torstai 26. joulukuuta 2019

Boheemi kranssi heinistä

Boheemit kranssit ovat ihania. Tykkään erityisesti jo valmiiksi kuivista heinistä, kukista ja varvuista. Kranssi pysyy täsmälleen samanlaisena ja laadukkaana pitkään. Kranssin materiaalit on hankittu kukkakaupasta, omalta pihalta ja marketista. Vaaleiden heinien lisäksi kranssissa on värjättyjä heiniä, kuivattuja mustikan varpuja sekä muutama kuivattu maksaruohon kukinto. Liilat kuivat kasvin osat löysin kukkakaupasta. En ole varma onko kyseessä siemenkota vai mikä. Nämä olivat itselleni täysin vieraita.


Kranssi on symmetrinen ja alapainotteinen. Nykyiset kranssipohjat ovat niin kauniita, että on kiva jättää rengas osittain näkymään. Metallinen kranssipohja korostaa heinien keveyttä ja villiä luonnetta. Vastakohdat toimivat aina!


Kranssi päätyi takan koristeeksi. Odotan kuivempia kelejä ennen kuin siirrän kranssin ulko-oveen. Kranssin ilmettä on helppo muuttaa satiini- tai samettinauhalla. Ne säästin tällä kertaa myöhemmäksi.


Toivottavasti teillä on ollut mukava joulu. En muista toista joulua, joka olisi ollut näin palauttava, rento ja helppo. Ehdin jopa puutarhahommiin kranssin askartelun lisäksi.

Mukavaa loppu viikkoa!

SHARE:

maanantai 23. joulukuuta 2019

Joulukoti - vihreää, valkoista ja punaista

Terveisiä joulukodista! Viikonloppu juuri ennen joulua tuntui lahjalta. Kaiken sai valmiiksi ilman stressiä ja paniikkia. Vältä sitä kyllä muutenkin joka vuosi viimeiseen saakka. 


Kuusi on koristeltu melkoisen täyteen, koti siivottu ja viimeisetkin lahjat pakattu. Ehdin jopa tehdä jouluasetelmat ja silittää pöytäliinat aattoa varten. Hämmästyttävää, että aaton aattona voi rauhassa keskittyä töihin ja joulu saapuu silti rauhallisesti. 


En harrasta mitään tyylejä tai seuraa trendejä. Koristelaatikosta nousee kokoelma yksittäisiä DIY-koristeita ja muistoilla kuorrutettuja hankintoja. Osa koristeista on hankittu matkoilla ja suuri osa on tehty itse, kuten alla oleva tähti. Kokonaisilme on valkoista, vihreää ja punaista. 


Joulun vietämme kotona. On ihanan leppoisaa olla oman porukan kesken, tehdä meille mieluisia asioita meidän tahdissamme. Todennäköisesti joulu koostuu hyvästä ruoasta, lautapeleistä, suklaasta ja jouluelokuvista.


Pulkkamäki jää tänä vuonna väliin. Koiralenkkejä lukuunottamatta keskityn sisätiloihin ja pidän silmät kiinni ikkunoiden kohdalla. On ihanaa, että joulu saapuu - oli miten märkää ja mustaa hyvänsä.


Kuulun siihen sakkiin, joka pitää siististä ja puhtaasta joulukodista. En vietä jouluani kaapissa, mutta nautin täysin siemauksin siitä, että jokainen nurkka on klaffissa. Minusta jokaisen tulisi saada viettää itsensä näköinen joulu - siivoten tai ilman. Yhtä ainoaa tapaa ei ole. Tämä on minun tapani juhlistaa ja kunnioittaa joulua. 


Toivoisin, että jokainen muistaisi, että jouluun ei kuulu alkoholi ja riitely. Erityisesti jos mukana on lapsia. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen, iloisen ja rauhallisen joulun, johon ei kuulu pelko. 


Toivottelen blogini lukijoille ihanaa ja rauhallista joulua!
SHARE:

tiistai 17. joulukuuta 2019

Kranssi piparista

Piparikranssi on mielestäni yksi joulun kivoimmista DIY-jutuista, koska kranssissa yhdistyy leivonta ja askartelu. Kaksi parasta juttua. Tein ylemmän kuvan kranssin tänä vuonna ja alemman pari vuotta sitten. Molemmat hävisivät parempiin suihin kahden päivän sisällä. Niin kuin piparien kuuluukin.


Juttelimme pipareista myös Puhetta puutarhasta-podcastissa Johannan kanssa. Pipari nimittäin taipuu vaikka mihin. Allekirjoittanut taiteili sillä vuosi sitten julmetun kokoisen kasvihuoneen. Sen jälkeen olen ollut vakuuttunut siitä, että piparista saa mitä vain.


Kuuntele podccast suoraan alla olevasta soittimisesta. Jos innostuit piparikransseista, katso ohjeet Versoilevan uusimmasta artikkelista.



Piparin tuoksuista joulun odotusta!
SHARE:

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Paketointivinkkejä

Olen viime vuodet luottanut hyväksi havaittuihin paketointinikseihin. Yksiväriset paperit, kauniit nauhat ja joku kiva kasvi. Se on siinä ilman sen kummempia krumeluureja. Ihania, luonnollisia ja persoonallisia. 


Olen alkanut säästää sopivia kuivakukkia paketteja varten. Heinät, eukalyptukset ja marjatertut ovat parhaita. Tuoreista kasveista havut ja esimerkiksi koristeomenapuun pikku hedelmät ovat kauniita jouluun. Lue lisää paketointivinkeistä Versoilevan artikkelista


Ostimme lahjoja tänä vuonna harkiten ja vähemmän. Turhaan kuluttamiseen herääminen on pistänyt mietityttämään vielä tarkemmin kulutustottumuksia. Meillä lapsilla ei ole ikinä ollut pitkiä 'tilauslistoja'. Kumpikin lapsista saa toivoa yhden tai kaksi tärkeää juttua. Paketeista voi paljastua myös tarvelahjoja, kuten lempimerkin huppari. 


Itse en kaipaa kummemmin lahjoja. Omalta puolisolta on kivaa saada jotain ainakin välillä. Katsomme aina joulukohtaisesti ostetaanko lahjoja vai ei. Oma joulumieli syntyy nykyään kaikesta muusta, kuten ihmisistä, joulukuusesta ja joulupyhistä. Lasten iloa on kyllä kiva katsoa, kun he avaavat paketteja. 


Ihanaa viikon alkua! Enää viikko ja joulu on ovella.
SHARE:

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Joulukoti

Nyt on ollut ihanaa koristella joulua kotiin, vaikka ulkona tuulee ja vettä tulee jatkuvalla syötöllä. Tunnelmaan ei paljon tarvita. Kranssi takan päälle, joulukkkia ja kynttilöitä. Se on siinä! Somen joulukuvat nostavat myös omaa fiilistä joulutella.


Rakastan jouluruusuja. Ne ovat niin siroja, luonnollisia ja pitkään kukkivia. Ei tarvita kuin nätit kupit ja vähän koristeita ympärillä. En ole tainnut ikinä jättää kukkia omiin muovipurkkeihinsa. Vaikka en varsinaista asetelmaa jaksanut väsätä, on lopputulos kuitenkin nätimpi, kun siirtää kukat erilaisiin ruukkuihin. Olen pari joulua ollut innostunut paperisista palloista ja kuusista. Ne toimivat hyvin myös asetelmassa ennen kuin nostan ne kuuseen roikkumaan.


Perinteinen punainen löysi takaisin meidän joulukotiimme viime vuonna. Se tuntuu yhtä perinteiseltä ja piristävältä tänäkin jouluna. Lasten tekemiä koristeita tulee koululta yhä vain. Tonttu pääsi kranssin kyytiin.


Odotan joulua jo tosi paljon. Erityisen ihanalta tuntuu ajatus pitkistä pyhistä ja vapaista. Me jäämme kotiin ja vietämme joulua oman porukan kesken. Vielä varovasti jaksan toivoa, jos saataisiin edes jotain valkoista jouluksi. Myös aurinko kelpaisi lumen puutteessa. Kunhan ei vettä tulisi.


Ihanaa joulunalusaikaa!

SHARE:

maanantai 9. joulukuuta 2019

Joulukaktukset - hitti vai huti?

Joulukaktukset ovat hiljalleen vallanneet sydämeni. Nämä rumankauniit viherkasvit olivat aiemmin silmissäni jotenkin pölyisiä, unohdettuja ja ankeita (kun eivät kukkineet). Mutta joku tenho näissäkin on. Olen oikeastaan vielä enemmän innostunut muista lehtikaktuksista, ja niitä on kertynyt ostoslistalle jo pari. Toistaiseksi kotoa löytyy marraskuunkaktuksia, joita niitäkin myydään marketeissa usein joulukaktuksen nimellä. Tein joulu- ja lehtikaktuksista artikkelin Versoilevan sivuille.


Kuuntele myös Puhetta puutarhasta -podcastin uusin jakso lehtikaktuksista. Aihe sai meidänkin päät pyörälle. Tämä kasvijoukkio on nimittäin melko haastava tiedonkeruun -ei niinkään hoidon -puolesta.



Podcastistamme satelee ihanaa palautetta. Kiitos siitä jokaiselle!
Mukavaa viikkoa!
SHARE:

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Vähäsokerin herkkusuun joulu

Olen kertonut blogissa monta kertaa sokerittomista kausistani, ja siitä miten ristiriidassa se leipomis (ja syömis-)intoni kanssa. Joulu ja joulunalus on vuoden haastavin rasti. Torttuja, pipareita ja suklaata tuntuu olevan tarjolla joka puolella. Onneksi olen asian kanssa jonkunlaisessa balanssissa. Syösn sokeria, mutta harvemmin ja vähän kerrallaan. On mahtavaa huomata, että sokerikoukku ei synny viikottaisesta herkuttelusta, kun välissä on useita päiviä ja määrät kohtalaisia.



Jouluun kuuluvat myös pähkinät ja rusinat. Vaikka jälkimmäinen on sokerisen makea, ei rusinoihin synny samanlaista himoa kuin valkoiseen sokeriin. Välillä on ihana herkutella fugdea tai muita jouluherkkuja. Mutta yksi tai jopa puolikas riittää. Vaikka meilläkin joulupöytä notkuu herkkuja, emme harrasta ähkyyn syömistä. Sokeria ei tarvitse olla tarjolla aamusta iltaan. Perheen nuoretkin ovat tähän oppineet. Harvemmat herkkuhetket tekevät niistä spesiaaleja. Joten nyt saa vinkata mitä kannattaisi leipoa. Jotain tosi ihanaa sen pitää olla. Leipominen on puolet huvista.


Miten teillä herkutellaan jouluna?
SHARE:

tiistai 3. joulukuuta 2019

Joulukuun sininen hetki

Kasvihuoneesta on ollut enemmän ja monin eri tavoin enemmän hyötyä ja iloa, kuin ennakkoon uumoilin. Sisällöntuottajalle se toimii loistavana (joskin hieman vilpoisena) talvistudiona. Valo on täydellinen, jota kevyt jää- ja lumipeite hieman varjostavat.


Otan paljon työhön liittyviä jouluisia kuvia kasvarissa tähän aikaan vuodesta. Samalla nautin tästä itsekin. Sytytän kynttilät, otan kupin lämmintä mukaan ja kuuntelen äänikirjaa tai joululauluja kännykästä. 


Pimeä tulee melko aikaisin ja yllättää työmyyrän välillä. Sininen hetki saapuu tunnin sisällä ja vie valon mennessään. Ulkoa kajastaa vain katuvalot ja valosarjat. Kun pakkanen ja auringonpaiste osuvat juuri oikein yksiin, saapuu illansuussa sininen hetki. Miten taianomaiselta se kasvihuoneessa näyttikään!

 
Kasvihuone kannattaa ehdottomasti laittaa joulukuntoon. Meidän joulukuusi viettää kasvarissa joulukuun alun, jonka jälkeen se kannetaan sisään. Kun joulu on ohi, tuon kuusen kasvarin edustalle. En osaisi kuvitella kasvihuoneen joulua ilman kuusta enää. Kuusi on ehdottamasti kaiken raijaamisen arvoinen. Kotiväki on lakannut jo ihmettelemästä edes takaisin kiikuttamista.


Tämä täydellisen valkoinen ja valoisa joulukuun alku tuntuu melkoiselta taivaan lahjalta mustan marraskuun jälkeen. Ihanaa joulukuuta kaikille!
SHARE:

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Kranssi jouluksi

Mikä sen parempaa hommaa ensimmäisenä adventtina, kuin tehdä kranssi jouluksi. Helppoa ja rentoa ajanvietettä. Joulumarkkinoilla oli sopivasti leikkojen myyjä, jolta lähti mukaan eukalyptusta, mimosaa ja brunnioita. Osan materiaaleista säästin toista kranssia varten.


Halusin vihreän kranssin, jossa on hieman ruskeita kuivakukkia. Sitomiseen varasin tummaa rautalankaa ja metsän vihreän satiininauhan.


Rakastan mimosan oksia. Niissä on niin ihanat lehdet. En ole varma miten mimosa toimii kuivana, mutta pian se nähdään. Täydensin kranssia kuivilla suokasveilla, joita keräsin lokakuussa. 


Haluan  nätisti kuivuvan ja rennon kranssin takan edustalle. Viime vuotisesta kranssista oli ilo koko talvikauden. Katso viime vuoden puna-vihreä kranssi täältä. Postauksesta löytyy myös kranssi-video.



Jo tuli joulu kertaheitolla olohuoneeseen. Napsaisen satiininauhoja lyhyemmäksi, kun seuraavan kerran sytytän takkaan tulen. Tämä se on niin parasta joulussa! Rauhallinen askartelu, tunnelma ja kodin lämpö. 



Ihanaa viikon alkua!
SHARE:

torstai 28. marraskuuta 2019

Ajatuksia somesta ja bloggaamisesta


Tajusin juuri, että aloitin bloggaamisen lähes kymmenen vuotta sitten. Ensimmäinen blogini oli täynnä puutarhaa, askartelua, pieniä ja melko surkeita kuvia. Sitä mukaa, kun ikää ja ryppyjä on tullut lisää, on myös kamerakalusto ja kirjoitustaito parantuneet. Olen oppinut melko hyvin rajani sosiaalisessa mediassa, vaikka yhä palaan samaan ajatukseen: miten henkilökohtaisia asioita haluan jakaa, mitä voin blogissa julkaista ja ketä nämä jorinat kiinnostavat. Tätä peilaamista on hyvä harjoittaa aika ajoin, jos blogia julkisesti kirjoittaa. On hyvä olla sinut kaiken kanssa mitä julkaisee. Olen myös lakannut miettimästä liikaa sitä, pitääkö kaiken liittyä puutarhaan, vai voinko kirjoittaa muustakin. Ja miksen voisi? Minun blogini tämä on. On upeaa, että netissä riittää niin roppakaupalla luettavaa, että aikaansa ei kenenkään tarvitse uhrata sellaiseen mistä ei pidä. 


Luin hetki sitten Maria Veitolan haastattelun, jossa hän sanoi, että somessa moni on taantunut 50-luvulle; laitetaan koti nätiksi ja poseerataan näteissä vaatteissa ympäriinsä. Melko herättävä ajatus. En yhtään ihmettele, että sellainen aiheuttaa varsinkin nuoremmille somen kuluttajille paineita. Olen välillä miettinyt, että olen myös onnekas, että ikää oli jo hieman kertynyt, kun aloin blogata. En muista milloin viimeksi meillä olisi sisustettu uusiksi jotain. Siirtelen tavaroita paikasta toiseen ja olen tietoinen, että sohva taitaa olla jo aikansa elänyt. Haaveilen sisustuslehtien parissa, mutta ahdistun kerskakulutuksesta. Haluan kestäviä juttuja. Myös itsetuntoni kestää sen, että sisustukseni ei ole viimeisten tai edes edellisten trendien mukainen.


Koska jokaisella on oikeus olla somessa. En halua ottaa siitä paineita - tai myöskään luoda niitä muille. Viihdyn meidän liian isossa talossa ja tykkään täällä monista jutuista. Joskus, mietin miten helpolta diginatiivien somettaminen näyttää. Kaikki taidot hyppysissä jo niin nuorena. Olisi ollut mahtavaa hypätä suoraan muutaman kiusallisen harjoitteluvaiheen yli. Kaikissa hetkissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Sisällöntuottamisesta on tullut minulle työ. Suurin osa teksteistä päätyy ihan muihin kanaviin kuin omiini. Mutta tänne on aina ihana palata. Tunnistan monia kommentin jättäneiden nimimerkkejä jo vuosien takaa. On ihana huomata, että aina tänne löytää yhä vain uusiakin lukijoita. Vuorovaikutus tekee tästä hommasta merkityksellisen. Se ja vapaaehtoisuus. Kirjoitan, kun haluan ja jaksan. 


Toivotan kaikille ihanaa kuun viimeistä viikonloppua. Suuntaan huomenna toivon mukaan joulumarkkinoille. Ehkä törmään siellä muutamaan teistäkin.
SHARE:

torstai 21. marraskuuta 2019

Kuivakukka-asetelma olohuoneeseen

Kuivakukat taipuvat ihaniin asetelmiin. Olen kokeillut tehdä kimppuja, mutta nyt halusin jotain nopeaa ja simppeliä. Siihen sopivat valmiiksi kuivatut heinät.


Minulla on asetelmia varten pieniä ja isoja pohjia. En edes tiedä näiden nimeä. Ne laitetaan maljakon pohjalle, ja piikkien väliin asetellaan kukkia. Olen todennut nämä erityisen käteväksi Aalto-maljakon kanssa, johon on vaikea saada kimppuja asettumaan. 


Tällaiset pikkuaskartelut ovat mielestäni paras joulun alla. Aina aikaa ei ole paljon, ja sormia kuitenkin syyhyttää. Kuivakukissa on kivaa sekin, että niitä voi kierrättää. Maljakon heinät taipuvat vielä hyvin kimppuun tai kranssiin. 


Loka-joulukuussa tulee tehtyä käsitöitä koko vuoden edestä. Olen vuosien saatossa näpertänyt yhtä ja toista. Kurkkaa Versoilevan artikkelista vinkkejä DIY-projekteihin. Teimme aiheesta myös jakson Puhetta puutarhasta-podcastiin. Voit kuunnella sen suoraan alla olevasta soittimesta.



Ihanaa viikonloppua!
SHARE:

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Paha poika voi olla unelmien täyttymys

Ainoa paha poika, johon olen ikinä kokenut suurta vetoa, on nukkatyräkki. Kaveri tunnetaan monilla muillakin hauskoilla nimillä, kuten Merimiehen syrjähyppy ja Tuhma poika. 


Olen himoinnut erityistä kookasta tuhmeliinia. Kasvi on harmistuttavan hidaskasvuinen ensimmäiset vuodet. Mutta niin vain kävi, että tarpeeksi kun toivoo, voi onni kävellä kotiovelle. Kirjaimellisesti. Tällä kertaa kaverin talutti uuteen kotiinsa naapurini Hilja, joka ei ollut erityisen viehättynyt nukkatyräkkiin. Se on jo iänkaiken vanha, monihaarainen ja yli 40 senttiä pitkä. Täydellinen.


Kasvin kauneus perustuu mielestäni sen järkyttävän rujoon ulkomuotoon. Kasvi on niin pahan näköinen, että se alkaa näyttää kauniilta. Tämän tyräkin varret näyttävät pystyynkuolleilta. Lehdet ovat ihanan suonekkaat ja kauniin vihreät. Nukkatyräkki on melko viuhka kaveri. Siitä sen nimikin tulee. Kasvi ampuu siemeniään myös naapuriruukkuihin. Ja juuri nämä pikkutyräkit ovat niin kauniita. Tästä se vaan sitten pahenee. Poikaset on helppo nostaa pikkulusikalla mullasta ja siirtää omaan ruukkuunsa. Kun maaliskuu saapuu, aion yrittää ottaa emosta latvapistokkaan. Uskon sen onnistuvat samoin kuin lännentyräkin kanssa. Ohjeet hommaan löytyy täältä. Kerron sitten miten kävi. 


Kuuntele myös Versoilevan uusin podcasti tyräkeistä. Jos olet yhtä ihastunut tyräkkeihin kuin minä, löytyy  aiheesta myös artikkeli Versoilevan sivuilta. Ihanaa viikon alkua!

SHARE:

lauantai 16. marraskuuta 2019

Joulutunnelmissa

Joulumotivaatio on ollut kerrassaan hukassa. Tänä viikonloppuna tartuin härkää sarvista ja muokkasin kodin marraskuun joulumoodiin. Kummia siihen ei tarvittu. Syystähti, pari joulukaktusta, valkoinen liina ja kynttilöitä. Jälkimmäisillä pääsee jo pitkälle.



Tällaiselle armottomalle askartelijalle jouluton marraskuu on täysin vieras käsite. Lempeä tunnelmaan virittäytyminen saa sormet ajan kanssa syyhyämään. Sen tiedän kokemuksesta. Joskus on kuitenkin kiva oikoa ja mennä helpon kautta. Aina ei tarvitse tehdä suureellisia viritelmiä. 



Joululehdet ovat jokavuotinen herkku inspiraation suhteen. Oma hetki, kuppi kahvia ja uunituoreet lehdet. Kaivan esille myös aiempien vuosien suosikkilehdet. Näitä on ihana selata erityisesti viikonloppuna, kun ei ole kiire minnekään.


Mitä teillä on työn alla? Itse ajattelin tehdä hieman havutöitä ja kranssin. Myös paperi-diy kiinnostaa jouluna. Luulen, että suuntaan seuraavaksi Pinterestiin inspiroitumaan paperiaskartelujen kanssa. Joululeivonnan aloitan joulukuussa. 


Leppoisaa sunnuntaita!
SHARE:

perjantai 15. marraskuuta 2019

Siemenet joululahjaksi

Anna siemenet joululahjaksi puutarhaystävälle, aloittelijalle ja erityisesti hänelle, joka arvostaa itsetehtyjä lahjoja. Sinipallo-ohdakkeella on tähän tarkoitukseen monessa mielessä kaikkein parhaimmat siemenet. Syitä on kolme. 

  1. Sinipallo-ohdakkeen siemenet ovat poikkeuksellisen kauniita. Ihana hopean sinertävä sävy säilyy vielä siinäkin vaiheessa, kun siemenet kuivuvat. Näitä on ihana sujauttaa paperipussiin tai pieneen kirjekuoreen. Tällaiset siemenet näyttävät hyvältä myös läpinäkyvässä pussissa.
  2. Sinipallo-ohdakkeen siemenet lähtevät kasvuun suorakylvönä. Esikasvatus ei ole pakollinen. Sopii loistavasti aloittelijalle ja / tai helpputta rakastavalle.
  3. Siemenet on erityisen helppo kerätä. Kukkavarret talteen ja paperin päälle kuivumaan. Sitten vaan ripsutellaan irti siemeniä. Sinisiä palleroita oli ulkona vieläkin, joten käytännössä näitä voisi käydä yhä keräämässä, jos ei ole niittänyt kukkavarsia alas. 


Pienet kirjekuoret, paperipussit ja nimikyltit. Juuri muuta ei tarvita. Säilytyspussi käy nätistä paketista. Tällainen on helppo sujauttaa myös joulukortin kanssa kirjekuoreen. Ihana pieni joulumuistaminen. 


Ihanaa loppuviikkoa!



SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig