sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Yö laavulla (+ alennuskoodi)

Olen pitkään haaveillut yöretkestä luontoon. Ajatuksissa siinsi alunperin leuto kesäilta ja yötön yö. Mutta koska kesä tuli ja meni sujahtaen töissä, sai syysloma kelvata. Ja kyllä oli eksoottista, sen voin taata!


Retken maisemakuvat ovat vilahdelleet tiuhaan Instagramin seinällä ja storyssa. On kuitenkin ihana avata tunnelmia tänne laajemmin. Kyttäsimme parasta viikonpäivää reissulle, mutta koska tiedossa oli lähinnä lunta, räntää ja vesisadetta päätimme vain suunnata pakkaamaan riittävästi vaatetta mukaan sen suorin tein. Koska tiesimme, että mittari painuisi mahdollisesti pakkasen puolelle, oli varustauduttava kunnolla. Tila-auton takakontti oli täppösen täysi kun suuntasimme kohti Tervon Manginniemeä. Pienen paikkakunnan suosittu retkikohde ei turhaan ole niin kehuttu. Paikka oli kertakaikkisen upea. Lokakuu takasi sen, että laavulla ei ollut ruuhkaa. 



Matkalla kohti Tervoa, räntäsade lakkasi ja taivas aukeni, aurinko tuli esiin. Näin yhden elämäni kauneimmista auringonlaskuista. Peilityyni järvenselkä oli upea! Tiesimme, että yöllä tulisi esiin lähes täysi kuu. Sitä oli mahtavaa ihmetellä pimeässä yössä.


Varustauminen otti aikansa. Lapsille oli kunnolliset pakkasen pitävät makuupussit. Me aikuiset tukeuduimme kerrospukeutumiseen ja köykäisempiin makuupusseihin. Mutta hyvin meni. Päällä oli North Outdoorin luottokamat. SENSITIVE aluskerrosto (bambua + merinovillaa), LAAVU välikerrasto (merinovillaa), Suomessa valmistettu KIIRUNA merinovillapaita sekä merinovillaiset sormikkaat, kahdet villasukat ja pipo.  Pakkasen sijaan puraisi eräilykärpänen pahemman kerran. Koska selvisin tästä yöstä voittajana, ovat kesäyöt silkkaa juhlaa tämän jälkeen. 


Myös lapset vuorasin merinovilloilla. North Outdoorilta löytyy laadukkaita lasten ja nuorten kerrastoja, villapaitoja ja asusteita. Tyttären suosikki on LAAVU takki ja housut, jotka kelpaavat myös kouluun. Poika tykkää North Outdoorin aluskerrastoista ja MERINO 70 piposta.  Koko sakki oli melko paksujen kerrosten peitossa. Vaikka nuotio paloi lähes läpi yön, ei yksikään vaate ollut liikaa.


Heräsin aikaisin auringon vasta kajastaessa. Kävelin rannalla ja otin kuvia. Tunnelma oli sanoin kuvaamattoman upea!


Oli ihanaa istua aamuvarhaisella nuotiolla, juoda kahvia ja syödä aamupalaa. Parasta oli jakaa hetki äitini ja lasteni kanssa. Koen oloni onnekkaaksi, että teini-ikäinen poikani haluaa vielä retkeilemään. Toivottavasti vielä useamman kerran. 


Sen totesin, että retkeily on varustelaji. Kun makuupussi ja vaatetus on kunnossa, pitää luonto huolen puitteista. Merinovilla toimii erityisesti kerrospukeutumisessa. Parasta oli, että kamppeita ei tarvitse pestä. Pelkkä tuuletus riitti jopa siihen, että savun haju katosi täysin. Tämä perustuu siihen, että merinovilla on antibakteerista - se puhdistaa itse itsensä. Itselleni tärkein seikka on materiaalin muovittomuus. 100% luonnonkuitu on myös ettinen ja ekologinen valinta. 



North Outdoor lupasi ilahduttaa myös teitä. Koodilla Kati15 saat 15% alennuksen North Outdoorin verkkokaupasta. Yli 50 euron toimituksissa ei ole postimaksua.

Ilahdutamme myös Instagramin-tililläni kivalla North Outdoor-arvonnalla, joten sinne kipin kapin osallistumaan, jos haluat voittaa itsellesi vapaavalintaisen kerraston.

Minä puolestani jään etsimään seuraavaa retkikohdetta!

Ihanaa viikon alkua!

SHARE:

sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Terveisiä syyslomalta

Terveisiä luonnon keskeltä savolaisista maisemista. Vasta päivä takana, ja henki kulkee jo paremmin. Vaikka lehtiä on jo pudonnut, on tällä vielä ihana ruska. Parasta on kuitenkin olla järven rannalla. Se näyttää aina niin erilaiselta eri vuoden aikoina. 


Jännitin etukäteen miten Nessa jaksaa reissun. Moni on varmasti huomannut instani storeista, että koira ei voi hyvin. Kyllä sillä askel täälläkin painaa, mutta vihdoin koira suostuu ulos ja lenkille. Parhaiden kavereiden kanssa tietysti. 


Tykkään siitä, että täällä ei ole katuvaloja. Herkkä hermostoni lepää juuri tällaisessa ympäristössä, missä ärsykkeitä ei ole ollenkaan. On tilaa liikkua ja hengittää. On ihanaa päästää koira ulos vapaaksi. Pysymme omilla mailla. Täällä on hyvä koirien hömpöttää.


Isommat koirat Nessa ja Muumi pulahtavat aina välillä järveen (ja ojiin). Tavoitteena on käydä joka päivä lenkillä metsässä lähimaastossa. Katsotaan rohjetaanko myös telttailemaan yksi yö. Lapset puoltavat ajatusta. Minua mietityttää karhut, ilvekset ja muut metsän eläimet. Tykkäsin kyllä lapsena itsekin telttailla. Olen koko ajan enemmän innoissani luontoharrastuksesta, joten luulen, että telttakin pitää kaivaa taas käyttöön.

On mahtavaa, että lasten koulussa syyslomaa on kokonainen viikko. Olen oppinyt odottamaan tätä ruskan täyteistä tauon paikkaa. Koen, että huiliviikko syksyn keskellä on hyväksi myös lapsille. 


Ja viikko on vasta alussa! Ihanaa lomaa kaikille sitä viettäville!  


SHARE:

maanantai 7. lokakuuta 2019

Pienten ruukkupuiden talvetus

Pienet ruukkupuut (laakerit, oliivit, kalamondiini ja viikuna) on kannettu vierasmökkiin talvehtimaan. Lämpö on säädetty 10 asteeseen. Tässä vaiheessa hoito on helppoa. Hieman kastelua ja sumuttelua. Jännittävintä (sanan mahdollisimman huonossa merkityksessä) on kasvien tarkkailu tautien osalta. Nyt jännitetäänkö sainko kilpikirvat häädettyä kesän aikana. 


Lehdet ovat ihanan vihreitä ja niitä ei korista taudin aiheuttamat pilkut. Jouduin viimein tarttumaan torjuntapuikkoihin, jotka sujautin multaan. Aloitin hoidon talvella ja jatkoin sitä vielä kesällä. Kasvit innostuivat puskemaan uutta lehteä, joten riivin ja leikkelin kaikki pilkulliset lehdet pois. Nyt jos uusia ilmaantuu, huomaan taudin nopeammin. 


Juttelimme Johannan kanssa aiheesta myös Versoilevan podcastissa, jonka voit kuunnella suoraan alla olevasta soittimesta. Tarkkoja hoito-ohjeita kirjasin Versoilevan artikkeliin. Tärkein ohjeeni on se, että kasvit viihtyvät usein muutenkin kuin juuri niissä optimaalisesssa olosuhteissa. Talvetusta kannattaa aina kokeilla. Oli paikka sitten olohuone tai autotalli.

SHARE:

lauantai 5. lokakuuta 2019

Pelargonit leikkoina


Näin kauniita ovat pelargonit leikkoina. Ne kestävät pitkään hyvänä kimpussa tai pikkumaljakoissa. Minulle nämä leikot kertovat aina syksystä, vaikka kovin kesäisiä ovatkin. Leikkelen syys–lokakuussa talvetukseen vietävien pelakuiden kukinnot leikoiksi. Kasvit asettuvat talvilevolle paremmin, ja minä saan kukkia kotiin. 


Olen aiemmin tehnyt pyöreän kimpun kukinnoista. Kutsun sitä nimellä talvetuskimppu. Sellaisen voit nähdä esimerkiksi täältä. Hienosti ne toimivat näinkin. Mukana on persikan, vaaleanpunaisen, liilan  ja valkoisen sävyjä. Kukintojen muodot vaihtelevat paljon, kun kyseessä on erikoisia lajikkeita. 


Tällaiset pikkuiset jutut ilahduttavat syksyllä. Vettä on tullut järkyttävän paljon koko viikon. Olo on alavireinen ja kipeä, kun matalapaine jäytää luissa ja ytimissä. Ei ole minun kelini tämä. Olen hiipinyt huoneesta toiseen villasukissani, enkä ole poistunut kuin koiran kanssa lenkille. Onneksi saan tehdä töitä kotona. Täällä viihdyn parhaiten.


Oletko sinä kokeillut pelargonia leikkona?

Ihanaa sunnuntaita!
SHARE:

tiistai 1. lokakuuta 2019

Verenpisara - syötäviä kukkia

Syötäväksi kelpaavat kukat ovat helpoin ja kaunein tapa koristella kakkuja. Erikoisin näistä kukista on verenpisara. Olen ostanut muutaman erilaisen lajikkeen ihan senkin takia, että saan kakkuihin erilaisia yhdistelmiä. Verenpisaran kukinnot ovat mielestäni erityisen koristeellisia. Niillä taikoi nopeasti kasaan viime viikonlopun syntymäpäiväjuhlakakun koristelun. Kuvat puhukoot puolestaan. 


Jos syötävät kukat kiinnostavat enemmänkin, löytyy Versoilevan sivuilta aiheesta kattavampi artikkeli, jonka kirjoitin vuosi sitten.

Aurinkoista viikkoa!



SHARE:

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Sienestämässä vihdoin

Olen haaveillut sienestämisestä jo pari vuotta. Luontointoilijaksi, joka työkseen pelaa kasvien kanssa päivittäin olen armottoman onneton sienten kanssa. Lähipiiristä ei ole oikein löytynyt sellaista, joka opettaisi ja jaksaisi lähteä mukaan tarpomaan. Mutta nyt löytyi! Ja vielä kaksi kappalein. 


Viikonlopun keli oli kuulas, Lohjan harjuiset maisemat kutsuvia ja metsä pullollaan suppilovahveroita, vaikka kovin on kuulutettu miten huono sienivuosi nyt on. Kyllä meillä kolmella korit täyttyivät mukavasti. Keräsin myös lampaankääpiä ja tatteja. Kaveri varmisti etten myrkytä kotipuolessa ketään. 


Sienestämiseen jää helposti koukkuun. Huomasin tämän jo ensimmäisellä kerralla. Rakastan keräämistä ja luontoa, joten arvasin tämän kyllä jo ennestään minun jutukseni. Sieniä on paljon kivempi kerätä kuin vaikka mustikoita. Ei tarvitse kökkiä niin paljon, tulee käveltyä enemmän ja maisemistakin ehtii nauttia. 


Ehkä parasta oli kuitenkin se, että oli aikaa. Oli aikaa jutella, kulkea rauhassa ja olla läsnä. Itselle ja muille. Ehkä se korostui, koska olen tavannut ystäväni töiden kautta. Sellaisten työn, jossa painetaan tukka putkella, kannetaan kerrastalon painoista vastuuta ja puserretaan järjettömiä tuloksia. Toisaalta, oli mahtavaa huomata, että myös sellaisessa työssä ehtii kohdata toisen ihmisen niin hyvin, että on kivaa painella myös sieneen yhdessä. Ei tarvetta katsoa kelloa. Kunhan osaa suunnata takaisin lähtöpisteeseen, se riitti. Mukana oli tietysti kahvit ja eväät, jotka nautittiin kallion harjalla auringon paistaessa kasvoille. 


En ole mitenkään villinä sieniin. Nautin keräämisestä enemmän kuin syömisestä. Onnistuin kuitenkin tekemään tosi hyvän piirakan suppilovahveroista (joista käytin jokaisen keräämäni). Pohjassa maistui voi ja porkkana, täytteessä pinjansiemenet, parmesaani, timjami ja rosmariini. Erittäin onnistunut kokeilu. Isot valkoiset ajattelin pilkkoa risottoon. Katsotaan mitä siitä tulee. 


Sienireissun ajoitus oli täydellinen, koska seuraavana päivänä oli tiedossa vieraita. Toivoin saavani saalista sen verran, että saan piirakan pyöräytettyä. Aika täydellistä!
 

Ehkä rohkenen mennä sieneen myös yksin koirareissulla. Aloitan helpoista kuten tateista ja suppilovahveroista. Haluan löytää syksyn aikana vielä muutaman kanttarellin. Mustatorvisieni olisi jo melko komeaa! Mitä te olette saaneet, onko sienivuosi todella niin huono mitä on mainostettu? Meillä ainakin oli hyvä tuuri.



Ihanaa viikon alkua! Muistakaa mennä luontoon. Siellä on aika täydellistä juuri nyt. 



SHARE:

tiistai 24. syyskuuta 2019

Joko heipat daalioille?

Yksi riittävän kylmä yö, ja daaliani nuupottavat tällä hetkellä mustina ja lähes kuolleina. Näin ei ole käynyt ikinä syyskuussa. Seurailin kyllä säätiedotteita, mutta toivoin, että lämpötilat eivät putoaisi nollaan. Varsinkin, kun seuraava lämpöaalto lähestyy jo. Harsottamaan en viitsinyt enää alkaa. 
  

Kivoin daaliapenkki tänä vuonna oli tämä dramaattinen 'mustavalkoinen'. Lajikkkeet ovat pudonneet kauan aikaa sitten matkasta, koska talvetan juurakot sikin sokin. Tämä penkki on siis jonkun ihan muun suunnittelema kuin minun. Ja ah, miten upea se on!


Saa nähdä virkoavatko kylmää saaneet kaunottaret vielä. Onneksi kävin saksimassa valtavan daaliakimpun juuri ennen kylmää yötä, koska aavistelin tulevaa. Talvetan juurakot joka syksy. Näistä on vielä iloa moneksi vuodeksi, vaikka tänä syksynä lysti loppuisikin lyhyeen. 



Mitenkäs muilla kävi?

SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig