



Moni kasveista on kasvanut valtavasti kesän aikana, osa ei juurikaan. Tämä on kuitenkin yksi syy ulkoilulle. Olen saanut monta mahtavaa kasvia tällä menetelmällä, vaikka olen ostanut taimet melko pieninä.

Moni kasveista on kasvanut valtavasti kesän aikana, osa ei juurikaan. Tämä on kuitenkin yksi syy ulkoilulle. Olen saanut monta mahtavaa kasvia tällä menetelmällä, vaikka olen ostanut taimet melko pieninä.
Kasvatin tänä kesänä ananaskirsikoita ensimmäisen kerran. Ananaskirsikan eli karviaiskoison kasvatuksesta löytyy jonkun verran kirjoitettuja artikkeleita, mutta olisin itse kaivannut tarkempia huomioita. Joten tässä niitä tulee - yhden kesän kokemuksella.
Ananaskirsikka on kookas kasvi. Monissa kasvatusohjeissa lukeekin, että kasvi tarvitsee tuen. Minä en laittanut tukea vaan annoin kasvin retkottaa rennonoloisena omassa rauhassaan. Yksikin taimi vie paljon tilaa. Koin hyväksi raivata oman tilan nurkasta ananaskirsikoille. Näin en katkonut versoja ja kasvarissa mahtui hyvin touhuamaan. Tästä päästäänkin kasvupaikkaan. Omani siirtyivät sisätiloista suoraan kasvihuoneeseen. Uskon, että näitä voi kasvattaa yhtä hyvin ulkosalla. Niin helposti kasvi kasvoi. Varaisin kuitenkin paikan katetusta, tuulensuojaiselta ja aurinkoiselta paikalta. Voisin hyvin kokeilla kasvattaa ananaskirsikoita parvekkeellani.
Marjat kypsyvät hiljalleen, ja satoa sai kerätä noin 10 marjan erissä. Marjat ovat todella hyvänmakuisia sellaisenaan. Minusta nämä ovat ihana lisä myös leivonnaisten päällä. Marjat sopivat hyvin myös salaatteihin ja hilloihin.
Jos jatkossa kasvatan ananaskirsikoita, mietin tilan tarkemmin. Mielestäni yksi taimi vie tilaa vähintään yhtä paljon kuin runkotomaatti. Kasvi on jopa hieman leveämpi. Ananaskirsikka oli mielestäni todella helppo kasvi kasvattaa. Suosittelen!
Pikkupuut kestävät yllättävän hyvin viileitä öitä. En ole kertaakaan onnistunut palelluttamaan näitä, vaikka vien puut mieluummin hieman myöhässä kuin ajoissa sisälle. Verivaahterat saavat tuulentua ulkona rauhassa. Kun lehdet ovat varisseet kokonaan, vien puut sisälle. Vähemmän roskaista hommaa.
Alan jo tässä vaiheessa tarkkailla puita ja mahdollisia tautien merkkejä. Viikuna menee tänä vuonna suoraan eristykseen ja myrkytettäväksi laikullisine lehtineen. Muiden kasvien osalta olen melko selvillä vesillä. Ei uskoisi, että kaikkia isompia puitani vaivasi villakilpikirva toissa talvena. Sain hoidettua jokaisen puista kuntoon. Joihinkin kasveihin kiintyy enemmän kuin toisiin. Nämä pikkupuut ovat minun arvokkaimmat kasvini.
Jokainen kesä on erityisen suotuisa jollekin tietylle kasville. Kun sateet ja lämpötilat löytävät menestyjäkasvin balanssin, on lopputulos huikea. Viime vuosina nämä menestystarinat ovat ajoittuneet lähinnä alkukesään. On ollut upeita hedelmäpuidenkukintavuosia ja kukkarunsaita kesäkuun alkuja, kun alppiruusut ovat kukkineet vuolaasti. Miten ilahduttavaa on saada pitkästä aikaa näin upea daaliavuosi.
Heipparallaa helteinen viikonloppu ja ihanat lukijani! Toivottavasti sää ja viikonloppu ovat hellineet yhtäläisesti kaikkia. Täällä ainakin ollaan ihan lomatunnelmissa. Pyöräytin jopa mustikkapiirakan ihan itseni iloksi, koska olen käynyt niin ahkerasti mustikassa. Yllättäen tästä piirakasta tuli kertaheitolla perheen suosikki. Jopa mustikkaa vieroksuvat lapset kehuivat herkuksi. Ohje on Versoilevan Marian käsialaa ja löytyy täältä. Versoilen sivuilta löytyy myös uusi ohje herkulliseen mustikkaiseen pikapullaan.