Suuri tulppaanipäivitys

Tässä se taas tulee. Toukokuinen tulppaanipostaus, jossa kuvat puhuvat enemmän kuin sanat. Sen verran on kyllä pakko sanoa, että kukinta on ollut mielettömän upea, vaikka lämpöaalto uhkaa viedä sen tosi nopeasti. Piha on täydessä kukassa jo nyt kiitos sipulikukkien. On ollut ihanaa kitkeä, siivota käytäviä ja jakaa perennoja kukkameren vieressä. Tuntuu siltä, että näistä ei voi saada kyllikseen. En halua menettää hetkeäkään kukinnasta.  Joten voih ja oih! Toivottavasti nautitte kuvista yhtä paljon kuin minä kukinnasta.

Joten terkkuja vaan Vihdin Keukenhofista! Toivottavasti tulpuista saadaan nauttia vielä pitkään.

Parasta vastapainoa työlle

Luulen, että jokainen puutarhaa harrastava kokee kanssani samoin. Puutarha antaa elämään valtavan paljon tasapainottavaa sisältöä. Mikään ei ole niin rentouttavaa, kun läpätä kannettava kiinni, vaihtaa pihavaatteet ja lähteä haahuilemaan ulos.

Koska sen kummempaa ei tarvitse. Vai pitääkö muiden miettiä ulkona tekisi? Meillä sarkaa riittää niin reilusti, että voi halutessaan tarttua lähes mihin vain. Valmista kun ei tule koskaan. Viime viikko ja lämmön lisääntyminen ei ole ainakaan vähentänyt pihatunteja. Ulkona voisi viihtyä vaikka kuinka kauan ja sisälle ei tekisi mieli tulla ollenkaan. Jotenkin sitä aina eksyy ulos ja sisään tulee hiekkaisena ja multaisena. 

Kun sesonki on tiukimmillaan, valuu töitä helposti viikonlopun puolellekin. Silloin tauotan hommia tarkoituksella parin tunnin pihasessiolla. Tauko tuntuu aina kestoaan pidemmältä. Myös työ on tehokkaampaa eikä koneella tarvitse notkua niin pitkään. Saan aina viestejä, että lepäänkö ollenkaan. Lepään. Olen tosi tarkka siitä miten päivän tunnit kuluvat. Työlle on aina oltava myös vastapainoa. Silloin muutamat ylityötunnitkaan eivät haittaa.

Toivotavaan, että ihanat kevätkelit jatkuvat. Nyt tuoksuu jo kesä. Kyllä tätä on kaivattukin.

Ihanaa viikon alkua!

Chilin latvominen

Chilit ovat kasvaneet hyvän kokoisiksi ja on aika latvoa ne. Latvominen tekee honteloista taimista haarautuneita. Kummoisia toimenpiteitä chilit eivät tarvitse. Napsaisin saksilla ihan ylimmän lehden pois. En sen enempää. Näin kasvit eivät mene ihan tapeiksi ja uusia versoja alkaa työntyä lehtihangoista. Uutta kasvua voi odotella viikon sisään.

Ensimmäinen chileistä kukkii jo. Taimet on ollut äärimmäiset helppo kasvattaa. Tärkeintä oli ajoitus (tammikuu), taimimulta, riittävä kastelu ja lannoittaminen heti sirkkalehdistä saakka. Uskon saavani suuren sadon.

Hoidon helpottamiseksi istutin taimia hyvin suuriin sylinterin muotoisiin ruukkuihin. Pohjalla on ruukkusuora, mutta mullalle jää silti hyvin reilu tila. Näin multa ei pääse kuivahtamaan niin helposti parvekkeella. Reilusti vettä kerralla ja kastella ei tarvitse joka päivä. 

Onko muilla chilejä tulossa?

Pihahommia ja kevätkukkijoita

Toukokuun pihapuuhissa parasta on se, että joka päivä löytyy uutta katsottavaa. Puutarhan kevätkunnostus on jo niin pitkällä, että tässä vaiheessa myös tympeämmät hommat maistuvat siedettäviltä. 

Talon takaosassa on metrejä pitkiä tulppaanipenkkejä. Vanhin niistä on kokenut sellaisen vuohenputki-invaasion vuosien saatossa, että ei auttanut kuin ruveta hommiin. Isoin syy vitkasteluun on ollut tulppaanien kukinta. On hankalaa ja tympeää nostaa koko perennapenkki ylös, kun tulppaanit ovat juuri aloittelemassa kukintaa. Ei se vuohenputkikaan tosin mukava vaihtoehto ole. Kasvikumppanina sillä on ollut kesäpikkusydäntä, jonka tiheästä kasvustosta on täysin mahdotonta kitkeä rikkoja juurineen. Joten paakku kerrallaan olen nostanut perennat pressun päälle, paloitellut juurakot, siivonnut rikat pois ja istuttanut jaettuja perennoja takaisin. 

Onneksi kukintaa riittää muuallakin. Yksi penkki ei puutarhaa kaada. Luumupuu kukkii valtoimenaan. Toivon, että se lupailee hyvää omenankukintavuotta. Myös tulppaaneissa valkoiset ovat ennättäneet ensimmäiseksi.

Useamman syksyn aikana istutettuja sipulikukkia on nykyään paljon. Monet niistä ovat ilahduttavan pitkäikäisiä. Suosittelen lämpimästi panostamaan kevätkukkijoihin. Puutarhakausi tuntuu niin paljon pidemmältä, kun kukintaa on läpi kasvukauden. 

Mitä teillä on työn alla kesän korvilla?

Aurinkoista viikkoa!

Vaaleanpunaista äitienpäivää

yhteistyössä: North Outdoor

Äitienpäiväviikonloppua aina leimannut aika perheen kanssa, mutta myös oma aika. Pyörähdin eilen Roihuvuoressa ihastelemassa hanamia eli tutummin japanilaisille tärkeää keväistä kukkajuhlaa. Jo pelkkä nimi on upea, ja se tarkoittaa 'kukkien katselua'. Ei voi kun arvostaa kansaa, joka määrittää kukkien katselun-juhlan yhdeksi vuoden tärkeimmistä. 

Roihuvuoressa kukkii noin 250 kirsikkapuuta. Meno oli sen mukainen. Puisto oli yhtä vaaleanpunaista pilveä ja joka puolella oli ihmisiä ihastelemassa ja kuvaamassa kukintaa. 

Vaikka kukinta ei ole järin pitkä, on mahtavaa, että Suomestakin löytyy paikkoja, jossa kirsikkapuiden määrään on satsattu. Kukinta on upean näköinen. Myös tuoksu latvusten alla oli ihana.

Pukeuduin teeman mukaisesti vaaleanpunaisiin. North Outdoorin Kiiruna-villapaita ja Naava-shaali ovat olleet kevään luottovaatteita. Tykkään villapaidoista myös keväällä ja kesällä. Merinovillapaita on sopivan hengittävä ja kevyt. Vilpoisilla kevätkeleillä paita tuntuu lämpimältä. 

Molemmat tuotteet ovat 100% merinovillaa ja valmistettu Suomessa. Merinovillatuotteiksi suomalaiset North Outdoorin vaatteet ovat suhteellisen huokeita. Sain ilokseni jakaa alekoodin  teille.  15% alennuksen voi lunastaa koodilla 100outdoor. Nettikauppaan pääset tästä linkistä. Koodi on voimassa 24.5. saakka. 

Toivotan erittäin ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, bonusäideille ja tuleville äideille!

Hyvää äitienpäivää myös omalle maailman parhaalle äidilleni!

Gullö ja ihana kukkalaakso

Lauantai sujui ihanan kukkaisissa merkeissä Tammisaaressa Gullön kukkalaaksossa. Yleisölle avoin luontopolku kulkee metsän siimeksessä, jonne on istutettu suuria narsissialueita tiheämpään ja harvempaan. 

Suurina lämpäreinä kasvavat narsissit olivat upeaa katsottavaa. Samalla oli ihana rupatella Kukkalan Sannan ja Hernepensaskujanteen Johannan kanssa. Sanomattakin selvää, että iso aika kului kyykyssä kukkia kuvatessa.

Olen jo pidempään ajatellut, että aktivoidun puutarharetkien kanssa. Kun ala on myös, menee aika helposti vain ahertaessa. Vaikka ohessa näkeekin paljon, on ihan eri asia tehdä retkiä vapaa-ajalla. Sielu lepää joka kerta ja pää tuulettuu kummasti.

Tämän kevään osalta kiinnostaisi nähdä myös kirsikkapuiden kukinta Helsingissä. Myös Mustilan alppirusuut houkuttaisivat. Puutarharetkien parhaat kohteet osuvat juuri näille viikoille. Nyt on hyvä aktivoitua.

Teimme Johannan kanssa podastin narsisseista Gullön innoittama. Kuuntele vinkit ja meidän suosikkilajikkeet. Minä hurahdin narsisseihin kertaheitolla!

Hyasintti puutarhassa

Hyasintti viihtyy läpäisevässä maassa ravinteikkaassa puutarhamullassa. Itselläni pikkuruiset hyasintit on sijoitettu aivan kukkapenkkien reunaan.   Matalat sipulikukat jäävät helposti isompiensa jalkoihin. Siksi näille on valittava paikka hyvin pienten kasvien parista. Voisin kuvitella, että samaan aikaan kukkivat helmililjat näyttäisivät näiden kanssa hyvältä.
  

Hyasintti on yksi suomalaisten rakastetuimmista joulukukista. Vaikka sipulikukka on yleistymään päin puutarhoissa, tulee se silti monelle yllätyksenä, että näitä voi kasvattaa myös pihalla. Voimakastuoksuinen kasvi aiheuttaa meillä sisällä niin voimakkaita allergisia reaktioita, että olen tyytynyt ihastelemaan kukkia ulkona. Värivalikoima keväälle on ihanan pastellinen ja monipuolinen. Tänä vuonna keltaista hyasinttia näkyi kaupoissa ennätyspaljon myös pääsiäisen aikaan. Hauskaa, että tämä kestävä kukka valloittaa joulun lisäksi muulloinkin. Hyasintti on erityisen kaunis myös leikkona.
  

Olin kuullut, että hyasintit kukkivat komeimmin ensimmäisenä keväänään, jonka jälkeen kukinta pienenee vuosi vuodelta. Vielä toistaiseksi (toisena keväänään) ei koossa ole suurta eroa. Mukava huomata, että pakkasyötkään eivät ole hyasinttia puraisseet.

Minkälaisia kokemuksia teillä on, kuinka nopeasti sipulit taantuvat?