Puhetta ja puutarhatöitä

Juttelimme hetki sitten puutarhatöistä Hernepensaskujanteen Johannan kanssa. Keskustelu on kuunneltavissa myös meidän podcastissa, jonka linkitän tähän loppuun. Kävimme läpi mitä kaikkea pitää tehdä, mitä pitäisi tehdä ja mitä taatusti saakin jäädä tekemättä.

En ole ottanut kummoista stressiä vieläkään puutarhasta. Se näyttä olleen tämän kesän teema. Olen kyllä tyhjentänut kasvarin ja parvekkeen. Hinkannut sorakäytäviä jonkun verran. Hissukseen. Sitä kun saisi tehdä loputtomiin. Haravoinut en ole kertaakaan. Sen sijaan olen ollut tarkkana, että saan upotettua satoja kukkasipuleita maahan. Asiat tärkeysjärjestykseen, eikö?

Asia korjaantuu toivon mukaan huomenna. En ajatellut silloinkaan raataa, sillä olen valjastanut perheeni hommiin. Lapset osallistuvat aina keväällä ja syksyllä meidän neljän hengen talonyhtiön talkoisiin. Tarjolla on tietysti pitsaa ja limpparia. Pääasia, että puut tulee suojattua ja isoimmat lehtiröykkiöt katoavat pihasta. 

Loppuun haluan vielä kiittää kaikkia, jotka olette lähettäneet kivoja palautteita meidän podcastista. Sen kanssa oltiin kuitenkin niin uuden äärellä. On ollut ihana jorista teidän iloksi, ketkä meitä olette halunneet kuunnella. Podi ilmestyy jatkossa aina tiistaisin, jolloin se on kuunneltavissa Versoilevan sivuilta. Toki jaan sen tännekin aina jossain vaiheessa.

Aurinkoista viikonloppua!

Hyggekimppu

Torstai on hyvä päivä hyggekimpulle. Syysloman kunniaksi valitsin tummia ja syviä sävyjä. Poikkesin täysin tyylistäni ja mukaan lähti muun muassa tummanpunaisia ruusuja. Ostin kimppua varten niiden lisäksi isoja neilikoita sekä vahakukkia. Loput materiaaleista on kerätty omalta pihalta. 

Hyggekimppu on Kukkala-blogin sannan keksimä haaste. Hän tekee kimppuja yhteensä 5, joista kaksi on vielä näkemättä. Kuka vain voi osallistua haasteeseen ja jakaa kimppunsa blogissa tai instassa. 

Hygge on tanskankielinen sana, joka tarkoittaa mukavuuden ja kodikkuuden tuntua. Heittäydyin täysin tämän fiiliksen vietäväksi, kun valitsin kasveja. Syksy on mennyt käpertyessä kotiin. Olen polttanut kynttilöitä ja juuri nyt kaipaan jotain mausteista, tummaa ja tuntuvaa. Halusin kimpusta kookkaan ja sellainen siitä tuli. 

Keräsin omalta pihaltani erivärisiä tummia ja punertavia heisiangervon sekä purppurahappomarjan oksia, koristeheiniä, hortensiaa ja ihanan punaisia juhannusruusun oksia. Sannalla on näkynyt paljon kaikkea kuivaa kimpuissaan. Niiden innoittamana keräsin kuivia horsmakiehkuroita, jaloangervoja ja varjoliljoja.

Tällaiset yhteisölliset haasteet ovat ihania. Vaikka näperrän yksin, tuntuu siltä, että saan tehdä muiden kanssa. Olen aina ollut siitä onnekkaassa asemassa, että te lukijat jaksatte kommentoida postauksiani.  Vaikka yksin näitä aina kirjoitan näkemättä ketään teistä, niin silti minulla on aina ollut tosi vahva yhteys lukijoihin ja muihin bloggaajiin. Olisi ihanaa nähdä, että teistäkin osa tarttuisia tähän haasteeseen. Sannan aiempaa tulppaanitorstaihaastetta jaettiin ahkerasti. Niitä oli ihana hakea instasta. Niin paljon hyviä ideoita!

Oli ihana huomata, että joskus on hyvä poiketa tutusta ja turvallisesta. Olen iloinen, että tein jotain uutta. Uskon vahvasti, että kimpusta ei olisi tullut tällainen ellei se olisi ollut juuri hyggekimppu. 

Nyt on teidän vuoronne!

Ihanaa torstaita!

ps. Sannan hyggekimput voit katsoa tästä
#1 

#2
#3

tee helppo havupallo - mukana ohjeet!

Havupallo on helppo askarrella. Tarvitset vain kuivan oasispallon, juuttinarua, havuja ja sukkapuikon. Tee juuttinarusta kannatinnaru pallolle. Helpoin tapa on tehdä se ennen havujen laittoa. Kierrän naura pallon ympäri muutaman kerran ja sido se umpisolmulle. Jätä riittävän pitkä pätkä narua, josta saat halutessasi tehtyä lenkin. Reilu sitomisvara ei ole koskaan turhaa. Narua on helpompi lyhentää kuin pidentää. 

Sukkapuikko ja havut

Leikkaa havuista noin 3–5 cm mittaisia. Havutyön voi tehdä pidemmillä tai lyhyemmillä pätkillä. Jos havut ovat hyvin haarautuneita, voi väli olla silloin noin sentin. Mitä tiiviimmin havut ovat, sitä kauniimpi ja tasaisempi pinta on. Havuoksan hento pää voi olla hankala työntää oasikseen, koska oksa on niin pehmeä. Itse haen aina kohtaa, jossa oksa on jo jämäkkä, mutta ei vielä kovin paksu. Tällaisia oksia on helpoin saada työnnettyä oasikseen erityisesti loppuvaiheessa, kun pallosta on jo hankalampi pitää kiinni. Sukkapuikko on loistava apu, kun laitat havuja palloon. Painele reikiä oasiksen pintaan noin 0,5–1cm välein. 

Havupallosta on muiden havukoristeiden tapaa iloa pitkään. Ne pysyvät vihreinä koko syksyn ja talven kevääseen saakka, milloin riisun ne pois. Teen palloja yksi kerrallaan syksyn aikana. Havupallo on kaunis koriste yksinäänkin, mutta pitkällä terassilla tai parvekkeella pallot ovat hauska näky ryhmänä tai rivinä. Vien palloja yksi kerrallaan roikkumaan, kun niitä valmistuu. 

Aurinkoista syyslomaviikkoa kaikille lomalaisille! Nautitaan me muutkin upeista keleistä!

Aamukahvilla (+alennuskoodi)

yhteistyö: North Outdoor

Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän kaipaan tilaa ympärilleni. Paikan missä riittää happea, metsää ja maisemia. Paikan missä ei ole katuvaloja, lähimpään kauppaan on kilometrejä ja kotiinkuljetus silkkaa utopiaa. Vaikka asummekin monella mittapuulla landella, ei vielä landempi olisi ollenkaan hullumpi ajatus. On ollut hämmästyttävää huomata miten lapsuuden ja nuoruuden aikainen levoton mieleni on talttunut ajan kanssa. Kun aiemmin tempoilin aina joka suuntaan kaikkien hyvältä kuulostavien vaihtoehtojen perään, osaan nykyään valita ne kaikkein tärkeimmät. Ja yksi niistä tärkeimmistä on nykyään metsä. Ja se, että voin liikkua.

Vaikka käyn metsässä lähes päivittäin, eivät lenkit enää ole kovin pitkiä. Hengittelen, tallustan ja venyttelen. Nessa hoitaa samalla oman lenkkinsä. Synnynnäinen geenivirhe pitää huolen siitä, että liikunta ei ole aina itsestäänselvyys, metsä ei ole aina itsestäänselvyys. Metsä toimii fysioterapiana ja hoitaa samalla mieltä. Eikö sillä ole tutkitustikin myös verenpainetta alentava vaikutus?

Olen aina viihtynyt vaatteissa, jotka tuntuvat hyvältä. Aistiyliherkän päällä mikään ei saa hangata, kutittaa tai puristaa. Arvostan hyviä leikkauksia, hengittäviä luonnonkuituja ja sitä, että vaatteet toimivat. Metsälenkillä päällä on useimmiten suomalaisen North Outdoorin merinovillavaatteita. Ne toimivat ympäri vuoden.  

Nämä kuvat on otettu aamulenkiltä. Sisko raahautui mukaan seitsemältä aamulla, jotta näimme auringonnousun. Mukana oli kahvia termarissa ja aamupala. Ympärillä tuoksui suo ja alla oli liukas pitkospuu.

Tämä suo on meidän Nessan mielen maisema. Missään muualla se ei juokse niin tuulispäänä ja vapaana. Olen alkanut arvostaa tätä suomalaista erämaata. Jos en hetkeen käy täällä, alan kaivata sen tuoksua. Myös Haukkelson herkeää levottomaksi, jos se ei pääse tänne. 

Postauksessa minun päälläni on North Outdoorin METSO vetoketjupoolo ja ruosteen sävyinen KULO pipo. Molemmat on valmistettu Suomessa. Merkki on kokenut omistajan vaihdoksen myötä täydellisen muodonmuutoksen. Mallistosta löytyy ihania kerrastoja, neuleita, villapaitoja, asusteita ja sukkia. Merkki on hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen. Ja mikä sen kivempaa, sain teillekin alennuskoodin North Outdoorin nettikauppaan. Kirjoita koodi KATI15 ja saat 15% alennuksen vaatteista. Koodi on voimassa 28.10 saakka.

North Outdoorin uusi mallisto on esittelyssä kokonaisuudessaan tulevan viikonlopun I LOVE ME-messuilla. Sain arvottavaksi teille kahden lipun paketin. Jätä viesti, jos haluat osallistua messuille ja voittaa liput. Arvonta päättyy keskiviikkona 17.10 klo 24. 

Ihanaa sunnuntaita!

EDIT: ARVONTA ON PÄÄTTYNYT. LIPUT VOITTI BLOGIN PUOLELTA EEVAM. KIITOS OSALLISTUNEILLE!

Arboretum Magnolia - upea ruskapäivä!

Vierailin viikonloppuna ensimmäistä kertaa Lohjan Arboretum Magnoliassa, jossa vietettiin yleisölle avointa ruskapäivää. Kiemuraisten teiden jälkeen löytyi metsän siimeksestä melkoinen paratiisi. Oih ja voih sitä värien ja kasvien määrää! Oli melkoisen mykistävä kokemus. Jopa 10-vuotias tytär oli aivan ihastuksissaan.

Arvoin pitkään jaksanko lähteä puolikuntoisena käymään. Tiesin, että paikka ei ole suuren suuri. Lopulta tulin siihen tulokseen, että edes pieni pala ruskaa kuulosti hyvältä. Kävelimme hissun kissun, ihmettelimme kymmeniä erilaisia lehtimuotoja, kuvasimme ja nautimme väreistä. En ole ykkösvyöhykkeellä tälllaista ruskaa nähnyt ikinä.

Arboretum on kesäisin yleisölle auki säännöllisemmin. Paikka on todella hyvin hoidettu, kasvivalikoima on jopa arboretumiksi poikkeuksellisen hyvä, tontti Lohjalle tyypillisesti rinteinen ja komea. Kaiken kukkuraksi se on järven rannalla. 

Arboretumiin oli rakennettu erilaisia alueita jotka yhdistyivät saumattomasti ja kauniisti toisiinsa. Nurmi- ja sorapolkujen lisäksi aluetta kuljettiin portaita ja pieniä siltoja pitkin. Ihastelimme perhospuutarhaa, jännittävää kantopuutarhaa (tyttären suosikki rannan lisäksi), hieman japanilaisviritteistä rantaa, koivikkoa, maksaruohoaluetta ja ties mitä muuta. 

Erityisen ihastunut olin näihin puuvartisiin sekaistutuksiin, jotka rajasivat tiloja. Myös laaja vaahteroiden valikoima oli mieletön. Tai no... kaikkea tuntui olevan paljon!

Aion mennä ensi vuonna sipulikukkien ja magnolioiden aikaan uudestaan, jos suinkin ehdin. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen. Sisäänpääsymaksu vaihtelee kauden aika 5 eurosta 10 euroon. 

Loppuun vielä upein näkemäni syysväritys. Ikinä.

Ihanaa loppuviikkoa!

Syksy on hyvää maanmuokkausaikaa

Yhteistyö: GreenCare

Syksy on hyvää aikaa maanmuokkaukseen, uusien penkkien valmisteluun ja vanhojen kunnostamiseen. Hommia voi jatkaa niin kauan, kun maa vain on sula. Tykkään itse siivota penkkejä syksyllä siitäkin syystä, että istutuksesta tulee helposti hieman runnotun näköinen. Talvea vasten sillä ei ole niin väliä. Meillä käsittelyyn pääsi noin 6 neliön alue, suuren perennanpenkin pääty.

Ihana, mutta hieman turhan vallaton lyhtykoiso on kolmessa vuodessa jyrännyt alleen hennompia perennoja. Kasvia ei ole edes istutettu tänne. Toisen taimen jakopalan mukana tullut taimen alku on levinnyt todella tehokkaasti. Kesällä päätin, että tänä syksynä saa lähteä. Kasvi on kuitenkin komea, joten annoin sen muodostaa kauniit oranssit lyhtynsä. Suuri kimppu pääsi kasvihuonetta ilahduttamaan. 

Rouhin kasvin irti juurineen multineen, jotta sain putsattua pohjan mahdollisimman hyvin. Tilalle kannoin monta pussia GreenCaren Grobiootti istutusmultaa (luomua). Penkki on tehty GreenCaren luonnonlannoitetulla puutarhamullalla. Istutusmulta kuhisee Grobiootti-hyötymikrobeja, jotka auttavat kasvia juurtumaan. Multa on tarkoitettu erityisesti monivuotisille kasveille. 

Koska ala oli täysin vapaa, upotin sen täyteen tulppaanin sipuleita. Miten ihanaa vain työnnellä pehmeää multaa sivuun käsin ja pikkulapiolla! Tämä taitaa olla jokaisen kotipuutarhurin lempihommaa. Tulppaanit viihtyvät tässä valtavassa penkissä hyvin. Ravinteikasta multaa on 40 senttiä. Harva tulee ajatelleeksi, että tulppaanit tarvitsevat kunnon alustan siinä missä perennatkin. Hyvä multa, ojitus ja aurinkoinen paikka takaavat parhaan kukinnan. Keväällä istutusalue saa kevätlannoituksen. 

Oli oikeastaan ihana jättää tämä alue vielä ilman kasveja. Ehdin talven aikana suunnitella tähän jotain kivaa. Ja miten erityisen kivaa, niin istutuspuuhiin pääsee suoraan ilman puurtamista.

Aurinkoista viikkoa!

postaus on tehty yhteistyössä GreenCaren kanssa. 

3 vinkkiä -kerää itse siemeniä

Kerää siemeniä omasta puutarhasta. Keittiöpuutarha, perennapenkit ja kesäkukkaruukut ovat hyvä paikka aloittaa etsintä. Myös puista on helppo poimia siemeniä. Kun pääset vauhtiin, on kypsä siemen helppo tunnistaa.

1. Tunnista kypsä siemen

Kypsä siemen voi näyttää hyvin monenlaiselta riippuen kasvista. Hyvä tunnistuskeino on, että kypsä siemen irtoaa helposti. Heleän vaaleanvihreä siemen on harvoin valmis. Kypsät siemenet ovat useimmiten väriltään tummia - jopa mustia. 

2. Kerää oikeaan aikaan

Siemeniä on hyvä seurata, sillä ne maistuvat usein linnuille. Jos siemenet ovat pinnalla, on helppo kokeilla joko siemen irtoaa. Jos kasvi muodostaa siemenkodan, voit helisyttää kukkavartta kevyesti ja kuunnella. Kypsät siemenet ovat irtonaisia ja rapisevat siemenkodan sisällä.  Syyskuussa alkaa löytyä kerättävää. Lokakuu on keruun kannalta jo melko varmaa aikaa. 

3. Aloita helpoista

Kukkivilla kasveilla siemenet muodostuvat kukintojen jälkeen. Siemenet saattavat sijaita kuivan näköisen kukan sisällä, kun ravistat kukkaa siemenet irtoavat. Tällainen on esimerkiksi kaunopunahattu. Siemenkota on yleensä helppo tunnistaa. Sen sisällä on useita siemeniä. Tällaisia ovat esimerkiksi neidonkukka, pioniunikko ja petunia tai perennoista varjolilja sekä salkoruusu. Erityisen helppoja ovat kasvit, joissa siemenet ovat näkyvillä sellaisenaan. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi krassit, kehäkukat ja punakosmoskukka.

Minä kävin keräämässä isot määrät eilen ja viime viikonloppuna. Mukaan tarttui piikkiputkien, varjoliljan, salkoruusun, kaunopunahatun, sinipallo-ohdakkeen, akileijan lajikkeiden, kehäkukkien, punakosmoskukan, neidonkukan ja auringonkukan siemeniä.

Ihanaa sunnuntaita!