perjantai 22. tammikuuta 2021

Helppo linssi - kikhernekeitto

Helppo ja mausteinen linssi-kikhernekeitto on kevyt, mutta täyttävä kasviskeitto, josta ei proteiinia puutu. Keitto sopii hyvin niin kasvisruokavalioon kuin keventäjälle. Maukas kasviskeitto on laktoositon ja gluteeniton. 

RAAKA-AINEET:

2 rkl kookos- tai oliiviöljyä
2 tl kurkumajauhetta
2 tl paprikajauhetta
2 tl korianterijauhetta
2 tl valkopippuria
kokonainen punainen chili (tai kaksi)
n. 10 cm pala inkivääriä 
1-2 rkl suolaa (maista!)
800 g tomaattimurskaa (Mutti)
1,1 l vettä
3 dl punaisia kuivia linssejä 
380 g tarjoiluvalmiita kikherneitä
puntti sileälehtistä persiljaa 
2 dl kookoskermaa 
lime

Tarjoiluun:
lime ja tuore korianteri



OHJE:

1. Huuhdo linssit ja kikherneet huolellisesti kylmässä vedessä, ja laita ne sivuun odottamaan. 

2. Lorauta öljy kattilaan ja sekoita joukkoon kurkuma, paprikajauhe, korianterijauhe ja valkopippuri. Pilko pieneksi myös chili ja inkivääri ja sekoita ne joukkoon. Anna ainesten maustua hetken aikaa miedolla lämmöllä, mutta älä anna ainesten ruskistua.

3. Lisää joukkoon vesi ja tomaattimurska. Anna kiehua. 

4. Lisää joukkoon linssit ja kikherneet sekä hienonnettu persilja, ja anna keiton kiehua 30 minuuttia. 

5. Lisää lopuksi joukkoon kookoskerma ja puristettu limen mehu. Anna keiton hautua vielä 5 minuuttia miedolla lämmöllä. 


Tarjoile keitto limelohkojen ja tuoreen korianterin kanssa. Keitto toimii hyvin myös sosekeittona, jos haluat surauttaa ainekset sileäksi. Pidän itse siitä, että keitossa on tällainen suutuntuma, koska se tuntuu näin ruokaisammalta. Mieheni maustaa oman keittonsa lisäksi tabascolla. 










Ihanaa viikonloppua!


SHARE:

keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Viipurin Jasmin - terveisiä kotihoidosta

Meillä majailee hoidossa tällä hetkellä tällainen ihana sohvakoira, sylimyyry nimeltä Jasmin. 06/20 syntynyt hauveli on vielä ihanan pentumainen, mutta se taitaa jo monta kotikoiran oppia. Ennen kaikkea Jasmin on iloinen, aktiivinen, mutta rauhallinen pakkaus. Muiden rescueiden tapaan, hellyys on Jasminille kaikki kaikessa. 

Teen kotihoitajan hommia vapaaehtoistyönä Viipurin Koirille, mistä rescue-koirat tulevat Suomeen odottamaan loppuelämän kotia. Näin koira pääsee pois tarhalta, ja potentiaaliset omat ihmiset voivat tavata koiran livenä. Tässä odotellessa meidän perhe opettaa Jasminille kotikoiran tärkeitä taitoja. Ilahduttavinta on, että Jasmin on jo lähes sisäsiisti. Vahinkoja sattuu vain, jos lenkkiväli on liian pitkä. Koira kyllä tajuaa jo jutun juonen. 


Meillä Jasmin on ainoana koirana. Jasmin arastelee vain uusia ihmisiä, kaikkea muuta koira on touhottanut varsin reippaasti. On aina ihanaa, kun koira uskaltaa lenkkeillä. Ja sitä Jasmin rakastaa. Lumi on paras, ja lenkki kulkee kaduilla ja metsässä. Siksi kotoilu on vastapainoisesti tosi rauhallista. Jasmin nukuskelee ja leikkii itsekseen, kun minä teen töitä. Lelujaan Jasmin rakastaa. En ole ennen tainnut tavata koiraa, joka tykkäisi näin paljon leluista. Jasmin jemmaa ja etsii sekä nakkelee ja haeskelee lelujaan. 


Jasmin oli alkuun kotihoidossa kerrostalossa, jossa se stressasi talon ääniä. Rauhallisessa omakotitalossa ei ole tätä ongelmaa ollut, vaikka on täälläkin ääniä. Lenkillä Jasmin pelkää ainoastaan kaukaa kantautuvia koiran haukkuääniä. Silloin tulee kiire kotiin. Vastaan tulevia koiria Jasmin tervehtii innokkaasti, leikkien ja varovasti. 


Jasmin vaikutti aluksi tosi aralta, kun haimme koiran edellisestä kotihoitopaikasta. Siksi oli hämmästyttävää, miten nopeasti se tänne asettui. Koira nostettiin autosta häkkeineen sisään, josta se sai tulla omia aikojaan ulos tutustumaan. Alle vuorokaudessa koira oli kiinnittynyt minuun ja pötkötti tyytyväisenä selällään sylissä rapsutettavana. Myös meidän teini-ikäinen tyttö kelpaa vallan mainiosti. Miehiä Jasmin aristaa enemmän. Mies ja poika ovat jatkuva ihmetyksen ja säikkymisen aihe. Namit ja rapsutukset kuitenkin jo kelpaavat, joten uskon, että hyvä siitäkin tulee. 

Näin kotihoitajana oli tosi kiva nähdä koiran siirtyminen kodista toiseen. Uskon, että Jasmin siirtyy yhtä helposti omaan loppuelämän kotiinsa, kun sopiva kotiehdokas löytyy. Se helpottaa hoitajankin mieltä, koska kyllä näihin karvapyllyihin kiintyy ihan jokaiseen. Meidän edelliset hoitolaiset ovat saaneet mitä parhaimmat omat ihmiset. Uskon ja toivon, että myös Jasmin löytää omansa. 


Jos koiran kotihoito innostaa, tutustu Viipurin Koirien kirjoitukseen aiheesta. Jos innostuit Jasminista, löydät sen tarkat tiedot täältä. Päätöksen Jasminin adoptoinnista tekee Viipurin Koirien koiravaraaja ja yhdistys. Adoptiohakemukset osoitetaan suoraan yhditsykselle. 

Ihanaa, lumista viikkoa kaikille!



SHARE:

lauantai 9. tammikuuta 2021

Tammikuun talvinen puutarha

Talvinen ja luminen puutarha on parasta mitä toivoa saattaa tammikuussa. On ihanaa, kun kaikkialla on valoisampaa. Ulkoileminen houkuttelee ihan eri tavalla, kun maisemat ovat nämä. 

Lauantaina pilkahti myös aurinko, joka aamusta maalasi taivaanrantaa. Oli ihana tarpoa lumessa kameran kanssa. Muutaman epätalven jälkeen arvostan tätä todella. Ja lunta on luvassa vielä lisääkin.

Uusi vuosi alkaa aina tohinalla. Vaikka maisema kerto talvesta, katse on jo vankasti uudessa puutarhakaudessa. Tämä näkyy nopealla tahdilla täyttyvänä kalenterina. Jokainen vuosi on tässä vaiheessa yhtä tuore, innostava ja ihana. 

Luminen puutarha saa minut huokaisemaan toisestakin syystä. Viime talvien vaihtelevat kelit ovat olleet kovia kasveille. Olen menettänyt jokusen kestävän perennan, havun ja pensaan. Lumivaipan alla kasvit ovat paremmassa suojassa.  Myös siementen kylmäkäsittely on paljon helpompaa. 


Kannoin tammikuun alussa suuren eukalyptuksen kasvihuoneen. Se voi mainiosti ulkosalla pikku pakkasista huolimatta. Saa nähdä talvehtiiko se kasvarissa. Ei ota, jos ei annakaan. Aina kannattaa kokeilla. Suuri ruukku lisää onneksi mahdollisuuksia. 


Sieltä täältä hangesta törröttää kuivia perennoja. Nämä ovat kauniita sellaisenaan. Olen napsinut näitä myös kransseihin ja kuivakukka-asetelmin. Kuivat jaloangervot ovat suosikkejani. 



Ihanaa sunnuntaita! 



 

SHARE:

maanantai 4. tammikuuta 2021

2021 - trendit

Uusi vuosi ja uudet trendit. Seuraan aktiivisesti ulkomaalaisia trendijulkaisuja ja tutkimuksia. Vuosien kuluessa on tullut hyvä näppituntuma siihen mitkä jutut trendaavat myös meillä ja mitkä eivät. 

Puutarhamaailma ei ole niin nopeasti muuttuva, että kaikki muuttuisi kokonaan vuoden vaihtuessa. Tietyt trendit elävät pidemmän syklin kuin toiset. Jotkut tuntuvat sammuvan ennen syttymistään.  Osa ulkolaisista trendeistä ei istu meidän ilmastoomme. Toiset - usein ne kalliimmat - taas ottavat enemmän aikaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä kasvihuoneet, pienet piharakennukset vapaa-aikaan sekä hulppeat kesäkeittiöt. Mutta sieltä ne tulevat. Ensi kesänä todennäköisesti vielä kovemmalla rytinällä kuin edellisenä. 


Olen mielissäni siitä, että sisä- ja ulkotilat koetaan entistä enemmän toistensa jatkumoina. Pihaa sisustetaan ja puutarha sekä kasvit saavat näkyä kodissa niin aitoina kasveina kuin printteinä ja sisustuselementteinä. 

Koen, että pihaan sijoittamisen trendi on huippujuttu. Mitä enemmän ja useampi panostaa pihaansa, sitä enemmän se vaikuttaa siihen, miten kiinteistön arvo määritellään. Toistaiseksi vaivalla ja rahalla laitettu piha on ollut kiva bonus. Haluan nähdä, että tähän tulee muutos, ja piha voi olla tulevaisuudessa kiinteistön arvon nostaja. 

Kirjoitin Versoilevan sivuille artikkelin vuoden 2021 trendeistä. Puhetta puutarhasta -podcast pureutui myös aiheeseen. Jakson voit kuunnella tämän postauksen lopusta tai Versoilevan sivuilta. 


Meillä puutarha näkyy sisällä kasviaiheisina tapetteina, runsaslukuisina viherkasveina ja leikkokukkina. Niiden virkaa toimittavat tällä hetkellä varsin trendikkäät kuivatut koristeheinät. On ihanaa, että puutarha on läsnä läpi vuoden pitkästä talvesta huolimatta. 


Puhetta puutarhasta -podcast julkaistaan jatkossa Versoilevan sivuilla sunnuntaisin. Tahti on hieman aiempaa rauhallisempi, mutta jutustelu puutarhasta jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin. 

SHARE:

lauantai 2. tammikuuta 2021

Ihana rescue-koira - terveisiä kotihoidosta!

Meille tuli hoitoon rescue-koira Iines. Hellä, lempeä ja ihana Iines. Tämä on näitä koiria joihin kaikki ihastuvat heti - koska ihana-Iines on kaikille niin ihana. Komea puuhkahäntä alkaa vipattaa heti, kun ihmisiä näkyy horisontissa.  

Olen kertonut kotihoitajan hommasta jo aikaisemmin täällä. Eli hoitokoira ei ole meidän, eikä tule tule meille jäämään. Sen sijaan ihana-Iines asuu meillä kotikoiran tavoin samalla, kun se ottaa vastaan adoptiohakemuksia ja potentiaalisia omia ihmisiä yhdistyksen kautta. Sen aikaa meidän perhe rapsuttaa, ulkoiluttaa, ruokkii ja hellii. Ihana-Iines on täällä hyvässä tallessa. 

Tässä koirassa minua liikuttaa eniten se, että Iines täyttää tänä vuonna jo 6-vuotta. On joka kerta yhtä uskomatonta, miten kovia kokenut aikuinen koira voi olla yhä näin luottavainen, reipas ja kiva. Meillä Iines parkkeerasi heti keittiön ja olohuoneen risteykseen, jossa se toimii tullikoirana, ja perii maksut rapsutuksina. Kukaan ei taatusti mene ohi ilman. 

Iineksellä on muutakin kuin tarhataustaa. Se on ollut jonkun kotikoira Venäjällä, missä lemmikin hylkääminen ei ole tavatonta. Iines on sisäsiisti ja se on tottunut lenkkeilemään. Välissä Iines vietti pidemmän tovin koiratarhalla Viipurissa. 

Tiesin jo etukäteen, että ihana-Iines on kova lenkkeilemään. Silti nauratti, kun koira törötti ulko-oven edessä jo alle puoli tuntia saapumisesta. Ei auttanut kuin lähteä. Tämä koira paineleekin melko määrätietoisesti ja aktiivisesti mielellään pidemmän kuin lyhyemmän lenkin. Siksi olisi tärkeää löytää koiralle aktiivinen koti. Voi kun olisi omassa pihassa aidat. Tämä koissuli nauttisi varmasti siitä, että voisi juosta vapaana. Minusta hauskaa kokeilla osaako uusi hoitokoira temppuja. Istu ja maahan -käskyt sujuivat Iinekseltä heti sulavasti namien siivittämänä. 

Iines kyselee lenkillä kovasti muiden koirien perään, mutta siitä huolimatta tämä silmäterä kaipaa kodin, jossa se on ainoa koira. Tämä aikuinen koira ansaitsee hyvän kodin. Iineksessä kun on niin paljon hyvää. Se on koira parhaassa iässä - virtaa riittää, mutta riiviövaihe on selvästi jäänyt jo taakse. Lasten kanssa ihana-Iines tulee toimeen hyvin. Mieluiten kyljellään lapsien rapsutettavana.

Iines on toistaiseksi hieman alipainoinen. Siksikin on hyvä, että se on kotihoidossa, jossa ruokaa riittää ja kupilla ei ole tungosta. Kyllä se varmasti nopeasti tästä vahvistuu. Jos kiinnostuit Iineksestä, löydät sen tiedot täältä.  Kuten kaikkien näiden rescuekoirien kanssa, Viipurin koirien yhdistys tekee päätöksen siitä kenelle Iines luovutetaan, jotta lopputulos on paras mahdollinen: loppuelämän koti. Hakea voi silti rohkeasti. Koiran välittäjä kertoo Iineksestä vielä paljon lisääkin. 


Saan to-del-la paljon kysymyksiä siitä, että pidänkö hoitokoiran itse ja miten voin siitä luopua. Ei, me emme pidä tätäkään koiraa. Ja kyllä, kirpaisee ihan kamalasti luovuttaa se eteenpäin. Mutta näin voin auttaa useampaa. Ja saan tutustua jo kolmanteen rescue-koiraan kotonani. Se on jo tosi paljon se. 

Ihanaa sunnuntaita!

SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig