MOI, SE OLEN MINÄ TÄÄLLÄ

 "Hus! Mulla on tällaiset pelottavat piikit. Jos tulet vielä lähemmäs niin täältä pesee. Olen pelottava siili!"

 

"Okei... No, jos olet ihan hissukseen, niin purkaudun täältä kerältä. Aika kiva piha. Paljon niveljalkaisia. Nam! Tämä hevosenlanta on myös aika jees."

 "Montako kuvaa vielä? Ota yksi tältäkin puolelta. Me siilit ollaan kyllä melko fotogeenisiä. Haluatko ehkä nimmarin myös?"

"Pakko tarkastaa hoodit, jos tänne tulisi toistekin. Talvehdin täällä kerran. Majoitus oli oikein hyvä. Arvostan, että kasaat ne risut mökin taakse joka vuosi. "

"Kiva, ettet anna maitoa. En voi vastustaa sitä ja meillä siileillä menee vatsa siitä ihan sekaisin. Kissan raksut ja vesi kelpaa oikein hyvin."

"Ehkä tämä nyt oli kuitenkin jo tässä. Nyt mä menen. Moi!"

JÄTTILÄISRETIISI JA PARVEPAPU

 Niin se sai tämäkin tarhuri huomata, että eivät ole kesät veljeksiä eivät. Hyötykasveissa tämä kummallisuus näkyy eritoten. GreenCaren Kasvumaa-säkissä kasvaneet maissit eivät ole olleet moksiskaan valon puutteesta ja ne kukkivat jo komeasti. Toiseen säkkiin leikkasin reiät kolmelle maissille ja toiseen säkkiin viisi reikää pavuille. Reiästä olen lurauttanut sopivasti vettä ja sillä tämä komeus on nyt kasvanut.

Pavut ovat aiemmin tuottaneet jo hyvän aikaa satoa tässä vaiheessa. Kylmälle arka papu kukkii vasta, mutta hyvin se ehtii vielä. Härkäpapu ja vahapapu ovat sopineet tosi hyvin parvekkeellekin. Näiden lisäksi minulla kasvaa säkeissä kasvihuonekurkkua. Kaikkea kannattaa kokeilla. Varsinkin parveke houkuttaa hulluttelemaan. Olen todennut, että säkeissä ja ruukuissa täällä voi kasvattaa kaikkea mitä kasvimaallakin.

Kaikk perunalajikkeet eivät ole puolestaan olleet villinä näin märkään ja viileään kesään. Kaksi perunalajikkeista alkoi mädäntyä pystyyn. Kaivaessani kärvisteleviä taimia maasta ylös sain onneksi huomata, että pinnan alta löytyi satoa. Osa perunoista voi sen sijaa oikein hyvin. Ota tästäkin nyt selvä sitten.

Kesän paras löytö oli tämä kiinalaistyyppinen jättiretiisi 'Dragon F1'. Nämä retiisit ovat järkyttävän kokoisia ja ne eivät muutu samalla lailla puutuneiksi kuin pikkuretiisit kasvessaan isoiksi. Näitä kippoon ja avokadoöljyä sekä krassin lehtiä päälle. Nam! Näillä korvaan vokkipannulla myös retikan jonka unohdin kylvää. Tämä ihanuus meni ehdottomasti jatkoon.

Kyllä omat kasvikset on niitä kaikkein parhaimman makuisia!

HORTENSIAN LISÄÄMINEN TAIVUTTAMALLA

Tiesitkö, että hortensian lisääminen on maailman helpointa hommaa? Samaan tapaan saat lisättyä myös esimerkiksi herukoita ja taikimarjaa. Olen kokeillut kumpaakin ja homma toimii kuin rasvattu.

Taivuta oksa maahan ja nakkaa vähän multaa päälle. Halutessa siihen voi laittaa vaikka kiven painoksi. Maahan painunut oksan kohta alkaa pukata juuria. Ihan tarkkoja aikoja minulla ei ole antaa, koska olen vain unohtanut painetun oksan ja siirtänyt pikku pensaan alun, kun siltä on tuntunut.

Hortensioista olen lisännyt tätä aikaisin kukkivaa pitsimäistä syyshortensia 'Early Sensationia*, joka on lempipensaani, ja yhden taimen verran pystykasvuista Annabellea.

        

Tuossa se siirretty Annabelle nyt yksinään sojottaa...

Alimmasta kuvasta homma näkyy selvimmin. Painettu kohta on tuolla koristekatteen seassa. Tässä näkyy pensaan kasvuvoima. Maasta nouseva pikkutaimi pukkaa jo kukkiakin. Sitten vaan napsaistaan poikki ja siirretään haluttuun paikkaan. Elokuu tai kevään alku lienee parasta siirtoaikaa. Minähän sen sijaan siirtelen näitä milloin sattuu. 

          

Ei kun vaan kokeilemaan!

KASVIMAAN VÄLIVERHO

Nyt vihreää riittää yllin kyllin, mutta alkukesän tilanne oli hieman toinen. Keksin istuttaa Viherpeukaloilta tuodut jättimäiset rungolliset herukat kasvimaan väliverhoksi. Sieltä ne kaikesta korkeuksistaan toivat tilaan kaivattua vihreää (mitä laatikoissa ei oikein vielä näkynyt).
 

Kasvimaa ja kauneus kulkevat mielestäni käsi kädessä. Olen kuitenkin tarkka siitä, mitä koristekasveja potageriini tuon. Niiden pitää sopia paikan henkeen ja rimmata hyötykasveihin. Mikä sen koristeellisempi vaihtoehto kuin rungolliset hyötypensaat? Näin jo sieluni silmin näitä 20 rivissä reunustamassa kasvimaata.

Neljä herukkaa ja yksi karviainen riittävät juuri sopivaksi väliverhoksi kasvimaalleni. 

 Alkukesän kurimuksen jälkeen tunne kasvimaan suhteen oli paniikinomainen. Ehtivätkö pavut kypsyä, miksi pinaatti on kylmästä huolimatta venynyt metrin mittaiseksi, kasvavatko avomaankurkut i-ki-nä?! 

Ja niin se vaan on pikkuhiljaa muuttunut pieneksi viidakoksi.

Nyt sitä satoa korjataan. Pinaattia, mangoldia, lehtikaalia ja retiisiä... Tomaattejakin kypsyy päivittäin. Ei ihan salaatin verran, mutta kuitenkin. Oi tätä tarhurin onnea!

HÄIVÄHDYS PURPPURAA

Purppuran sävy on mieleeni puutarhassa. Sillä on rauhoittava ja dramaattinen vaikutus samaan aikaan. Kuin huomaamatta se tuo eloa muihin kasveihin varastamatta paikkaa valokeilassa.

Heleän sinisen ja purppuran yhdistäminen on ollut mielessä jo pitkään. Etelänmunkin hennot kukkavanat ovat juuri täydellinen pari purppurahappomarjalle.  Yhdistelmästä tuli suosikkini kertaheitolla.

Purppura uppoaa minuun kukkana, vartena ja lehtinä. Kaikki käy. Kunhan se on on riittävän hienovarainen. Parhaimmaillaan se on erilaisten muotojen yhdistelmänä. Erityisesti herkkä lehti tai kukinto massiivisemman kasvin parina sykähdyttää. Jaloangervojen kukinnot kietoutuvat hauskasti sormivaleangervojen lomaan.

Pihakäenkaalia on hauska yhdistää akileijoihin, mutta sopii se myös ruusunätkemän pariksikin.

Hortensiat ovat aloittamassa kukintaa. Purppuraheisiangervoja pihastani löytyy useita. Ne tuntuvat sopivat myös hortensioiden kanssa. Isokukkaisen Annabellen lomasta pilkistävät vihertävänpurppuraiset lehdet.

Miten on sinulla? Ihanuus, oudokki vai inhokki?

CALIFORNIA DREAMING

Seuraan työni puolesta ja omaa hupiani myös maailman puutarhatuulia ja -tyylejä. Viime aikoina olen herkutellut tällä california-garden–tyylillä. Netti on pullollaan näitä ihanuuksia.

 (kuva: nanscapes.biz)

Se mikä tyylissä viehättää on jännä värien yhdistäminen ja kestävän kehityksen ajatus. Tällaisilla paahteisilla ja kuivilla alueilla on tyypillistä, että nurmikkoa pidetään tuhlaamisen ja pröystäilyn merkkinä. Vihreä pläntti kuluttaa valtavasti vettä pysyäkseen vehreänä. Julkkiset saavat arvostelua niskaansa tasaisin väliajoin veden tuhlaamisesta. 

 (kuva: bloghuts.com)

Siinä missä Kaliforniassa pärjääjät aloet ja kaktukset, niin meillä tämä olisi toteutettavissa mehitähdillä, maksaruohoilla, heinillä, kuivan paikan perennoilla sekä kuorikatteella ja soralla.

Värimaailmaailmaltaan nämä puutarhat toistavat kylmää sinivihreää, lämmintä keltaista, poltettua oranssia, purppuraa,  punaista ja kylmää violettia.

 (kuva: lowes.com)

Meille taitaa olla tutumpaa englantilaiset ja ranskalaiset puutarhat, mutta välillä on hyvä kurkistaa rapakonkin taakse. Erityisesti paahteiset ja hiekkaiset rinteet voisivat meillä nauttia tästä värikylvystä. Peurankellot, neilikat, hopeatoppo, sininata ja fuksianpunaiset koristekärsämöt.... Istuisi hyvin Suomeenkin.

(kuva:latimesblogs.latimes.com)

Toivon mukaan näitä pääsisi joskus myös kiertämään paikan päälle.

HEINIEN LUMOISSA

Mikään määrä kasveja ei ole tuntunut tänä kesänä liioitetulta. Multapussi toisensa jälkeen on auennut ja sisältö sujahtanut ruukkuihin. Vaikka olen niin kasviorientoitunut niin jotenkin ruukut unohtuvat helposti päivittää. Varsinkin isoja ruukkuja on aina liian vähän. 

 

Olin aivan onneni kukkuloilla, kun Merituulen K-Raudasta löytyi kaksi suorakaiteen muotoista isoa ruukkua. Rakastan tällaisia moderneja suorakaiteita, joihin sopivat heinät ja muut kukattomat koristekasvit loistavasti. Myös portailla näkyvät isot vaaleat ruukut ovat heidän valikoimistaan.

Nämä sopivat yllättävän hyvin hyötyteemaiseen parvekkeeseen. Takana näkyvä iso pensastomaatti passaa näiden uutuksien seuraan paremmin kuin odotin.

 Silkkiheinä 'Red Baron' ja hopeatoppo ovat kuin luotu näihin ruukkuihin. Lisäksi nämä käyvät kuin nakutettu uuteen laatoitukseen.

 

Yritän ehdottomasti saada heinät myös talvehtimaan. Silkkiheinän kanssa en ole tähän mennessä onnistunut, mutta yrittänyttä ei  laiteta.

Postaus tehty yhteistyössä K-Raudan kanssa.

WORCATION

 Kun työ on hyvin kesäpainotteinen ja lomailulle ei ole aikaa, on lähinnä parasta oleva ratkaisu worcation. Rentoa mökkeilyä, töitä iltapäivään asti ja vielä ehtii hyvin veneilemään, pelaamaan perheen kanssa ja kuvaamaan luonnonkasveja.

 Sain hauskan haasteen Kesätuulialta Mutamäki mustikoilla–blogista. Olen tätä haastetta ilolla muista blogeista seurannut. Saan mainita kolme suosikki puutarhablogiani ja esitellä ne. 

Sanomattakin selvää, että seuraamieni blogien määrä on helposti kerrottavissa kymmennellä. Hyviä blogeja on paljon ja haaste on kiertänyt jo monessa.

Olen jo vuosia seurannut Kasvihormoni–blogia, jossa blogia ja puutarhaa pidetään rennolla otteella. Bloggaaja kirjoittaa nykyään Viherpiha–lehden alla.

Kuvat ovat aina kivoja ja  joukossa on usein konkreettisia vinkkejä. Lisäksi Kasvihormonilla on insta-tili mikä on kiva lisä.

Suht uutukainen löytöni on Villa Mezzo, josta uskon meidän nähneen vasta pintaraapaisun. Kuvien taakse kätkeytyy tosi kiva puutarha!

Lisäksi mainitsen vielä Kukkalan. Täältä ammennan myös työn puolesta inspiraatiota kasvisuunnitteluun. Huikeat kuvat, huikea kädenjälki ja aina jotain uutta ja erilaista.

 Laitan haasteen samalla eteenpäin Kukkalaan.

Ja kuten sanoin... Niitä suosikkeja on aivan valtavasti. Tässä vain kolme niistä.

LAAJENNUS

Tänä kesänä moni palanen tuntuu loksahtaneen kohdalleen. Kasvimaa tuntuu ainakin toistaiseksi sopivan kokoiselta. Laajennus on vanhan kasvimaan kyljessä ja näistä kahdesta tuli nyt saumaton kokonaisuus.

 Olen todella viehättynyt mustaan väriin puutarhassa ja Strömsön kasvulaatikot olivat juuri sitä mitä laajennus tuntui kaipaavan. Kahden laatikon korkeus on minulle juuri sopiva. Ei tarvitse kökkiä liian alhalla, mutta laatikot eivät myöskään ole liian hallitsevan näköiset. Alkukesästä suojaa antoivat laatikoihin kuuluvat kannet.

Kasvimaa on minulle yhtä lailla pihan kaunistus kuin hyötytarha ja se saa näkyä. Erityisesti nautin siitä, että kasvimaa näkyy parvekkeelta niin hyvin. On ihanaa, että suomalainen puutarhakulttuuri on vihdoin menossa siihen suuntaan, että hyötytarha on enemmän potager kuin pelto. Toki molemmille on paikkansa. Napakampiin pihoin tämä ensimmäinen on vain niin paljon parempi vaihtoehto.

Jotain kummaa tässä laajennuksessa kyllä tapahtui... Kasvutilaa on tuplasti enemmän, mutta kasvit eivät tänä vuonna meinanneet mahtua tua laatikoihinsa.

Täältä voi jo nyt syödä viherkaalia, retiisiä, yrttejä ja salaatteja. Mansikoitakin tuli pari litraa. 

Nyt odottelen kasvimaan krassien kukintaa ja papusatoa.

Postaus on tehty yhteistyössä Strömsön kanssa.

PARVEKEKURKKU

Sanoisin, että nyt on aihetta juhlaan, etten sanoisi. 

Parvekkeella kasvava 'Baby' kasvihuonekurkku on pungertanut ensimmäiset kurkkuvauvat.

Näitä on muuten helppo kasvattaa siemenestä. Ja vastoin yleistä luuloa, sadon saamiseksi ei tarvita kasvihuonetta. Lämmin seinusta ja hallaharso riittää mainiosti.

 

Jihuu!

KARKOITTAJAKASVIT

 Kurvasin viime viikon sadepäivällä K-Rautaan taimiostoksille. Meillä on siellä tili remonttihommia varten. Niitä meillä on ison talon kanssa riittänyt, kun lähes kaikki on uusittu. Tänä keväänä siellä on ravattu mökin ja parvekkeen tarvikkeiden osalta. Ja jokainen remonttia tehnyt tietää, että peräkärryn kanssa siellä saa silloin poiketa useammin. Ostokset on onneksi hoitanut aina isäni, joka on ollut pääseppänä remonteissa.

Ei niin vaikea arvata, että minun kurvaamiset liittyvät enemmän sinne taimiosaston puolelle. Onneksi on tila-auto. Se peräkärry olisi kyllä sillä taimimäärällä ollut enemmän paikallaan. Suurin osa kasveista päätyi parvekkeelle, mutta myös kasvimaa kaipasi täydennystä. Taimimyyjä muuten osasi kertoa, että kesäkukkien menekki on ollut erityisen suurta huonojen kelien takia. Kuka olisi arvannut?

Teen K-Raudan kanssa yhteistyötä oman työni puolesta. Ja näitä kuvia on kiva esitellä silloin myös blogin puolella.

 

Tämä ihana sitruunankeltainen samettikukkaerä oli juuri saapunut. Omista keltaisista esikasvatuksista onnistui vain kolme kappaletta. Tummanoranssi-keltaiset 'Bolerot' itivät hyvin. Tällaiset kerratut hörsöt puuttuivat kokonaan. Ja isolle kasvimaalle näitä uppoaa. Samettikukka on lyömätön karkoittajakasvi. Sen haju on niin paha, että ötökät jättävät myös vieruskasvit rauhaan.

Nyt näitä on pitkät rivit hyötykasvien seassa. Ja harmaalla kelillä kasvimaa on kieltämättä huomattavasti iloisempi katsella nyt.

Postaus tehty yhteistyössä K-Raudan kanssa.

PARVEKELAATIKOT

 Olen ehdottomasti parvekelaatikkotyyppiä. Mitä paremmin ne sopivat talon tyylin, sen kivempi. 

Onneksi markkinoilta löytyy nykyään muutakin kuin se perinteinen valkoinen muovilaatikko. 

(Täytyy tosin myöntää, että niillä minäkin aloitin....)

Toisella talon sivulla on vaaleanpunaiset pelargonit ja lankaköynnöstä.

Olin onnesta soikeana, kun sain nämä Elhon Barcelona-laatikot. Olen pitkään metsästänyt lähes mustia, tumman harmaita laatikoita. Tämän sävy taitaa oikeasti olla antrasiitti. Omassa mielessä siinsi mustat parvekekalusteet ja mahdollisimman tummat parvekelaatikot. Nopea googlaus kertoo, että näitä voi kysellä ainakin NetAnttilasta.

Minulla on aiemmin ollut laatikon pidikkeinä niin rimpuloita systeemejä, että laatikot ovat saaneet olla turvallisesti kaiteen sisäpuolella. Nämä Elhon omat ovat sen verran jykevät, että nyt uskalsin laittaa nämä ulkopuolelle. Talo näyttää nyt niin paljon kivemmalle!

 

Yksi laatikko palvelee myöns mansikoiden kasvatuksessa. Vaikka mansikoita kasvaa kasvimaallakin, niin näitä on pakko olla parvekkeellakin. Mikään ei ole kivempaa, kuin napata juoksumansikka ohi mennen. 

Toisella talon sivulla on istutukset joiden ilme on ollut mielessäni jo pari vuotta (milloin ei ollut vielä tummia laatikoita). Pakkohan tämä oli heti toteuttaa. Tummaa koristebataattia, riippaverbenaa, tummia tähtisilmiä ja tummaa petuniaa.

Periaatteessa tähän kävisi mikä vain tumma, ripauksella violettia. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Se istuu kalusteisiin ja talon tyyliin. Talo itsessään ei ole sievä puutalo ja olen huomannut, että nämä himpun modernimmat istutukset sopivat paremmin tiilen ja betonin seuraksi.

Tästä puheen ollen... Taidan mennä juomaan iltateeni parvekkeelle. 

Mukavaa viikon alkua!

KESÄN PAKOLLINEN...

...Pionipostaus. 

Piha kokee aina hetkellisen ilmeenkohotuksen pionien kukinnan aikaan. Silloin on pakko kantata kukkapenkit ja nyppiä rikat. Ajellut nurmikäytävät viimeistelet komeuden. Ihan vain pionien takia. Meneekö jo hieman yli? En vain voi itselleni mitään. Hih!

Löysitkö perhosen?