lauantai 31. maaliskuuta 2018

Kevät tuli sisälle

Olen huokaillut onnepensaan oksien muuttunutta ulkonäköä koko pääsiäisen. Palmusunnuntain kunniaksi oksat saivat höyheniä kantaakseen. Pari päivää sen jälkeen alkoivat nuput pullistella. Oi sitä onnea, kun keltaiset kukat alkoivat poksahdella täyteen loistoonsa. Sen jälkeen alkoivat aueta mitä kauneimmat  heleän vihreät lehdet. Viis pakkasesta, meillä on oikea kevät täällä sisällä. 


Onnnenpensaan oksia saa kukkivana kukkakaupoista. Niin kauniita kuin ne ovatkin niin kyllä näissä itse hyödetyissä on aina enemmän tunnetta. Lisäksi tässä saa irti kaiken jokaisesta vaiheesta. Oksat ovat olleet maljakossa hieman reilun viikon jo, ja yhä ne ovat kauniita. Riittää, kun vaihtaa veden välillä. 


Leppoisaa sunnuntaita!

SHARE:

torstai 29. maaliskuuta 2018

Pääsiäismunat, täältä tullaan!

Ajattelin ottaa koko pääsiäisen tosi rennosti. Unohtaa meilit, työt ja kiireen. Keskityn hartaasti pääsiäismuniin, hedelmäkarkkeihin, käsitöihin ja Netflixiin. Sarja- ja leffasuosituksia otetaan ilolla vastaan. Myös Areenan sisukset kiinnostavat. En ajatellut ulkoilla tai urheilla ollenkaan. Sen sijan avaan grillikauden ja istun pitkään pöydässä perheeni kanssa. 


Sellaisia suunnitelmia. Mites teillä?

Ihanaa pääsiäistä!
SHARE:

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Terveisiä kukkapajasta!

Pääsiäisviikon kruunasi Otavakirjojen järjestämä kukkapaja, johon osallistuin alkuviikosta. Juuri parahiksi pääsiäispöytään keväisiä värejä. Homma on haastavaa, mutta ah niin luovaa ja kivaa! Sitä korosti myös tilaisuuden vetänyt floristi Saija Sitolahti. Hän pyöräytti helposti näytekimpun kasaan, kertoi vinkkejä ja jutteli kasveista. Me muut touhusimme perässä mitä halusimme. 


Ihana Saija tekee ihania kimppuja. Niitä pääsee ihailemaan pääasiassa Järvenpään Kukkatalossa. Tsekatkaa myös Saijan vastailmestynyt Kukkakirja, jossa uppoudutaan kimppujen saloihin. Ja käykää Järvenpäässä edes kerran. Lupaan kyllä, että silloin menette toistekin. 


Pääsiäisloma alkaa ihan näillä näppäimillä. Ajelkaa ruuhkissa varovasti!

SHARE:

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Pääsiäisoksat

Niin ihania kuin pikkunoitien värikkäät vitsat ovatkin, ei meillä niitä sisällä voi pitää. Pajunkissat ovat allergisen perheemme päänvaiva. Surukseni en voi myöskään tuoda koivunoksia sisään hyödettäväksi. Olen kehittänyt niiden tilalle muita ihania pääsiäiskoristeita. Hyödän joka vuosi herukan ja hedelmäpuiden oksia. Tänä vuonna halusin kuitenkin jotain uutta.


Naapurin pihassa kasvaa valtava onnenpensas. Sain napsia sieltä muutamia oksia kotiinviemisiksi. En ollut tajunnut aikaisemmin kuinka hyvänmalliset pensaan oksat ovat. Juuri täydelliset oksakulmat ja kuoren sävy. Keksin lisätä oksiin maltillisen sävyisiä höyheniä. Nämä ovat niin kauniit juuri tällaisenaan. Oksat pullistelevat nuppuja sisään päästyään. Pääsiäiseksi on odotettavissa kauniita keltaisia kukintoja. Tuskin maltan odottaa!


Ihanaa pääsiäisviikkoa!

SHARE:

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Juhlapuutarha-kirjan arvonta!

Juhlapuutarha on vihdoin kaupoissa. Minun ja Maria Kesäsen uutukainen on meidän toinen teoksemme. Olen niin innoissani, että saan vihdoinkin jakaa tällaisia herkkupaloja kirjan kuvauksista. Teimme Juhlapuutarhaa varten lukuisia kattauksia, pikkuvinkkejä, kukkakakkuja, koristeita, kukkakimppuja ja asetelmia sekä leivonta- ja ruokaohjeita. Siellä on ihan kaikki mitä toivoa saattaa. Ja todennäköisesti vielä vähän enemmänkin. Kirjasta löytyy myös ohjeet omien kukkien kasvatukseen ja puutarhan juhlakuntoon laittoon. 


Eniten onnessani olin kaikesta kukkaähkystä ja erityisesti näistä kukkakakuista. Suomen suvi on niin lyhyt, että ulkojuhlista haluaa ottaa kaiken irti. Aurinkoiset päiväjuhlat  jotka parhaimmillaan jatkuvat iltamyöhään. Kaikki ne värit, raitis ilma ja kesän tuoksu. Niin täydellistä!

Kirja löytyy jo ainakin Suomalaisesta kirjakaupasta, Akateemisesta kirjakaupasta ja  monista verkkokaupoista. Jakelualue on laaja, joten uskoisin kirja päätyvän useimpiin kirjakauppoihin.


Tottakai haluamme arpoa kirjoja teidän lukijoiden iloksi. Yksi kirja on tavoiteltavissa täällä ja toinen Marian Kanelia ja kardemummaa-blogissa. Arvonnan säännöt ovat seuraavat:

* Saat yhden arvan, kun jätät kommentin. Anonyymit muistakaa jättää myös sähköpostiosoite josta tavoittaa, jos arpaonni osuu kohdalle. 

* Toisen arvan saat, liittymällä lukijaksi 100% outdoor-blogiin. Lukijat laatikko näkyy ainoastaan tietokoneelta katsoessa. Muista jättää kommentti postaukseen.

* Kolmannen arvan voit lunastaa seuraamalla 100% outdoorin face-tiliä. Voit myös osallistua pelkästään Facebookissa.

Muista kertoa monellako arvalla olet mukana. 


Arvonta alkaa nyt ja päättyy kahden viikon kuluttaa 8.4. 2018 klo 24.

Muista tuplata mahdollisuutesi myös Marian blogissa

Onnea matkaan! 
SHARE:

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Kukkiva potager

Perustin keittiöpuutarhani aikoinaan lavoihin, koska toiveissa oli kaunis kasvimaa. Uhrasin ensimmäisenä kesänä jokaisen neliösentin hyötykasveille. Niin tiivisti kuin suinkin mahtui. Huomasin, että satoa tulee melko helpolla vaivalla jo pienemmältäkin alalta. Niin kuvaan astuivat keittiöpuutarhan kukat. 



Keittiöpuutarhan laajennuksen yhteydessä huokasin helpotuksesta, koska nyt mahtuisi myös yllin kyllin kukkia lisää ja hyötykasvien määrästäkään ei tarvitsisi tinkiä. Mutta ei se mennytkään ihan niin. Koska vuosi vuodelta huomaan, että olen itseltäni salaa istuttanut ja kylvänyt ennätysmäärän kukkia. Olen niin perso tällä näylle, että en mahda itselleni mitään. Sen sijaan mietin mistä voisin nipistää, että kukkia mahtuisi lisää.



Keittiöpuutarhani kukat ovat pitkälti perinteisiä kasvimaan kukkia: kehäkukkien eri lajikkeita, auringonkukkia, ruohosipulia, samettikukkia, ruiskaunokkeja, hunajakukkaa, laventelia, iisoppia ja krasseja. Yksi mistä en tingi on punakosmoskukka käytävän varrella. Vakituinen vieras on myös neidonkukka, joka muodostaa ihanan parin kehäkukkien kanssa. Kivaa näissä on se, että monet kasveista voi suorakylvää. Myös siementen keruu seuraavalle vuodelle on helppoa. Edullisimmat samettikukan taimet löytyvät aina torilta.


Keittiöpuutarhan kiekuroiden, polkujen ja rakenteiden parina kukat ovat niin ihania! Voisin kulkea ja kuvata täällä kesäaamuina loputtomiin. Koska kasvimaa on kaikkinensa näin rakennettuna niin helppohoitoinen, jää kaikelle tällaiselle haihattelulle tilaa yllin kyllin. Siementen hamstraaminen on jo alkanut. 


Kevät tiiviisti mielessäni lohdutan itseäni, että ihan just on huhtikuu. Jippii!

Ihanaa tostaita!

SHARE:

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Näkyvyyttä leivän päälle

Kun blogin suosio kasvaa, astuvat yhteistyöt usein kuvioon. Se mikä alkoi hauskanpitona ja harrastuksena, saattaa ajan kanssa muuttua osittain tai jopa kokonaan työksi. Jokaiselle yhtään luetumman blogin kirjoittajalle ilmaisen työn pyytäjät tulevat vähintään yhtä tutuksi kuin ne ihan kunnolliset molemmin puoliseen kunnioitukseen perustuvat asiakassuhteet. 

Ilmaisen työn pyyntö hämmästyttää joka kerta. Sain viime viikolla yhteistyötarjouksen eräältä kodinhoitovinkkisivustolta. Kohtelias saate oli hyvin kirjoitettu. Koska siivous on lähellä sydäntäni, olin kiinnostunut kuulemaan lisää. Kerroin reunaehtoni. Kuvaan ja kirjoitan itse. Edustan vain tuotteita joita käyttäisin itsekin. Kerron aina rehellisen mielipiteeni tuotteesta. Sekä hintani. Euroissa. 


Vastineeksi minulle tarjottiin kuitenkin sitä kuuluisaa näkyvyyttä ja lukijavirtaa. Yritys halusi kirjoittaa tekstin itse, upottaa siihen linkin heidän sivuilleen ja käyttää kuvapankin kuvia. Tämä kaikki ilmaiseksi. Minunhan ei tarvitsisi tehdä mitään. Sen sijaan saisin loistavan hakukoneoptimoidun tekstin, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon omaa tyyliäni kirjoittaa.  Niin, että siitä ei edes huomaisi jonkun muun sen kirjoittaneen. Pomminvarma kirjoitus pitäisi huolen liikenteestä. 

Tämä siitäkin huolimatta, että minulla on jo lukijavirtaa, jota yritys halusi itsekin hyödyntää veloituksetta. Siihen tilanteeseen ei ole päästy yhdellä hakukoneoptimoidulla tekstillä. Se vaatii säännöllistä julkaisutahtia myös kipeänä, surullisena ja kiireisenä. Monta kertaa viikossa myös lomilla ja pyhänä. En usko, että kyseinen yritys itse saa pelkkää kävijävirtaa vastineeksi mainosmuotoisista tuotelinkeistä, joita sivustolla vilisee. 

Olen toimittaja ja sisällöntuottaja ammatiltani. Blogi on harrastus ja markkinointikanava. Se tuo minulle monenlaisia töitä. Workshopeja, luentoja, sisällöntuotantoa muihin kuin omiin kanaviini ja yhteistyökuvioita blogiini. Tällä rahalla maksetaan esikoisen juoksulenkkarit, lyhennetään asuntolainaa ja ostetaan ruokaa. Uskon, että jokaisella on oikeus saada palkka työstään. 


Blogiini tullaan pitkälti sen takia, että te lukijat tunnette minut. Tosi moni teistä on seurannut elämääni jo pitkään. Tunnette tyylini kirjoittaa, huomaatte kuvista kun olen oppinut paremmaksi ja tiedätte mitä odottaa. Toki osa liikenteestä tulee vinkkien ja hakukoneoptimoinnin takia. Siitä esimerkkinä amppelipostaus, joka todennäköisesti kiikkuu blogini luetuimpana postauksena blogin hautaamiseen asti. Minä tiedän mitä te haluatte lukea. Minä tiedän, kun kansa tarvitsee amppelinsa. 

Jos työn tilaaja olisi lukenut blogiani yhtä pitkään kuin te, hän olisi tiennyt miten siivoushullu ja pesuainefaanaatikko olen. Että pidän myös pihalla siivouspäiviä. Hän olisi luottanut siihen, että teen hauskan, vinkkipitoisen ja ammattitaitoisen postauksen, joka olisi kirjoitettu juuri tämän blogin lukijoille. Olisin ottanut ihanat siivouskuvat, jotka olisivat olleet kaukana kuvapankin moppikuvista. Koska niin hyvä bloggaaja tekee. Minä valitsen yhteistyökumppaneita joiden mukana tulee hyvää sisältöä blogiin. Valitsen kumppaneita harkiten niin, ettei koko postausvirta vilise yhteistyömerkintöjä. Kerron reilusti ja rehdisti heti postauksen alussa, että kyseessä on yhteistyöpostaus. Kuvaan ja kirjoitan teille itse. Koska niin itseään ja lukijoitaan kunnioittava bloggaaja tekee. 



Ja hei, kyseessä ei ollut Martat. Ra-kas-tan heidän sivujaan! Sieltä löytyy kaikki. Menkää sinne. Tämä ei ollut maksettu yhteistyö. 

Iloa työpäivään! Arvostaa itseänne!

SHARE:

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Kierrätyskukkia

Meillä isompien asetelmien kukat päätyvät lopulta aina pikkumaljakoihin. Kun osa kukista alkaa jo nuutua, mutta toisissa on vielä eloa, on aika suorittaa karsinta. Pikkumaljakoissa mikä vain näyttää hyvältä. 


Erityisen hyvältä näyttää omaan silmääni tämän kevään hittikasvi leinikki. Oi tuo palleron muotoinen kaunotar, joka on ihana hyvin supussa ja hieman jo levähtäneenä. Kukka on myös niin tyyris, että otan siitä mielelläni kaiken ilon irti. 


Tämä antiikkisävyinen vihertävän punertava on ihan mieletön. Näitä toki löytyy muissakin sävyissä. Viikko sitten kukat näyttivät tältä. Yhä vain näyttävät melko freshiltä. 


Keittiön pöytä kylpee taas seuraavat puoli vuotta aamuauringossa. Mikään ei ilahduta aamiaisella kuten tuoreet tai viikon vanhat kierrätyskukat. Pikkumaljakoita on helppo siirrellä. Meillä ne ovat yleensä ryhmänä, mutta jos pöydässä on isompi ateria lisukkeineen, voi kimppuja ripotella sinne tänne.


 Aurinkoista sunnuntaita! 


SHARE:

torstai 15. maaliskuuta 2018

Koulinta - pala kakkua!

Koulinta on helppoa, kun muutama niksi on hallussa. Homma on rasittavan sotkuista. Varaan aina suojapaperia, valmiiksi pestyjä puhtaita purkkeja, muutaman pitkän puutikun, mukin jossa on vettä (tikun huuhteluun), sakset, ruukkusoraa ja kesäkukkamultaa. Näillä pääsee jo tosi pitkälle. Ehdottomasti välineurheilulaji tämäkin!


Kastelen mullan aina kunnolla toimintaa edeltävänä päivänä. Pehmeästä mullasta taimi irtoaa helpommin, ja varsi ei katkea kovin todennäköisesti. Sorkin juuriston suuntaan vain ja ainoastaan puutikulla. Nakkisormet ovat hentojen varsien pahin vihollinen. Ei ole kerta eikä kaksi, kun taimi on katkennut, kun en ole malttanut tehdä hommaa kunnolla. Maltti on valttia tässäkin. Niksin tärkeys korostuu, mitä tiiviimpi pikkutaimien kasvusto on. Taimi nostetaan a-i-n-a lehdestä, ei ikinä varresta. Tai kokeile ihmeessä kerran niin muistisääntö istuu sen jälkeen visusti mielessä. 


Parhaat purkit ovat ihan tavallisia tölkkejä. Sama koko ja kantikkuus mahdollistavat sen, että purkit saa tiiviisti vierekkäin ja tilaa säästyy rutkasti. Neliskanttiseen purkkiin mahtuu hyvin multaa. Pohjalle muutaman sentin kerros ruukkusoraa ja päälle kesäkukkamultaa. Tämäkin multa on syytä kastella huolellisesti jo ennen kuin koulittava taimi edes lähestyy purkkia. Kosteaan multaa tehdään nakkisormen paksuinen syvä reikä. Lehdestä roikottaen taimi lasketaan reikään ensimmäisten lehtien syvyydelle. Multa tiivistetään huolellisesti ja hellästi painellen. Jos juuri on superpitkä, kannattaa sen päästä mieluummin leikata pieni pala pois sen sijaan, että kieputtaisi juuren kerälle purkin pohjalle. 


Näillä vinkeillä pitäisi onnistua. Sitten vain kohti kukkivaa ja satoisaa kesää. 

Ihanaa viikonloppua!

SHARE:

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Tuolien uusi elämä

Keittiö on viime päivinä ollut kovassa käytössä. Uusi ja entistäkin suurempi keittiön pöytä on nähnyt kahvivieraita, leivonnaisia, yhdet kukkakuvaukset ja rutkasti kuvitustöitä. Iso pöytä on tällaiselle kotityöläiselle pakollisuus. Lisäksi sen ympärillä on ihana istua isommallakin porukalla. Ihanat mustaherukkamarengit ovat parasta mitä tiedän tällä hetkellä. Ohje näihin herkkuihin löytyy meidän uudesta Juhlapuutarha-kirjastamme, joka pitäisi olla kaupoissa ihan näinä päivinä. 


Olen ajan kanssa hamstrannut pöydän ympärille yhteensopivia kirppistuoleja. Pinnaltaan rapistuneet pinnatuolit eivät paljon maksa. Parhaimmillaan olen saanut niitä ilmaiseksi. Olen iltapuhteina hionut tuoleja ja maalannut ne. Hyvää jälkeä syntyy, kun alle laittaa pohjamaalin. Lopputuloksena on pitkään hyväkuntoiset tuolit. Kokeilin ensimmäistä kertaa kalkkimaalia, joka oli tosi kiva tuttavuus. Maalaan näillä taatusti jatkossakin.


Edulliset kalkkimaalit löysin Tokmannilta. Värisävyjä oli ainakin lähimyymälässä useita. En osaa verrata maalia muihin kalkkimaaleihin. Paljon maaleilla lätränneenä, ne toimivat mielestäni hyvin. Sävyjä oli valkoisen lisäksi useita. Suurin osa oli harmaan ja beigen värimaailmaa, mutta löytyi sieltä onneksi vähän jotain pirteämpääkin. 


Nimittäin vaaleanvihreää. Yksi tuoli on nyt hieman iloisemman näköinen. Suloinen kuin karkki! Mitä mieltä olette? Hitti vai huti? Meille sävy on melko pastellinen. Onneksi aina voi maalata päälle jos kyllästyy. Vinkatkaa ihmeessä, jos tiedätte mistä saisi pirteän kirkkaan keltaisen kalkkimaalin mieluiten jostain edullisemmasta sarjasta. 


Reipasta keskiviikkoa! 

SHARE:

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Huh heijaa maaliskuu

Valon (ja vihreän) määrä on vihdoin upottanut tajuntaan, että nyt tosiaan on jo maaliskuu. Esikasvatuslaatikoissa kasvaa kohisten ja täysin harmaat päivät ovat taakse jääneitä. On mahtavaa syödä aamiainen keittiössä, joka kylpee valossa. Yleensä kevättä saa odottaa kuin kuuta nousevaa, mutta tänä vuonna maaliskuu yllätti. Hommaa on niin paljon, että hyvä kun kyydissä pysyy. En pane ollenkaan pahakseni, että kohta herään siihen yllätykseen, kun lumi on sulanut. Se hyvä puoli kaikessa hopussa on. 


Ihanaa sunnuntaita!
SHARE:

torstai 8. maaliskuuta 2018

Perennoja siemenestä

Perennojen kasvatus siemenestä on kivaa ja antoisaa puuhaa. Syitä hommaan on monia ainakin minulla. Tärkein niistä on tietenkin se, että siemenillä saa helposti pihan niin turvoksiin kukkia, että ei sekaan mahdu. Se on ainakin tavoite. Kokemus karttuu vauhdilla, kun kokeilee kerralla montaa sorttia. Siinä on sekin hyvä puoli, että tappioita ja epäonnistumisia ei niin rekisteröi, kun purkeista nousee kymmeniä (satoja) pieniä taimia. 


Olen kasvattanut itse monia hyvin tavanomaisia perennoja - helppoja ja vaikeita. Yksi kivoimmista jutuista on kuitenkin kasvattaa jotain spesiaalia. Tarkoitan tällä lajikkeita joita ei tule lähihonkkarin puutarhahyllyllä vastaan. Olen metsästänyt välillä siemeniä joita olen nähnyt ulkomaisissa lehdissä. Uskallan helposti kokeilla vieraitakin lajikkeita, jos perenna on muuten aivan tuttu. Tällainen on esimerkiksi tumma akileija 'Miss M.I. Huish'. Ehdottomasti kasvatushistoriani parhauskärkeä. 


Perennat kukkivat usein harmillisesti vasta toisena kesänään (ja siitä eteenpäin). Tästä syystä olisi hyvää laittaa aina jotain uutta tulemaan joka kesä. Silloin edelliskesän kylvöt tuovat uuden tuulahduksen kukkineen, kun vastakylvetyt pukkaavat vain lehteä. Suosittelen lämpimästi myös kaksivuotisia kukkia, jotka kylväytyvät helposti paikoilleen. Tällaisia ovat esimerkiksi meillä aivan liian vähän käytetyt tulikukat. Kuvat purppuratulikukka on mieletön! Haluaisin näitä vielä ainakin persikan värisenä. 


Perennat kannattaa ehdottomasti kasvattaa ulkona. Siellä ne nousevat kun aika on kypsä. Vielä ehtii kylmäkäsitellä, kun kiikuttaa siemenet viikonloppuna ulos. Osa perennoista ja kaksivuotisista kasveista tulee helposti myös suorakylvönä. Sormustinkukka on takuuvarma ja helppo. Se kun tulee usein kutsumattakin. 


Inspiroivaa viikonloppua!

SHARE:

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Juuri oikea sävy

Kyllä voi yksinyrittäjän ja täyspäiväsen kotihiirulaisen ilo koostua pienistä asioista. Täydellisen sävyiset ruusut odottivat markettikimppujen joukossa. Hennon vaaleanpunertavat terälehdet taittuvat vienoon vihreään. Tätä se on kevään odottelu ihan parhaimmillaan. 


Kiitos kaikille jotka onnittelitte nettikaupasta. Olen vielä hieman puulla päähän lyöty koko homman kanssa. On ollut hyvä muistutus itsellenikin, että yllätykset ja kummat käänteet ovat juuri niitä juttuja mitkä saavat elämän maistumaan elämältä.

Aurinkoista viikon jatkoa!
SHARE:

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Ikioma nettikauppa

Täällä ollaan taas jännän äärellä. Avasin nimittäin eilen nettikaupan. Täällä on kuulkaas naurettu ja itketty matkalla kohti lopputulosta. Ihan jokainen askel on jännittänyt kaupan asetuksista liimakankaan ostoon. Nyt en voi kuin huokaista. Tästä se sitten lähtee.


Moni pitkään blogiani lukenut tuntee rakkauteni DIY-juttuja ja käsitöitä kohtaan. Homma tulee suorana perintönä vanhemmiltani, ja lomat kuluvat iloisesti äidin kanssa väkertäen. Ja siitä tämä kaikki oikeastaan lähti. Olemme jo jonkun vuoden miettineet äitini kanssa käsityötä, jonka ympärille voisi tehdä nettikaupan. Ja niin koko kolme polvea hurahti keppihevosiin. Tyttäreni ratsastamiseen ja me äitini kanssa valmistamiseen. Hieman käymme vielä keskustelua siitä montako hevosta voi tyttären omassa tallissa olla. Se on kuitenkin selvää, että innokas apulainen ja mielipiteiden antaja on hyvin lähellä. 

Hirnuvilla tekee erityisesti harrastamiseen ja kilpailuun soveltuvia keppihevosia. Mikään ei estä myöskään leikkimistä niillä. Jokainen keppari on uniikki. Ja katsokaa nyt miten suloisia nämä ovat. Olen oikeastaan tosi onnellinen, että näitä jää meille kotiinkin. 


En tiedä kuinka moni miettii, onko puutarha taaksejäänyttä elämää. Ei se ole, voin vakuuttaa. Oma yritys on aina tuonut kaipaamaani vaihtelua ja joustavuutta. Nettikauppa ja kepparit elävät omaa elämäänsä, ja puutarhaan liittyvät työni soljuvat iloisesti vieressä. En usko, että olen ainoa, joka on haaveillut omasta nettikaupasta, kesäkahvilasta tai kirpparista. Haluan tarttua tällaisiin unelmiin kaksin käsin ja elää niitä joka sekunti. Mikään ei ole mahtavampaa kuin elää elämäänsä juuri niin kuin haluaa täydestä sydämestä. Uskon, että teen nettikaupan perustamisesta vielä oman postauksen. Tiedän, että teitä haaveilijoita on monia. Hyvä niin!


Hirnuvillan työhuone muuttui kevään korvilla iloisen keltaiseksi. Tyttäreni viihtyy hyvin värikkäässä  huoneessa. Vino pino keppareitakaan ei tietysti haittaa. Täällä on mukava istua. Kuppi kahvia, käsitöitä ja vaimea radion pulina. Ihan parasta juuri silloin, kun kaipaan hieman seesteisempiä työpäiviä. 

Nettikauppa on syntynyt pitkälti hartiavoimin. Se on ihan uutukainen ja täysin uusi juttu minulle. Arvostan jos vinkkaatte, jos siellä ei joku toimi niin kuin pitää. Yhtä lailla arvostan jokaista suositusta keppareita harrastaville tuttaville, ystäville ja sukulaisille.


Hirnuvillan löydät myös instasta ja facesta. Tykkäilkää niin saamme Hirnuvillan maailman kartalle.

Aurinkoista ja unelmien täyteistä sunnuntaita!


SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig