Esikasvatus - kohti unelmien ruukkupuutarhaa

Kaupallinen yhteistyö: Biolan

Esikasvatus on paras tapa harrastaa puutarhaa talvikuukausina. Aloitan homman jo hyvissä ajoin tammikuussa, kun pikkutaimet pärjäävät vasta lisävalon turvin. Alkuvuoden tärkeimpiin puhteisiin kuuluu myös suunnitelman laatiminen sekä siementen ja tarvikkeiden ostaminen. Yritän olla hankintojen kanssa ajoissa liikenteessä varsinkin, jos listassa on mitään erikoisempaa. Halutuimpien lajien ja lajikkeiden siemenet loppuvat joka vuosi.

Ison esikasvatusmäärän mahdollistavat hyväksi havaitut kasvatuspaikat, kestävät kasvatusastiat, Biolanin Kylvö- ja taimimulta sekä hyvä näppituntuma, joka on syntynyt vuosien aikana kokemuksen karttuessa. Vuodet ovat opettaneet myös sen, mikä on maksimimäärä mitä jaksan hoitaa, ja mitä meille ikkunan viereen mahtuu.

Panostan kasvatuksessa kesäkukkiin. Valitsen erityisesti sellaisia, jotka ovat taimena kalliita tai hankala saada. Ison ruukkupuutarhan ystävänä, säästän omilla taimilla sievoisen summan. En koe taimikasvatusta työläänä. Päinvastoin! On ihanaa, kun puutarha on läsnä jo heti alkuvuodesta. Koen kylvöt, koulimisen ja kastelun terapeuttisena tekemisenä. 

Hyvin mietitty esikasvatusarsenaali tuo myös säästöä niin rahan kuin tilan puolesta. Pidän asioista, jotka kestävät aikaa. Pesen kasvatusastiat heti rupeaman jälkeen ja pinoan ne talteen seuraavaa kevättä varten. Tykkään erityisesti Biolanin Pienoiskasvihuoneesta. Käytin astiaa viime keväänä ainoastaan Sammalnappien kanssa. Tänä keväänä olen täyttänyt astioita sekä napeilla että Kylvö- ja taimimulla. Toimii kummassakin käytössä yhtä hyvin. Parasta on näissä astioissa on riittävän korkea läpinäkyvä katto, jota ei tarvitse heti siirtää pois, kun siemenet itävät. Astiat on myös äärimmäisen kätevä pinota sisäkkäin, kun ne eivät ole käytössä.

Tykkään eniten kylvää siemenet köykäiseen kasvualustaan. Biolanin Kylvö- ja taimimulta on juuri sopivan ilmavaa, siihen lisätyn rahkasammalen ansiosta. Mullassa on myös mykorritsaa ja hyötymikrobeja, jotka takaavat taimille parhaan mahdollisen lähdön.

Haluan kasvatusastiat siististi kaappiin loppuvuodeksi, joten siksi tämä on minulle merkityksellinen seikka. Olen myös ostanut muutaman samanlaisen muovisen tarjottimen kasvatusastioiden alle. Samanlaiset tarvikkeet saa yleensä pakattua aina parhaiten tiiviiseen tilaan. Tarjottimet suojaavat esikasvatuspöytää ja helpottavat karaisemisvaiheessa, kun liikuteltavaa on paljon. Koen, että muovia ei pitäisi käyttää kertakäyttöisesti. Hyvin hoidettuna astiat ja tarjottimet ovat melkein ikuisia.

Tänä vuonna kylvömultaan on sujahtanut jättiverbenan, keijunmekon ja kelloköynnöksen siemeniä. Tässä lista mitä aion tänä vuonna kylvää. Joukkoon saattaa livahtaa vielä heräteostoksia matkan varrelta:

Tammikuu-helmikuu:

Jättiverbena Keijunmekko Kelloköynnös Tiibetinkoirankieli ‘Mystery Rose’

Maaliskuu-huhtikuu:

Mustasilmäsusanna ‘Alba Oculata’ tai ‘African Sunset’

Ranta-auringonkukka ‘Italian White’ 

Punainen auringonkukka ‘Miss Mars’

Kesäpäivänhattu ‘Sahara’

Kesäpäivänhattu ‘Cherry Brandy’

Koristeporkkana ‘Dara’

Sirosudenporkkana ‘Green Mist’

Punakosmoskukka / Suklaakosmos

Tuoksuherne ja krassit

Mitä te aiotte kasvattaa? 

 

Ihana tulppaani-idea

Instagram ja blogit ovat ehtymätön kukkaideoiden lähde varsinkin, kun mennään kevättä kohti. Ehkä hulluin vastaan tullut juttu on tulppaanihieronta. Kyseessä on tapa kääntää tulppaanin terälehtiä auki. Hieronta pidentää tulppaanien ikää ja antaa kukille erilaisen ilmeen. 

Loppuvuodesta tulppaaneja oli saatavilla tavallista huonommin. Nyt niitä on marketeissa senkin edestä. Joka ruokareissulla pitää napata tuore puntti mukaan. 

Olen nauttinut valoisassa olkkarissa tuoreista kukista tosi paljon nyt, kun omat nurkat tulevat tavallistakin tutummiksi. Tykkään myös näistä uuden näköisistä tulppaaneista tosi paljon. Puutarhassa nämä lautasen kokoisiksi aukeavat tulput ovatkin jo tuttuja ennestään. 

Ihanaa viikonloppua!

Parvekepuutarha - suunnittelu ja toteutus

Parvekepuutarha on parhaimmillaan runsas kokonaisuus, jossa koko tila on käytetty hyödyksi. Meillä on pihan lisäksi suuri parveke, joka on hyötykäytössä koko kesän. Kerron tässä omat vinkkini parvekepuutarhan suunnitteluun. Tärkeintä käyttää koko tila hyödyksi lattiasta kattoon. Amppelit ovat edullinen ja helppo tapa tuoda kasveja katseen tasolle. Siirrä kesäkukat uusiin amppeleihin tai tee kaupan muoviamppeleihin kivat ripustimet naruista. Näin korkeutta on helpompi säädellä. 

 

Pienessä tilassa kaikki korostuu. Hallittu värimaailma on silloin tyylikkäin ratkaisu. Parasta on, että värimaailmaa voi vaihtaa vaikka joka kesä.

Jos haluat vaihtaa parvepuutarhan kasvimaailman värimaailmaa usein, suosi silloin melko neutraalin värisiä ruukkuja. Ne taipuvat moneen kokonaisuuteen. Klassiset terracotta-ruukut ovat aina turvallinen valinta. 

Pienet ruukkupuut tuovat vaihtelua ja korkeutta parvekepuutarhaan. Valikoima kasvaa vuosi vuodelta. Kokeile erilaisia sitruksia, laakeripuuta, oliivia tai japaninverivaahteroita! Myös pensaat ovat hauskoja isoissa ruukuissa. 

Ruukkupuutarhan hoito vaikuttaa suunnitteluun. Mitä isompi ruukku, sitä parempi kosteustasapaino. Ruukkupuutarhaa saa kastella parhaimmillaan päivittäin. Siksi kasvit on hyvä ryhmitellä niin, että hoito on helppoa. Satsaa erikokoisiin kastelukannuihin tai viritä puutarhaletku parvekkeelle, jos se on mahdollista. 

Vie viherkasvit ulkoilemaan! Viherkasvit viihtyvät ja kasvavat hyvin ulkona. Viherkasvit tuovat runsautta ja vaihtelua parvekepuutarhaan. Näin vältyt myös siltä, että kaikki pitää ostaa joka vuosi uudestaan. 

Suosi kevyitä ja siroja kalusteita. Parvekkeet ovat kapeita tiloja, joten tilaan sopii parhaiten kapeat ja kevyet kalusteet, joita on helppo siirrellä. Pieniä kalusteita on paras käsitellä myös siivouksen yhteydessä. Pienten kalusteiden avulla myös järjestyksen muuttaminen on helpompaa.

Valkoinen toimii aina, oli värimaailma mikä hyvänsä. Lisää kokonaisuuteen ainakin ripaus valkoisia kukkia. Ne raikastavat ilmettä kivasti! 

Muista myös kukattomat kesäkukat. Niiden kauneus perustuu väriin ja kasvumuotoon. Kukattomat kasvit nostavat kukkia hyvin esiin ja kaikki ei ole pelkkää kukkamerta, missä mikään ei erotu. Rauhallisen kokonaisuuden voi luoda myös pelkästään kukattomilla kasveilla. Kuvassa muratti ja verililjapuu. 

Runsaus ja monipuoliset istutukset ovat hyvästä. Vaihtele ryhmä - ja yksittäisistutuksia niin saat vaihtelua kokonaisuuteen. 

Parvekepuutarhat ovat täällä taas ihan pian!

Seikkailija Dora uuden elämän edessä

Meille saapui kotihoitoon Viipurin koirien rescue Dora. Tämä lempeä jättiläinen on kuin pehmeä nalleakarhu. Sen hymyilevä suu, koko ja karvaisuus saa joka kerta hyvälle tuulelle. Dora on kaikessa rakastettavuudessaan kerrassaan valloittava.  Voisin veikata, että Dorassa on paljon alaskanmalamuuttia tai huskya, joten uudella omistajalla on hyvä olla reilusti koirakokemusta.

Dora seikkaili meille Viipurista viime perjantaina. Koira on syntynyt arviolta jo 2014. Varmuutta iästä ei ole. Viipurilaiselle tarhalle sen toivat edelliset omistajat, jotka muuttivat alueelta pois. Koiran vaihtoehdot olivat katu tai tarha. Onneksi hyväsydäminen tarhanpitäjä otti Doran huomiinsa. 

Dora oli huomattavasti isompi, kuin miltä se kuvissa näytti. Onneksi Dora on ollut superhelppo. Turkissa oli kyllä työmaata pesun suhteen, mutta koska koira antoi kärsivällisesti pestä, niin kaikki sujui hyvin. Dorasta huomaa, että se todella on entinen kotikoira. Doraa on helppo käsitellä ja hoitaa. Se on selvästi tottunut siihen. Koira odottaa nätisti ruokaa ja ottaa hellästi namit kädestä. 

Doraa on ihanaa ulkoiluttaa, koska näin kaunista remmikäytöstä meillä ei ole nähty ikinä. Dora ei vedä tai hötkyä. Ohitukset autoista, ihmisistä ja koirista sujuvat hienosti ja rähjäämättä. Valjaat olivat kummastus, mutta nekin saadaan päälle jo hienosti. 

Meille kerrottiin, että Dora hallitsee venäläisiä käskyjä. On ollut hauskaa kokeilla (namien kanssa) mitä koira hoksaa tehdä suomenkielisillä käskyillä. Toistaiseksi ovat onnistuneet 'istu', 'maahan', 'tänne' ja 'tassu'. Tassut tällä kaverilla muuten ovat kokoa XL. Niitä se ohjentelee ihanan hellästi. 

Dora tarvitsee hyvin aktiivisen kodin. Vaikka koira rauhoittuu hienosti sisälle, kuvaa Doraa parhaiten vapauden kaipuu. Kaveri on jo kokeillut ulko-oven avaamista monta kertaa itsenäisesti. Dora ehdottelee myös lenkkejä mielellään. Koska Doran lihaksisto ei vielä ole niin hyvässä kunnossa, ovat ulkoilut hitaita ja rauhallisia. Onneksi Doralle kelpaa myös tuulien haistelu ja maisemien katselu. Pääasia, että se saa olla ulkona. Meillä on ihmetelty omaa pihaa ja lähikulmia useamman kerran päivässä. Dora ei varsinaisesti hauku, mutta käy hieman levottomaksi, jos lenkkiväli on pitkä. Ei niinkään tarpeiden vaan vapauden kaipuun vuoksi. 

Dora on muuten täysin sisäsiisti. Koira suhtautuu lapsiin ihanan lempeästi ja käyttäytyy sisällä täysin moitteetta. Matalat ikkunat ovat Doran mieleen.  Tähystäminen on Dorasta ihanaa. Onhan ikkunan takana suuri maailma. 

Doran voi adoptoida Viipurin koirien kautta. Adoptiosta päättää yhdistys ja Doran koiravaraaja. Meillä Dora hoidossa siihen asti, että se löytää loppuelämän kodin. Jos kiinnostuit Dorasta, tutustuthan etukäteen myös yhdistyksen adoptio-ohjeisiin.

Kehäkukka - kylvö, kasvatus ja parhaat lajikkeet

Helppo ja kaunis kehäkukka on yksi suosituimpia suorakylvökasveja Suomessa. Jos suorakylvöt eivät ole vielä tuttuja, on kehäkukka ehdottomasti se kasvi, josta kannattaa aloittaa. Tomera, runsaasti ja pitkään kukkiva kesäkukka ei ränsisty tai kaatuile sateessa. Nämä syyt tekevät kehäkukasta loistavan avomaan kesäkukan. 

Kehäkukan siemenet kylvetään suoraan kasvupaikalleen. Kylvösyvyyden suositus on 1–3 cm. Olen itse nakellut siemenet aina umpimähkään tyhjälle multapinnalle, jonka lopuksi haraan niin, että siemenet jäävät ainakin suurelta osin mullan peittoon. Jotta kukista ehtii nauttia, on paras kylvöaika touko–kesäkussaa.  Kehäkukat puhkeavat kukkaan heinäkuussa.

Kehäkukat tarvitsevat rikattoman peruslannoitetun ja -kalkitun kasvualustan. En lannoita kukkia kesän aikana erikseen ollenkaan. Liian voimakas lannoitus kiihdyttää lehtivihreän kasvua kukkien kustannuksella. Kukkapenkissä ja kasvimaalla pohja on yleensä juuri optimaalinen valmiiksi. Kehäkukkia voi yläkuvan tapaan istuttaa riveinä vihannesten joukkoon. 

Kehäkukka on tyypillinen kasvimaan kukka, mutta laji sopii hyvin myös mitä tahansa kukkapenkkiä koristamaan. Meillä kehäkukat kasvavat koristeellisessa potagerissa. Kauneimmillaan kehäkukka on sorapolkujen vieressä. Erilaiset korkea rakenteet tekevät kasvustoista vielä sievemmät. Meillä on esimerkiksi lattaraudasta taottuja köynnöstukia, jotka kohoavat kehäkukkakasvuston keskeltä. 

Yksi parhaista puolista kehäkukissa on lajin monipuolisuus. Tarjolla on matalia ja korkeita lajikkeita laajassa värikirjossa. Suurin osa kukista on keltaisen ja oranssin sävyisiä, mutta joukossa on myös rusehtavaan ja vaaleanpunertavaan kallellaan olevia uudempia lajikkeita. Suurin osa kehäkukan siemenistä on edullisia. Kasvista on äärimmäisen helppo ottaa talteen omat siemenet, minkä ansiosta seuraavan vuoden siemenvaraston saa helposti kasaan keräämällä ahkerasti. 

Keltaisia lajikkeita:
Golden Emperor

Greenheart Yellow
Kinglet Yellow

Lemon Daisy

Yellow Colossal

Oransseja lajikkeita:

Apricot Daisy
Ball's Orange
Double Orange King
Indian Prins
Orange Daisy 
Pacific Beauty 
Porcupine 

Radio


Omat suosikkilajikkeet:
Apricot Pygmy
Bronzed Beauty

Honeymoon
Ivory Princess

Pink Surprise 
Snow Princess

Oletko sinä kokeillut jo kehäkukkia? Kerro ihmeessä myös suosikkilajikkeesi!

Leppoisasti lomalla

Loma on sujunut leppoisasti. Olen todennut saman minkä moni muukin kuluneen vuoden aikana - Suomessa on ihan yhtä kiva reissata kuin muualla. Riitää, kun poistuu jonnekin kotoa. Ei tarvitse edes pakkautua täyteen buukattuun koneeseen kohti Pohjoista.  Läheltäkin voi löytyä kiva retkikohde.

Meidän kriteerit olivat seuraavat: kiva mökki keskellä ei mitään, suht lähellä kotia. Maisemaikkunat kohti rantaa olivat iso plussa. Työt oli helppo jättää taakse. Yllätykseksi mökki oli paljon paremmin varusteltu kuin mitä ilmoitus antoi ymmärtää. 

Ehkä vuokraaja ei tajunnut, että puutarhaan hurahtanut innostuu talvellakin vanhasta kasvihuoneesta, jossa on täydellinen tiililattia. Pihassa oli myös erikoisia tiilirakennuksia, joita ihmetellä. En ole tällaisiin törmännyt Suomessa ikinä. Aivat ihanat!

Mökin omistajien maatila ei näkynyt meille, mutta ilokseni heidän karvaiset sarvipäänsä olivat mökin naapurissa. 

Matkailu on tällä hetkellä haastava pala purtavaksi. En näe itseäni edes ruuhkaisessa hiihtokeskuksessa kotimaassa puhumattakaan ulkomaan reissuista. Pysyn mieluummin väljemmillä vesillä. Tekemistä tarjosivat yhteiset leffahetket, koko perheelle hommatut lumikengät ja  ulkoporeamme, jossa erityisesti nuoriso viihtyi. Tässä oli jo enemmän kuin olisi edes kaivannut. 

Parasta oli kuitenkin huilitauko ja akkujen lataaminen. Vaikka yksi pitkä kesäloma olisi tosi ihana, sopii minulle nämä lyhyet lomat pitkin vuotta paremmin. Nämä 4 päivää ovat tuntuneet mittaansa pidemmiltä on ihanaa, että lomapäiviä riittää vielä kotiinkin. 

Mitä ajatuksia reissaaminen teissä herättää?  

Herkullinen sokeriton suklaakakku

Sokeriton suklaakakku on suussa sulavan makea. Herkku saa makeutensa taateleista ja steviasta. Mehukkaassa kakussa on maapähkinävoin vihahde, mutta muuten tämä herkku on suklaan ilotulitusta. Kakkuun ei tarvita vehnäjauhoja, maitoa tai voita. Eli kakku on sokerittomuuden lisäksi gluteeniton ja maidoton. Sitä ei kyllä uskoisi! Ja lupaan, että kakku vain paranee vietettyään jääkapissa yön. Sen vuoksi tämän herkun voi hyvin leipoa juhlahetkeä edeltävänä iltana. Juuri ennen tarjoilua kakun päälle vatkataan tuore kauravaahto.  

RAAKA-AINEET 

Kakkupohja

140 g maidoton Keiju (tai kookosrasva)
2 rkl sokeritonta maapähkinävoita

13 kpl kivetöntä taatelia 
ripaus suolaa

1 tl vaniljauutetta

4 kananmunaa

1,2 dl mantelijauhoa

6 rkl raakakaakojauhetta 
1 rkl steviaa

Vaahto
1 purkki Kaslink kauravispiä
1 tl vaniljauutetta 

tarjoiluun marjoja ja hieman raakakaakaojauhetta siivilän läpi

OHJE

1. Laita uuni lämpenemään 190 asteeseen. Laita 16 cm irtovuoan pohjalle leivinpaperi.  Vuokaa ei tarvitse voidella.

2. Sulata rasva kattilassa ja lisää siihen maapähkinävoi. Sekoita tasaiseksi seokseksi. Pilko hieman pehmeitä taateleita ja lisää ne rasvaseokseen. Käytä sauvasekoitinta taaleiden hienontamiseen. 

3. Lisää seokseen vaniljauute ja ripaus suolaa. 

4. Lisää seokseen kananmunat yksitellen jokaisen välissä vatkaten. Lisää joukkoon raakakaakaojauhe siivilän läpi ja sekoita. Lisää lopuksi stevia. 

5. Kaada seos irtovuokapohjaan ja paista uunin keskitasolla 20 minuuttia. Anna kakun jäähtyä.

6. Sekoita kauravispin joukkoon vaniljauute ja vatkaa vaahdoksi. Lado vaahto kakun päälle. Koristele tuoreilla tai pakastemarjoilla. 

Uunissa paistaminen tasaa hieman makeutta. Suosittelen silti maistamaan taikinaa. Steviaa voi maun mukaan lisätä enemmänkin. Huomioi, että steviaa myydään eri koostumuksissa. Ohjeessa käytettyä steviaa käytetään samassa suhteessa kuin sokeria. Kakun makeuteen vaikuttaa myös kauravispi, joka on melko makean makuista. 

Tätä meillä leivotaan taatusti toistekin!