UUTUKAINEN PERGOLA

 Kesän suurimpia ponnistuksia on ollut kasvimaan laajennus, johon kuului myös pergolan ja portin rakentaminen. Kerroin jo aiemmin Accoya-puusta, josta parvekkeemme kaiteet on tehty. Samasta puusta valmitui myös kevytrakenteinen portti ja pergola.

 Osa laatikoista on tehty kierrätyspuusta. Halusin pergolalle samanlaisen harmaan ilmeen, mutta en halua olla rakentamassa sitä muutaman vuoden välein uudestaan. Harmaantuneena Accoya on täysin huoltovapaa, mutta se kestää taatusti seuraavat 30 vuotta.

Tolppakenkien varaan asennettu pergola ja portti tuovat kaivattua raamia kasvimaalle. Sillä on myös merkitys pihan isommassa mittakaavaassa. Rinnetontti laskee kohti kasvimaata. Korkea pergola tasapainottaa korkeuserojen tuntua kauempaa katsottuna. Tontti ei näytää enää "roikkuvan" reunoiltaan. Pidän rinnetontista, mutta tätä korkeampaa elementtiä se on kaivannut jo pitkään.

Halusin rimat pergolan kattoon, jotta siihen saa halutessaan amppeleita roikkumaan. 

Nyt se toimii myös tukena. Juurimaton kanssa istutettu karhunvatukka saa pergosta toivon mukaan hyvän tuen. Lipstikkaa sen sijaan ei edes pegola pidättele. Jotain sen komeasta mitasta kertoo se, että pergola on yli 2 metriä korkea.

 

Olen tosi tyytyväinen!

*Yhteistyössä Novewoodsin kanssa*

PARVEKKEELLA EI ONNEKSI SADA

 Viileinä ja sateisina kesinä meidän parvekkeen merkitys korostuu. 

Vaikka ulkona tihkuttaa vettä ja tuulee, niin partsilla voi aina juoda kahvit tihkusateessakin katoksen alla.

 Olen varustanut parvekkeekkeen niin, että ruukutushommat onnistuvat myös siellä.

Riittävä määrä hyllyjä ja amppeleita mahdollistaa yrttien, kurkkujen, salaattien ja kesäkukkien kasvatuksen. Koska mikään ei tunnu riittävän, niin ruukuttelin lisää laventeleita ja yrttejä.

Nämä hauskat Luhdan Taimi-pussukat ovat tosi rennot, mutta samaan aikaan siistit!

 Vihertarha-teline istuu tosi hyvin mustiin kalusteisiin. Minulla oli toiveena jo keväällä siirtää taimihylly kesäksi parvekkeelle. Se on tosi iso, mikä sopii minulle hyvin. Nyt se istuu tänne tosi hyvin.

Olen ihan onnessani vieläkin parvekkeen remontista. Täällä on nyt niin ihana sipsutella sukkasillaan.

Ja koska tänään(kin) sataa, aion painua taimikaupoille. Taimiosastot ottavat onneksi uusia eriä vastaan vielä kesälläkin. Katsotaan mitä sieltä nyt löytyy. Tuskin tyhjin käsin palaan.

   

*Luhdan tuotteet saatu yhteistyön kautta*

AHERRUSTA JA JUHLAA

Minun onneni syntyy pienistä puroista. Juhla keskellä arkea, iloinen työ ja pienet päivittäiset nautinnot riittävät jo pitkälle. Kun en aherra jonkun toisen pihalla, otan lapion käteen omallani. 

Aikainen aamu antoi mahdollisuuden hiipiä pihalla yöpaitasillaan ja nauttia hetkestä. 

On ihana saada aikaiseksi ja tuntea mukava väsymys kropassa.

Tyttären kanssa ohimennen valmistetut munattomat ja maidottomat kardemummaletut valmistuivat suit sait lounaan päälle. Parvekkeelta pari tuoretta mansikkaa ja vähän tomusokeria. 

En muista milloin olisin ollut näin kiireinen. Ja samaan aikaan olen nauttinut useammat kahvit parvekkeellani kuin ikinä. Ja mieluiten jälkkärin kera.

Aamupäivän työn alla oli nimittäin Kirsikkamäki. Tänään alkoi tulla valmista, kun persikkatyrnitkin saivat katteet alleen. Alueelle on istutettu kolme rusokirsikkaa ja kaksi vaaleaa amarellityyppistä hapankirsikkaa: Huvimaja ja Sikkolankirsikka. Kaikki marjapensaat ja kirskikkapuut hain alkukesästä Viherpeukaloilta. Pikkuruiset tyrnit lähtivät heti kasvuun. 

Parin vuoden päästä kirsikat toivon mukaan jo varjostavat hieman paahteista aluetta. On ihana kun voi huoletta luottaa maisemointikankaan ja katteen pitävän rikat kurissa. Yksi huoli ja hoidettava alue vähemmän. 

Tuuli nakkelee tavaroitani pitkin pihoja, mutta en anna sen lannistaa. Sillä seuraavaksi painun kasvimaan kimppuun!

SCABIOSA

Sisäinen kasviharrastajani juhlii aina, kun kaukasiantörmänkukan nuppuja alkaa ilmestyä. Tämä kasvi on mitä kaunein aina nuppuvaiheesta kukintoon. Rakastan sen pieniä karvaisia kukinnon alkuja.

Kasvissa on luonnonkasveille ominaista herkkyyttä, mutta se on kuitenkin riittävän näyttävä puutarhaan. Ja ennen kaikkea se ei tarvitse tukea. Minulla on hennonliilaa ja valkoista 'Alba' lajiketta.

Aivan justiinsa se kukkii. Saatan joutua tekemään uuden postauksen. Mutta juuri nämä höyrähtämiset johonkin pikkuruiseen puutarhassa ovat harrastuksen suola. Nyt nautitaan, sillä kohta saa taas odottaa vuoden.

LUOTA PROSESSIIN

 Kävin eilen erään bloggaajaystäväni ihanassa puutarhassa. Kasveja oli runsaasti, istutusalueet hallittuja ja huolellisia sekä yhdistelmät tosi kivoja. Silti ystäväni pyöritteli päätään, kuinka  on pihalla koristekasvien suhteen.

Katsellessani niin kovin valmiin näköistä jälkeä tunsin ihan pienen vihreän pistoksen.

Niin, kahdehtia. Ja kaveria vielä. Mutta kun minäkin haluaisin. Joskus sitä heikkona hetkenä vain syyllistyy siihen inhottavaan hommaan. Synkkyyden sijaan päätin kuitenkin tutkia kaverin hauskaa tapaa tehdä perennojen pyöreillä muodoilla ihania reunoja, upottaa suhteellisen pieniä puita pensaiden joukkoon sekä moitteetonta kanttaamista.

Tänä kesänä valmistunut iso kukkiva alue on saanut pitkästä aikaan tunteen, että meilläkin mennään eteenpäin. Vaikka sisääntulo antaa odottaa itseään, niin siellähän odottaa.

Toista bloggaajakaveriani lainaten: "Luota prosessiin".

KANTTAAMISTA JA MIELENRAUHAA

Talomme on rakennettu tontille jossa on aikoinaan ollut maalaistalo omenapuineen. Tämä puoli tonttia on sitä vanhaa perua. Kevät oli yhtä mylläystä, kun siirsin alueelta perennoja Kirsikkamäkeen. 

Alue on nyt huomattavasti hillitympi. Kukassa on vain muutama kasvi kerrallaan.

Iiirikset, päivänliljat ja akileijat kukkivat parhaillaan ja pionit aloittavat pian. 

Alue näkyy suoraan olohuoneestamme ja se on nyt ihanan rauhallinen katsella. 

Siellä on myös kiva rauhoittua kanttauksen parissa. Puutarha edustaakin parhaimmillaan treeniä ja ahertamista, mutta myös rauhoittumista ja mietiskelyä. Kanttaaminen on sitä jälkimmäistä. Ja mieli rauhoittuu kummasti myös siisteistä istutusalueiden reunoista.

Aurinkoista viikonalkua!

TERVEISIÄ KASVIMAALTA

Kylmästä kesästä huolimatta kasvimaalla tapahtuu kohisten. Lavojen kannet ja hallaharsot varmistavat sadon tällä hetkellä.

Rungollisten herukoiden sato on jopa etuajassa. Rastas tuntui olevan siitä hyvin  mielissään tänä aamuna. Ihan pokkana tuli puolen metrin päähän minusta aamupalalle. Onneksi riittää kaikille.

Mansikoiden määrä on tuplaantunut viime kesästä. Taustalla harson alla kasvanut peruna ja härkäpapu ovat jo tosi hyvässä kasvussa. 

Kyllä se sato sieltä tänäkin vuonna valmistuu.