Maatiililattia oli piste iin päälle, kun rakensimme kasvihuoneen viime kesänä puutarhaan. Lasinen kasvihuone oli ollut pitkäaikainen unelmani. Mielessäni näin aina siistiin maatiilen peittämässä lattiaa. Punertavan eri sävyt ja klassinen ladonta kuuluvat kasvihuoneeseen. Mitään muita vaihtoehtoja en edes harkinnut.
Maatiili ei meillä Suomessa ole niin käytetty materiaali kuin muualla Euroopassa kuten esimerkiksi Tanskassa tai Hollannissa. Monet puutarhaharrastajat metsästävät vanhoja purkutiilejä. Meillä ne ovat kestäneet istutusten reunoissa hyvin vaihtelevasti. Purkutiili kun saattaa rapistua murusiksi jo yhdessä talvessa. Olin tosi iloinen, että kasvari saatiin tehtyä uudella, kestävällä tiilellä. Ne tulivat
Chips and Bricksiltä, joka on erikoistunut käsityönä valmistettuihin tiiliin, kierrätettyihin puumateriaaleihin, luonnon kalkkiin ja pellavaöljyyn.
Tiedän, että moni on erityisen kiinnostunut siitä mitä tiilien alla on. Kasvari on rakennettu loivaan rinteeseen, joten rakennekerrokset ovat rinteen alapäässä paksummat. Vaikka pohjamaa on lähes hiekkaa, en halunnut ottaa lasisen kasvihuoneen kanssa riskejä. Perustaa varten kaivettiin maata pois, ja tilalle tuli n.20 soramursketta ja 10cm paksu finnfoam levy. Levyn päällä on kivituhkaa ja hienoa asennus hiekkaa. Perustat ovat siis noin 35-40cm. Kasvihuonetta varten on aina hyvä tehdä kunnon perustus. Koin tosi helppona sen, että samalla kertaa tuli tehtyä pohja maatiiltä varten. Kun kasvihuone oli pystyssä, saattoi alkaa latomaan.
Maatiilen latominen oli tosi miellyttävää. Tiilet eivät ole kovin painavia ja ne asettuvat tosi mukavasti. Tärkeää asennuksessa on se, että maatiiltä ei ladota puskuun. Tiilet elävät hieman ja siksi tiilien väliin on hyvä jättää parin millin rako. Väliin harjataan hiekkaa. Tiiltä saa tilattua pienillä sivunystyröillä tai ilman. Minun tiilissäni oli nystyrät, ja suosittelen niitä ehdottomasti muillekin. Sopivan levyisen raon hakeminen tiilien väliin oli tosi helppoa, kun nystyrät pitivät tiilet juuri pari milliä erillään. Chips and Bricksin Olli antoi myös hyvän vinkin asennushiekasta. Hän kehotti jättämään siitä ensimmäiseksi kesäksi myös hieman tiilien päälle. Kun asennushiekka tiivistyy kesän mittaa, voi hiekkaa harjata rakoihin lisää.
Näin minäkin tein. Heinäkuussa hiekka on jo lähes hävinnyt kokonaan tiilten väleihin. Oli ihanaa pestä lattia vesiletkulla. Loppu hiekka hulahti sen mukana sopiviin rakoihin. Siistiä jälkeä saa helposti. Yksi isoimmista syistä maatiileen valintaan oli juuri sen helppohoitoisuus. Halusin pitkäikäisen ja laadukkaan lattian, jota ei tarvitse huoltaa. Letkulla pienet kasvijätteet saa helposti kasaan. Raikas ja puhdas kasvihuone on nimittäin ihan parasta!
Maatiili on tehty kestämään. Käsityönä valmistettu tiili ei murene pohjoisen pakkasissa. Siksi tiili sopii käytettäväksi betoni- ja luonnonkivien tapaan. Tiilestä saisi upean pinnan sisääntuloon, nuotiopaikalle tai käytäviin. Itse ihastuin punertaviin tiiliin nurmikon reunassa. Maahan upotettu tiili helpottaa myös nurmikon ajamista. Leikkurin rengas kulkee tiilen päällä ja nurmikko on tupsuineen ajettu kerralla pois. Reunakivi kasvarin ympärillä jatkaa kasvihuoneen lattian ilmettä myös ulkopuolelle.
Tiiltä löytyy punertavan lisäksi lukuisissa ihanissa sävyissä. Suosittelen vilkaisemaan Chips and Bricksin nettisivut. Sieltä löydät myös yhteystiedot, jos innostuit maatiilistä.
Helteistä viikonloppua!