lauantai 27. heinäkuuta 2019

Katetaan ulos

Tein 3 vuotta sitten päätöksen siitä, että puutarhasta tulisi nauttia myös istualleen. Ja mieluiten samalla, kun syö tai juo jotain hyvää. Sitä varten hommattiin uusi pöytä pihalle. Oleskelutilan kruunaa pergolakatos, jonka alla ei haittaa, jos vähän tihkuu tai paahde kiusaa.


Meistä aika moni tunnistaa ne puolilleen jääneet ja aikaa sitten viilenneet kahvitilkat. Kuppeja saa kesän aikana keräillä pitkin puutarhaa, koska kahvihetki on keskeytynyt milloin minkäkin horsman tai repsottavat reunan takia. 


Puhdas pöytäliina, kimppu kukkia pihalta ja pala rauhaa on saapunut. Ei tarvitse kuin kantaa astiat ulos ja laittaa grilli kuumenemaan. Eikö kuulosta aika kivalta? Nyt kun ulkona nautiskelua on takana jo pari kesää, ihmettelen miksi en aiemmin tehnyt ikinä näin? Niin kivaa tämä on. Ja yllättävän helppoa. Perheen keskeltä ei ole kiire yhdenkään kukkapenkin takia. 


Leppoisaa sunnuntaita!
SHARE:

torstai 25. heinäkuuta 2019

Punaskomoskukkien niitty

Punakosmoskukat ovat parhaimmillaan suloisena värisekoituksena, laajana kasvustona. Omani kasvavat joka vuosi samassa paikassa. Vähemmän helteinen kesä on ollut kukille mieleen ja ne kukkivat nyt runsaammin kuin koskaan aikaisemmin.


Lämpöisemmissä maissa suuret kosmosniityt eivät ole harvinaisuus. Olisi ihanaa nähdä näitä meilläkin suurina kasvustoina maiseman hoidossa. Oma pikku niittyni on vain kolmen neliön kokoinen.


Istutus on syntynyt suorakylvönä. Ei esikasvastusta eikä hoitoa. En ole kastellut näitä kertaakaan. Sitkeästi ne nousevat joka vuosi. Tuntuu, että siemenissä on hieman taikaa. Ehkä niissä onkin, sillä siemenet on saatu lahjana. Tarinan siemenistä voit lukea täältä


Ihanaa viikonloppua!

SHARE:

perjantai 19. heinäkuuta 2019

Mitoituspulmia

Kasvukauden korvilla en vielä tiennyt millaiseen hullunmyllyn vuoksi möin kokonaisen kesäni. Sellaista se on yksin yrittävän friikun elämä. Aina ei tiedä mitä saa ja mitä myös menettää. Siinä se onkin paketissa työni sokeri ja suola. Tämän kesäinen keikka on ollut myös syy siihen, miksi minua on näkynyt vähemmän blogin puolella.


Kun töitä tehdä tehdään kello kaulassa ja vähäinen vapaa-aika menee palautumiseen ja perheen muistuttamiseen, että messissä ollaan, pistää miettimään mihin ihmeessä tarvitsen 30 metriä parveketta ja ison puutarhan. Ensimmäistä kertaa täällä asuessani olen miettinyt riittäisikö ikuiselle kesätyöläiselle pienempikin. 


Puutarha on niin ihana juttu, että sen pitäisi olla voimavara, ilon aihe ja paikka palautumiselle. Tänä kesänä kurkkua on kuristanut katsoa nyppimättömiä kesäkukkia ja rikkaruohottuvia kukkapenkkejä. Samaan aikaan olen nauttinut kastella tomaatteja ja ihan vain laahustaa pihalla tutkimassa uusia kukintoja. 


Onneksi ei ole pakko päättää lähiaikoina. Jos täältä ikinä muutan, haluan hyvästellä tilukseni ajan kanssa kaikessa rauhassa. Ennen niin spontaani minä haluaa tällä kertaa puntaroida rauhassa missä olisi kiva asua. Ja ikinä ei tiedä mitä se työelämäkään tuo tullessaan. Tai no, elämä ylipäätään. Toivottavasti yllätyn vielä monta kertaa.



Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua!

SHARE:

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Heinäkuun kauneimmat kukkijat

Keskikesällä kukkii moni korkeampi kaunotar. Koko puutarha on humpsahtunut melkoiseksi viidakoksi. Silloin on ihanaa, että sieltä täältä nousee isoja perennoja. 


Näkymät ovat meillä tällä hetkellä hyvin vihreävoittoisia. Sieltä täältä nousee pastellisia perennoja. Varjoliljat tuottivat kauneimman kukinnan moneen vuoteen. Pioniunikkoja en kylvänyt tänä vuonna, mutta sieltä täältä ne nousevat siitä huolimatta.


Suurimmat ritarinkannukset huitelevat jo yli pääni. Sain lajikkeen jakotaimena. Siitä kehkeytyi korkein  ja rotevin ritarinkannus, minkä olen ikinä nähnyt. 


Itsekylväytyvät perennat ovat samaan aikaan ilo ja riesa. Kitken osan sormustinkukista, mutta moni saa jäädäkin. On hauskaa, kun niitä nousee jopa pensaiden uumenista. 


Aurinko paistaa ja uskoisin ehtiväni mustikkaan ja pihahommiin.
Täällä siis kaikki harvinaisen hyvin!

Ihanaa viikonloppua!
SHARE:

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Sadetta ja kukkakimppuja

Sateisempi kesä on tuntunut hyvältä viime kesän superhelteen jälkeen. Niin ihanaa kuin aurinkoiset kelit ovatkin, ei puutarha ollut ikinä ollut niin raaskussa kunnossa kuin vuosi sitten. Olen ilolla ottanut vastaan kasteluavun. 



Olen tasaisesti käynyt saksimassa kukkia maljakkoon, kun saderintama lähestyy. Ihastelen erityisesti pioneita mieluummin maljakossa kuin katson niiden leviävän nurmikolle saateen piiskaamaana. Joka kesä ihastun johonkin tuttuun kasviin, kun huomaan toimivan sen leikkona. Tänä vuonna olen napsinut varjoliljaa kimppuihin. Yhtä kaunis kimpussa kuin penkissä.


Tummat akileijat kukkivat ennätyspitkään varjoisessa penkissä. Miss M.I Huish-lajike on osottaunut myös oivalliseksi kimppukukaksi. Täydennystä löytyy tienpietareilta, josta poimin vuohenputkia ja hiirenvirnoja. 

Nyt voisin ottaa yhden pari kuivaa päivää väliin, jotta pääsisin mustikkaan.

Ihanaa sunnuntaita!
SHARE:

tiistai 2. heinäkuuta 2019

Moodboard ja remonttihaaveita

Yhteistyö: K-Rauta 

Joskus blogin kautta pääsee toteuttamaan unelmia ja ihan absurdeja juttuja. Näin kävi minulle tovi sitten. K-Rauta kysyi haluaisinko toteuttaa heille remppaamiseen liittyvän moodboardin. Vastasin tottakai riemusta kiljuen. Näin tässä kyllä pienen ansan mahdollisuuden jo suostumisvaiheessa. Edessä oli kuitenkin muutama käynti K-Raudassa ja showroomilla. Tapetteja, maalisävyjä, laattoja ja muuta lystikästä... Niitä parhaita raaka-aineita remonttihaaveiden herättämiseen.


Tällainen siitä tuli. Halusin moodboardista kesäisen, kukkaisen ja kaikkea sitä mitä sydän halajaa ilman todellisuuden rajoitteita. Unelma on nimeltään Huvikumpu. Kuvittelin vanhan talon ja kypsän puutarhan, joka tulvisi ruutuikkunoista sisään, kun liehuisin siellä essu päällä keittiöstä kasvihuoneeseen. 


Tapetoisin huoneita kasviaiheisilla tapeteilla ja maalaisin seiniä vaaleilla persikan ja vaaeanpunaisen sävyillä. Pöydällä olisi aina tuore kimppu kukkia. Voisin hyvin kuvitella itseni hulluttulemassa eri sävyillä vailla vakavuutta. Siitä sai inspiraationsa myös moodboardin tausta. Vanha paksu puuvillaverho sai uuden elävän pinnan, kun maalasin sen Cellon maaleilla kolmella eri sävyllä. Miten mahtavaa olisi toteuttaa tällaisia seinäpintoja omaan kotiin.  


K-Raudan tapettivalikoimat paranevat vuosi vuodelta. Haastavinta oli karsia ja valita ne kaikkein parhaiten kokonaisuuteen sopivat. Olin myös aika onnessani uutukaisista Magma-seinälaatoista. Kaikki sävyt olivat täydellisiä. Tässä vielä omia suosikkituotteita joita keräilin moodboardiin:

Cellon täyshimmeässä sisustusmaalissa olivat Tikkurilan sävyt: T1549, T1527 ja T1528


Arvatkaa mistä kasvit tulivat? Kukkatukun lisäksi tuntui kivoimmalta kerätä ihanuuksia myös omasta pihasta. Ja mitä olisi kesäinen sommitelma ilman paria luonnonkukkaa. 


Pitää varmaan alkaa etsiä Huvikumpua. Ihanaa kesää kaikille remontista haaveileville ja sellaista toteuttaville!


SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig