maanantai 6. huhtikuuta 2020

Aina mahtuu lisää

Puutarhaan mahtuu aina uutta, kun katsoo nurkkiaan uusin silmin. Hämmentävää kyllä, olen saanut istutettua puitakin varsin hyville paikoille vielä senkin jälkeen, kun puutarha oli aivan täysi. Pensaista ja perennoista puhumattakaan.  


Ruukkupuutarha on ollut jo vuosia suurin iloni. Sitä kun voi muokata joka kesä. Ja aina mahtuu uutta niin paljon kuin kukkaro antaa myöden. Koristekasvien lisäksi olen istuttanut ruukkuryhmiin hyötykasveja. Raparperi on ehdoton suosikkini, koska se on niin näyttävä ja yllättävä. 


Puhetta puutarhasta-podcastissa pyörii tällä hetkellä 3-osainen Omavaraisuus-sarja, jonka viimeinen osa käsittelee samaa aihetta kuin minäkin. Kuuntele ja opi käyttämään tilaa kekseliäästi. Podissa on runsaasti vinkkejä puutarhaan, patiolle ja parvekkeelle. Tein aiheesta myös vinkkiarttikkelin Versoilevan sivuille. Podin voit kuunnella suoraan alla olevasta soittimesta.



Aurinkoista tiistaita! Sitä piisaa nyt!

SHARE:

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Mitä kuuluu?

Eriskummallinen elämäntilanne on saanut kysymään kuulumisia itseltäni useammin kuin yleensä. En usko olevani mitenkään harvinaisessa tilanteessa. Tila ja aika pakottavat kohtaamaan itsensä jopa tarkemmin kuin välittäisi katsoa - niin hyvää kuin se meille kaikille tekeekin. Minulle, jolta harrastukset, työt ja lähimmät ihmiset löytyvät saman katon alta, ei muutos ole ollut niin dramaattinen. Mutta kyllä se täälläkin kolisee. Hyvässä ja pahassa.


Positiivisena asiana olen huomannut lisääntyneen kiitollisuuden. Koen sitä erityisesti siitä, että viihdyn perheeni kanssa. Ei tympäise kenenkään naama. Olen onnellisimmillani, kun puolisokin tekee kotona töitä ja perheen nuoret ovat läsnä ja lähettyvillä. Olen kiitollinen terveydestäni. Siitä huolimatta, että olen perussairas. Koska voisin olla myös tosi paljon sairaampi tällä hetkellä. Olen kiitollinen lisääntyneestä ajasta. Töitä on hieman vähemmän ja aikaa ei mene yhtään mihinkään turhaan. Olen tehnyt pitkiä kävelylenkkejä metsässä ja hyysännyt kasveja. Todella jees. 


Ne huonot puolet. Koen pientä ahtaan paikan kammoa siitä, että olen sidottu kotiin. En voi sille mitään. Se on nurinkurista, koska valitsen aina kodin melkein minkä menon edestä hyvänsä. Olen kotona tosi paljon. Kaipaan tuuletusta hyvin vähän. Olen kuitenkin hieman auktoriteettiongelmainen. En pidä siitä, että minua käsketään. Olen kuitenkin kököttänyt kiltisti kotona. Ja kohdannut itseni. Tekee hyvää tämäkin.


Lisääntyneellä työajallani olen touhunnut kaikkea sellaista mitä ei yleensä ehdi yrityksen eteen tekemään. Eteen on tullut myös uusia kivoja töitä. Yksi hauskimmista on Parvekepuutarha-webinaari, joka järjestetään viikon päästä. Sinäkin voit osallistua sinne täällä. Tapahtuma on ilmainen ja se järjestetään 11.4. klo 10.30. Tervetuloa!

Ihanaa viikonloppua!



SHARE:

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Satoa ja iloa hedelmä- ja marjatarhasta

Yksi parhaista jutuista isossa pihassa on se, että saa satoa ja iloa omasta hedelmä- ja marjatarhasta. Ilo on minulle vielä isompi juttu kuin sato. Hedelmäpuut kukkivat keväällä niin komeasti, että pitäisin ne ilman satoakin. Sato on sitten bonus, josta nautitaan vuoden ympäri, kun pakkanen pursuaa marjoja.


Eniten innoissani olen karhunvatukoista ja pensasmustikoista. Odotan myös kieli pitkällä suklaakirsikoiden kasvua. Toistaiseksi niistä on saanut vain maistelumarjat. Suklaakirsikoiden lisäksi puutarhassa kasvaa hapankirsikoita, luumuja, kriikunoita, omenapuita ja päärynäpuu.


En kerää kaikkea satoa. Omenoita kannan sisälle sitä mukaan, kun niitä tulee syötyä. Hedelmät ja marjat kyllä usein kelpaavat kyläilijoille. Mustaherukoihin on välillä jonoa. Appivanhempani saavat niistä aimoannoksen, mikä on mielestäni hyvä. Meillä ei mene koko marjamäärää, ja on kurjaa antaa mennä sadon hukkaan. 


Herukat ovat jokapaikan pensaita, mitkä sopivat lähes pihaan kuin pihaan. Omat suosikkini ovat punaiset ja vaaleanpunaiset herukat. Ne ovat myös kauneimpia. Pensailla on myös koristearvo, vaikka satoa ei tulisikaan hyödynnettyä kokonaan. Meillä herukat menevät lähes kokonaan smoothieihin, joiden suurkuluttaja olen. 


Erikoisin satokasvi pihallani on viininrypäle 'Zilga'. Se tekee jättimäisen sadon. Joka vuosi jaksan hämmästellä sitä. On ihanaa käydä kurkkimassa lehtien alla kypsyvää satoa. 


Satokasveista ja omavaraisuudesta kiinnostuneille pyörii tällä hetkellä podisarja Versoilevan sivuilla. Voit kuunnella sarjan toisen jakson suoraan alla olevasta soittimisesta. Ensimmäiseen osaan pääset tästä linkistä.



Ihanaa viikkoa!

SHARE:

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Iloa keittiöpuutarhasta

Kesän suurimpia iloja on oma keittiöpuutarha ja kasvihuone. Tuoreet vihannekset ovat joka vuosi yhtä mahtava kokemus. Perheen ruokarepertuaariin on kertynyt myös keittiöpuutarhan antimiin perustuvia pikaruokia. Yksi suosituimmista on pinaatti- ja mangoldiletut.


Viime aikojen hullunmylly on saanut ajattelemaan omavaraisuutta. Kauppaan ei tee mieli mennä yhtään sen enempää kuin on aivan pakko. Luulen, että ensi kesän kasvusuunnitelman teen vielä aiempaa harkitummin. Satsaan hyötykasveihin joita menee paljon ja istutan vähemmän pelkkiä hupikasveja, joita olen kasvattanut lähinnä kuriositeetin tai kauniin ulkomuodon vuoksi.


Keittiöpuutarha menee tänä kesänä remonttiin. Osa puurakenteista on tullut tiensä päähän. Monta vuotta ne ovat kestäneetkin. Onneksi kaikkea ei tarvitse uusia kerralla. Nyt käymme vanhimman osan kimppuun. Samalla voin uusia mansikkapenkin. 


Keittiöpuutarhani pohjaa kysellään aina välillä. No tältä se näyttää. Rakenne erottuu parhaiten toukokuussa. Myös kasvihuoneen kahta sivua kiertää suuri penkki. 



Hemmottelemme nyt eristäytymisen aikana Puhetta puutarhasta-podcastin kuulijoita omavaraisuus-sarjalla. 3-osainen sarja ilmestyy tavallista julkaisutiheyttä nopeammin. Ensimmäinen osa käsittelee keittiöpuutarhaa. Voit kuunnella jakson suoraan alla olevasta soittimisesta. Lue aiheesta myös vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. 



Leppoisaa sunnuntaita!

SHARE:

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Olipa kerran puutarha

Jokainen puutarha ja piha on jossain vaiheessa ollut alkumetreillä. Meidän piha oli enemmänkin miinuksella, kun saimme pihan haltuumme. Joka puolella kasvoi vahvaa vuohenputkea ja voikukkaa. Oli siellä jossain sumpussa jotain säästettävääkin. Kunhan vain ensin löysi etsimänsä. 
 

Ensimmäiset vuodet kysyivät yhtä paljon hikikarpaloita kuin kyyneleitä. Tuntui, että mikään ei etene lapiovoimin. Ymmärsin jo varhain, että kyseessä on maratooni. Joten kottikärry ja taimi kerrallaan homma eteni. Vieläkään piha ei ole kokonaan valmis. Mutta kyllä tämä jo puutarhasta menee.

Jos jotain, olisin kaivannut alkuun tietyt vinkit. Onneksi osasin tehdä monta juttua oikein näppituntumalla. Käyn usein asiakkailla neuvontakäynneillä. Itsekseen rakentava lähtee kerralla oikeaan suuntaan, kun toiminnot jaotellaan pihaan, katsotaan istutusalueiden paikat ja päätetään ne isoimmat linjat. Olisinpa itsekin tajunnut aikoinaan tilata puutarhurin pihaani. 


Olen monesti harmitellut, että en istuttanut kaikkia puita ja pensaita heti alkuun. Hyvä puoli nykyisessä tilanteessa on se, että tuskin olisi valinnut juuri näitä puita vuosia sitten. Lopputulos on nyt parempi, vaikka kasvuvaihe on yhä käynnissä. 


Kasvihuoneen paikan olin korvamerkinnyt jo useampi vuosi ennen sen rakentamista. Paikalla kasvoi suuret koivut. Kun tuli aika kaataa ne, pystytimme kasvarin jo samana kesänä. Jos tekisin kaiken alusta, tekisin suurimman osan rakenteista mahdollisimman nopeasti. Niiden avulla syntyy valmiin näköistä nopeasti, vaikka kasvit olisivat vielä nuoria. 


Tuliko ikinä mokattua? No, joka kesä jotain pientä. Alkuaikoina vähän isompiakin juttuja. Pienet kömmähdykset kuuluvat puutarhaan ja kasvattavat. Kuuntele Puhetta puutarhasta -podcast aiheesta. Lue myös hyvä vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. Sen avulla voit välttää isoimmat karikot. 



Mukavaa viikkoa! 
SHARE:

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Hieman happea

Uusi rytmi ja rutiini on alkanut hahmottua viikon aikana. Päivä kuluu töiden ja kotikoulun parissa, iltapäivästä suuntaan hetkeksi pihahommiin tai kävelylenkille. Jostain syystä happi tuntuu eristyksen rinnalla elintärkeältä. Olen omasta puutarhasta tällä hetkellä kiitollisempi kuin koskaan. Kevätsiivous etenee kuten kaikki vuosina, mutta silti tunnelma on erilainen. Tiedän olevani tällä hetkellä etuoikeutettu ja toivoisin, että kaikilla olisi mahdollisuus omaan pihaan. 


Kummallista tilannetta korostaa talveton talvi, jonka kaikki tuntuvat unohtaneen koronaa ihmetellessä. Kuukaudet ovat menettäneet merkityksensä, ja huomaan unohtavani, että nyt on maaliskuu. Siitä muistutti aamulla lumikerros, joka oli kuorruttanut pihan. Nopeasti se suli pois, kun päivä eteni. Olen rapsutellut jäisiä kukkapenkkejä ja leikellyt pensaita. On ihanaa, kun ei tarvitse pitää kiirettä kevään kanssa. Kaiken ehtii kyllä. 


 
Puutarhahommat ovat tällä mallilla vyöhykkeellä 1b. Vaikka keli on aika kirpsakka, puskee maasta tulppaaneja ja narsisseja. Ensimmäiset krookukset ja lumikellot kukkivat jo. 



Ihanaa viikonloppua!
SHARE:

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Tulppaaniterapiaa

Keväänodotus on ollut tänä vuonna hämmentävä. Puutarhahommiin pääsi helmikuussa, mutta varsinainen kevät antaa odottaa itseään. Miten olisi värikäs pläjäys tulppaanikuvia viime vuodelta? Odotan toukokuun loppua joka vuosi yhtä paljon. Se on kauneinta aikaa puutarhassa. 

Perennapenkkejä siivotessa olen bongannut useamman tulppaaninsipulin mullan pinnalla. Osa on hieman nakerreltuja. Myyräongelmaa ei ole aiemmin ollut, ja kauhulla odotan millaiset lopulliset tuhot ovat. Onneksi penkeistä nousee tuttuun tapaan kymmeniä piippoja. Kukintaa on luvassa. 



Pidän erityisesti värikkäistä kevätistutuksista ja violeteista tulppaaneista. 'Negrita' on puutarhani yleisin lajike. Sen ympärille rakennan erilaisia yhdistelmiä. 

Some on juuri nyt paras paikka jakaa hyvää mieltä ja kuvia. On hyvä, että on muutakin ajateltavaa kuin korona. 

Pysykää terveinä!

SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig