppikseltä löytyi mitä täydellisin pöytä, jota ilman ei voi elää. Hiontakierros ihanan kuluneen ja matan ilmeen saavuttamiseksi on jo työn alla autotallissa. Juuri sopivaan aikaan koulittuja taimia varten.


Osan taimista koulin maitotölkeistä leikattuihin purkkeihin ja isoimmat köynnökset suoraan lopulliseen isoon ruukkuunsa. Muutama tukikeppi varmistaa suunnan ylöspäin, ja kesäkuun alussa on muutakin ulosvietävää kuin itseensä sotkeentunut köynnösmytty. Valtavia köynnöksen roikaleita on mielestäni hankala siirtää tuossa vaiheessa enää ruukkuun. 


Lohdutan joka vuosi itsenäni parilla vanhalla kuvalla. Kun sisällä on ruuhkaa tässä vaiheessa vuotta....


... on sitä myös parvekkeella läpi kesän.

Aurinkoista keskiviikkoa!

SHARE:

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Pienet auringot

Mitä ihmettä tapahtui lauantaina? Tuntui kuin luonto olisi herännyt kertaheitolla kevääseen. Aurinko tuntui keväisen lämpöiseltä poskilla, linnun lauloivat iloisesti ja lumi suli silmissä. Mikä voisi ilahduttaa kotipuutarhuria enemmän kuin lähestyvä kevät? No, ainakin nyt annettu lämpöennustus poikkeuksellisen lämpöisestä keväästä juhannukseen saakka. Ja se lämpöinen kevät alkaa jo tällä viikolla. Hip hurraa!


Narsissit ilahtuivat sisään tulvivasta valonmäärästä. Nuppuja aukeilee päivittäin ja joka paikassa tuoksuu vieno perunanarsissin tuoksu. Minulle keltainen on ehdoton kevään väri, jota on aina saatava runsain määrin tähän aikaan vuodesta.


Puutarhatyöt ovat lähteneet käyntiin jo pihan puolellakin. Kaikki alppiruusut on vihdoin suojattu auringolta, ja huomenna alkaa puusavotta. Pihamme kaikki vanhat ja osittain lahot koivut, vaahterat ja männyt saavat nyt lähteä. Olen jo suunnitellut tilalle pientalopihaan sopivampia reunaistutuksia. 


Kyllä kevät on jännittävää aikaa.

Reipasta viikonalkua!

SHARE:

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Tervetuloa perennakouluun

Ehdin jo aiemmin hehkuttaa yhteistyökuviota Järvenpään Kukkatalon kanssa. Pääsen jakamaan innostukseni ja tietotaitoni kaikkien halukkaiden kanssa huhtikuussa päivän mittaisella kurssilla. Kasvisuunnittelu on aina ollut intohimoni. Erityisesti perennat jaksavat sykähdyttää vuodesta toiseen. Joten tässä tulee!


Järvenpään Kukkatalo on nähtävyys jo itsessään. Heillä on hienot koulutustilat sekä upea myymälä joka laajenee myös ulkotiloihin kevään korvilla. Käymme kurssilla läpi monipuolisesti perennaistutuksia kasvuolosuhteiden, kasvupaikan ja tyylin vinkkeleistä. Opit miten piirtää kasvisuunnitelmia ja laskea taimimääriä. Jokainen lähtee mukanaan itse piirretty perennasuunnitelma. Taimia voi myös tilata tai ostaa kurssipäivänä 15% alennuksella. 


Miltä kuulostaisi oma paraatipenkki, perhosmagneetti ja niittymäisen keveä lehtoistutus omenapuiden katveeseen? Olisi ihanaa nähdä kurssilaisten joukossa myös teitä lukijoita! Minusta on aina ilahduttavaa tutustua ihmisiin myös siellä ruudun toisella puolella. Kurssin tarkemmat tiedot löytyvät tästä linkistä. 


Leppoisaa lauantaita!

SHARE:

Keittiössä tapahtuu

Viime päivien touhut ovat pyörineet aikalailla keittiön ympärillä, kun remppakaravaani siirtyi sinne. Seinien uusi paperinvalkoinen sävy sai 10 vuotta vanhan keittiön hohtamaan. Suurin vaikutus on tietysti lattian uudella valkoisen värillä. Olen töiden välissä kipaissut aina uuden maalikierroksen. Tyhjä tila tietysti innoitti kotipuutarhurin muuhunkin. Mullat ovat vaihtuneet siinä sivussa kätevästi ja uudet ruukut saavat vanhatkin kasvit näyttämään i-ha-nal-ta!


Ihanaa viikonloppua!

SHARE:

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Kasvatetaan yhdessä

Oletko ikinä tullut ajatelleeksi jakaa esikasvatusvastuuta tai vaihtaa itsekasvatettuja taimia? Itsellä tulee kylvettyä kevään hurmostilassa aina koko pussillinen siemeniä joka lajia. Koska se nyt on vaan niin kivaa hommaa. Helpointa olisikin kasvattaa isot  määrät vain jotain tiettyä eikä pariakymmentä sorttia hyöty- ja koristekasveja.


Saimme idean Kanelia ja kardemummaa-blogin Marian kanssa kokeilla kasvien jaettua huoltajuutta. Minä keskityn kesäkukkiin ja Maria hyötykasveihin. Pitkä välimatkakaan ei haittaa. Taimet  vaihtuvat loppukeväästä näppärästi.


Mullasta nousee tällä hetkellä:
kelloköynnös
aitoelämänlanka 'Star of Yelta'
päivänsini 'Scarlet O´Hara'
tsinnia 'Green Envy'



Pari erilaista köynnöstä on vielä hakusessa keväälle ja monet kasveista voi kylvää vielä huhtikuussakin. 


Tämän toverillisen, naisvoimaisen ja idearikkaan postauksen jälkeen onkin hyvä toivottaa ihanaa naistenpäivää!


SHARE:

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Runsaasti kukkiva sisäpiha

Olen aiemmin kertonut pihasta alueittain mikä helpottaa kokonaisuudn hahmottamista ruudun toisella puolella. Pihaa hallitsee tiiliverhoiltu päätalo ja vierasmökki. Rakennusten keskellä on aina lämmintä ja mikroilmasto on kuin luotu aroille ja harvinaisemmille kasveille. Maaperä on pihan keskiosassa multainen mikä helpottaa valtavasti istutusaluiden muokkaamista. Haittapuolena kaupanpäälle tuli varsin voimakas nokkoskanta, jota olen yrittänyt hiljalleen taltuttaa.


Kaiken keskellä on kaksi suurta istutusaluetta, joiden välissä kulkee pyöreälinjaisia nurmialueita. Alue rajautuu pieneen metsäpuutarhaan, vanhoihin omenapuihin ja alhaalla korkeaan kivipaasiin. 


Pyöreä keskuspenkki on saanut kyytiä lähes joka kesä. Se rikottuu helposti ja jotenkin en ole saanut siitä mieleistä. Viime kesänä nostin taas kaikki perennat ylös ja jätin vain valkoiset liilat ja vaaleanpunaiset jäljelle. Nyt värimaailma on rauhallinen. Toivon mukaan tämä olisi lopullinen istutus. Jätin penkkiin tarkoituksella ison alueen tyhjäksi daalioita ja suorakylvettäviä kesäkukkia varten. Keskikesällä penkki täyttyy pioniunikoista. 


Tänne olen myös istuttanut isot määrät ystäviltä saatuja jakotaimia. Ne luovat omanlaisen tarinan ja tunnelman alueeseen. Siitä syystä nämä kukkapenkit ovat myös ne henkilökohtaisimmat. 


Hakuropaju on meidän eniten kommentoitu ja kysytty kasvi. Siitä näkee jo, että se on kasvanut paikallaan useamman vuoden. Asumme 1b -vyöhykkeellä ja paikka on suojainen. En suojaa sitä mitenkään, kun jätän sen talveksi paikoilleen. 


Perennapenkissä kasvaa:
Mirrinminttu 'Six Hills Giant'
Jaloakileijat 'White Barlow'  ja 'Nora Barlow'
Salvia
Kaunopunahattu 'Alba' ja 'Magnus'
Sinipiikkiputki
Kellopeippi 'Boquet Rose'
Särkynyt sydän + 'Alba'
Erilaisia liljoja
Kevätvuohenjuuri
Iiriksiä
Japaninsara 


Aiemmin avoin näkymä jaettiin viime kesänä pystypergolalla. Istutin siihen jo säleikkövilliviiniä ja pari kärhöä. Toivon mukaan ainakin villiviini innostuisi ensä kesänä voimakkaaseen kasvuun.


Tämä alue kukkii tauotta varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Pidän siitä, että se muuttaa muotoaan jatkuvasti. Loppukesän huipentuma on perhosten juhlaa, kun lukuisat kaunopunahatut aukeavat. Suuri juhannusruusu perennapenkin kyljessä taitaa saada ensi kesänä ainakin osittain kyytiä perennojen tieltä. Olisi ihana saada ihan oma penkkinsä daalioille. 


Ihanaa viikonalkua!

SHARE:

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Lehtien sivuilla

Posti yllätti toissaviikolla tuomalla lehden, jonka kannessa komeili tuttu keittiöpuutarha. Hetki meni tajutessa, että se olikin oma potager, joka Kotipuutarha-lehden kannessa komeili. Miten hauska yllätys! 


Moni lukijoista tietääkin, että olen jo vuosia kirjoittanut juttuja ja pitänyt palstaa Kotipuutarhassa. Se on vähän kuin sellainen kotilehti minulle. On ollut mahtavaa päästä samoille sivuille huipputekijöiden kanssa. Juttujen taso ja vinkit ovat korkealaatuisia. Jokainen kirjoittajista on puutarhavelho myös siviilissä.


Keittiöpuutarhani on kuvannut puutarhakuvaaja Teija Tuisku. Kesäkiirellä potager kuvattiin aikaisin aamulla, minkä jälkeen säntäsimme jo seuraavalle juttukeikalle. Kaikki tapahtui niin kiireellä, että kuukausien saatossa juttu unohtui melko nopeasti. Siksi juttu ja kuvat oli ihanaa - ja hieman yllättävää -nähdä juuri nyt, kun uusi kasvukausi on taas aloitettu. 


Posti toi samalla viikolla myös Kotiblogit - lehden, josta löytyy myös juttu meiltä. Lehdessä blogi komeilee vielä 100% outdoor - nimellä. Juttu meni painoon, ennen kuin päätin, että miksi ihmeessä en voisi blogata myös omalla nimelläni. Taipuuhan se myös suuhun himpun paremmin.

 
Selasin ja lukaisin jutut rauhassa vasta aamiaisella läpi. On mukava saada perspektiiviä miltä tuntuu olla lehden sivuilla. Minä kun yleensä olen se kynäniekka, joka ne jutut kirjoittaa muiden pihoista.


Jos sinulla on piha tai hieno keittiöpuutarha, josta voisi tehdä jutun, niin laita minulle viestiä. Ehkä ensi kesänä olen kirjoittamassa sinun pihastai. 

Reipasta sunnuntaita!

SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig