lauantai 28. maaliskuuta 2020

Iloa keittiöpuutarhasta

Kesän suurimpia iloja on oma keittiöpuutarha ja kasvihuone. Tuoreet vihannekset ovat joka vuosi yhtä mahtava kokemus. Perheen ruokarepertuaariin on kertynyt myös keittiöpuutarhan antimiin perustuvia pikaruokia. Yksi suosituimmista on pinaatti- ja mangoldiletut.


Viime aikojen hullunmylly on saanut ajattelemaan omavaraisuutta. Kauppaan ei tee mieli mennä yhtään sen enempää kuin on aivan pakko. Luulen, että ensi kesän kasvusuunnitelman teen vielä aiempaa harkitummin. Satsaan hyötykasveihin joita menee paljon ja istutan vähemmän pelkkiä hupikasveja, joita olen kasvattanut lähinnä kuriositeetin tai kauniin ulkomuodon vuoksi.


Keittiöpuutarha menee tänä kesänä remonttiin. Osa puurakenteista on tullut tiensä päähän. Monta vuotta ne ovat kestäneetkin. Onneksi kaikkea ei tarvitse uusia kerralla. Nyt käymme vanhimman osan kimppuun. Samalla voin uusia mansikkapenkin. 


Keittiöpuutarhani pohjaa kysellään aina välillä. No tältä se näyttää. Rakenne erottuu parhaiten toukokuussa. Myös kasvihuoneen kahta sivua kiertää suuri penkki. 



Hemmottelemme nyt eristäytymisen aikana Puhetta puutarhasta-podcastin kuulijoita omavaraisuus-sarjalla. 3-osainen sarja ilmestyy tavallista julkaisutiheyttä nopeammin. Ensimmäinen osa käsittelee keittiöpuutarhaa. Voit kuunnella jakson suoraan alla olevasta soittimisesta. Lue aiheesta myös vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. 



Leppoisaa sunnuntaita!

SHARE:

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Olipa kerran puutarha

Jokainen puutarha ja piha on jossain vaiheessa ollut alkumetreillä. Meidän piha oli enemmänkin miinuksella, kun saimme pihan haltuumme. Joka puolella kasvoi vahvaa vuohenputkea ja voikukkaa. Oli siellä jossain sumpussa jotain säästettävääkin. Kunhan vain ensin löysi etsimänsä. 
 

Ensimmäiset vuodet kysyivät yhtä paljon hikikarpaloita kuin kyyneleitä. Tuntui, että mikään ei etene lapiovoimin. Ymmärsin jo varhain, että kyseessä on maratooni. Joten kottikärry ja taimi kerrallaan homma eteni. Vieläkään piha ei ole kokonaan valmis. Mutta kyllä tämä jo puutarhasta menee.

Jos jotain, olisin kaivannut alkuun tietyt vinkit. Onneksi osasin tehdä monta juttua oikein näppituntumalla. Käyn usein asiakkailla neuvontakäynneillä. Itsekseen rakentava lähtee kerralla oikeaan suuntaan, kun toiminnot jaotellaan pihaan, katsotaan istutusalueiden paikat ja päätetään ne isoimmat linjat. Olisinpa itsekin tajunnut aikoinaan tilata puutarhurin pihaani. 


Olen monesti harmitellut, että en istuttanut kaikkia puita ja pensaita heti alkuun. Hyvä puoli nykyisessä tilanteessa on se, että tuskin olisi valinnut juuri näitä puita vuosia sitten. Lopputulos on nyt parempi, vaikka kasvuvaihe on yhä käynnissä. 


Kasvihuoneen paikan olin korvamerkinnyt jo useampi vuosi ennen sen rakentamista. Paikalla kasvoi suuret koivut. Kun tuli aika kaataa ne, pystytimme kasvarin jo samana kesänä. Jos tekisin kaiken alusta, tekisin suurimman osan rakenteista mahdollisimman nopeasti. Niiden avulla syntyy valmiin näköistä nopeasti, vaikka kasvit olisivat vielä nuoria. 


Tuliko ikinä mokattua? No, joka kesä jotain pientä. Alkuaikoina vähän isompiakin juttuja. Pienet kömmähdykset kuuluvat puutarhaan ja kasvattavat. Kuuntele Puhetta puutarhasta -podcast aiheesta. Lue myös hyvä vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. Sen avulla voit välttää isoimmat karikot. 



Mukavaa viikkoa! 
SHARE:

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Hieman happea

Uusi rytmi ja rutiini on alkanut hahmottua viikon aikana. Päivä kuluu töiden ja kotikoulun parissa, iltapäivästä suuntaan hetkeksi pihahommiin tai kävelylenkille. Jostain syystä happi tuntuu eristyksen rinnalla elintärkeältä. Olen omasta puutarhasta tällä hetkellä kiitollisempi kuin koskaan. Kevätsiivous etenee kuten kaikki vuosina, mutta silti tunnelma on erilainen. Tiedän olevani tällä hetkellä etuoikeutettu ja toivoisin, että kaikilla olisi mahdollisuus omaan pihaan. 


Kummallista tilannetta korostaa talveton talvi, jonka kaikki tuntuvat unohtaneen koronaa ihmetellessä. Kuukaudet ovat menettäneet merkityksensä, ja huomaan unohtavani, että nyt on maaliskuu. Siitä muistutti aamulla lumikerros, joka oli kuorruttanut pihan. Nopeasti se suli pois, kun päivä eteni. Olen rapsutellut jäisiä kukkapenkkejä ja leikellyt pensaita. On ihanaa, kun ei tarvitse pitää kiirettä kevään kanssa. Kaiken ehtii kyllä. 


 
Puutarhahommat ovat tällä mallilla vyöhykkeellä 1b. Vaikka keli on aika kirpsakka, puskee maasta tulppaaneja ja narsisseja. Ensimmäiset krookukset ja lumikellot kukkivat jo. 



Ihanaa viikonloppua!
SHARE:

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Tulppaaniterapiaa

Keväänodotus on ollut tänä vuonna hämmentävä. Puutarhahommiin pääsi helmikuussa, mutta varsinainen kevät antaa odottaa itseään. Miten olisi värikäs pläjäys tulppaanikuvia viime vuodelta? Odotan toukokuun loppua joka vuosi yhtä paljon. Se on kauneinta aikaa puutarhassa. 

Perennapenkkejä siivotessa olen bongannut useamman tulppaaninsipulin mullan pinnalla. Osa on hieman nakerreltuja. Myyräongelmaa ei ole aiemmin ollut, ja kauhulla odotan millaiset lopulliset tuhot ovat. Onneksi penkeistä nousee tuttuun tapaan kymmeniä piippoja. Kukintaa on luvassa. 



Pidän erityisesti värikkäistä kevätistutuksista ja violeteista tulppaaneista. 'Negrita' on puutarhani yleisin lajike. Sen ympärille rakennan erilaisia yhdistelmiä. 

Some on juuri nyt paras paikka jakaa hyvää mieltä ja kuvia. On hyvä, että on muutakin ajateltavaa kuin korona. 

Pysykää terveinä!

SHARE:

maanantai 16. maaliskuuta 2020

Kohti kesää ja kukkia

Jos jollekulle ei ole vielä tullut selväksi, olen innokas kesäkukkien kasvattaja. Esikasvatettavat, suorakylvöt ja valmiit taimet - you name it! Täältä löytyy joka kesä niitä kaikkia. Ruukkujen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Se vaatii paljon yksivuotisia kukkia. Esikasvatus on hauskaa ja myös edullinen tapa täyttää ruukkuja.


Suorakylvöjä varten meillä on pari isompaa kukkapenkkiä ja keittiöpuutarha. Esikasvatetut taimet päätyvät minulla aina ruukkuun. Suorakylvöillä katetaan isompia aloja. Punakosmoskukat, kehäkukat ja neidonkukat ovat suosikkejani. Myös pioniunikko on upea kaikissa vaiheissaan.


Tällä hetkellä poteista nousee köynnösten lisäksi kesäpäivänhattuja. Kohta on aika kylvää ainakin samettikukat ja auringonkukat. Parvekkeen ruukkupuutarha ei täyty itsestään. 

Jos innostuit kesäkukista yhtä paljon kuin minä, kuuntele uusin Puhetta puutarhasta -podcast. Tein Versoilevan sivuille myös artikkelin aiheesta. Sieltä löytyy myös kätevä kylvökalenteri. 



Aurinkoista viikkoa!


SHARE:

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Kotihiirenä

Viime päivät ovat tuntuneet täysin käsittämättömiltä. Tunnelman voi aistia ihan kaikkialla: kaupassa, somessa ja jopa lenkillä, jossa kaikki väistävät kaukaa. Olen jotakuinkin linnoittautunut nyt kokonaan kotiin. Kun perheessä on riskiryhmää, ei halua altistaa omiaan yhtään enempää kuin on pakko. Onneksi olen kotihiiri. 



Koen kiitollisuutta siitä, että kukaan lähipiiristäni ei ole sairastunut. Samaan aikaan myötätuntoni on niiden luona, joilla ei ole yhtä hyvä tuuri. Ymmärrän pelon, joka riskiryhmissä leviää. Toivoisin, että koulut suljettaisiin. Valppaus ei ole hysteriaa. Ylireagointi tässä asiassa ei ole tyhmyyttä. 


Olen onnellinen, että minulla on aina tekemistä kotona. Näin vietän vapaa-aikani muutenkin. Oma piha tuntuu juuri nyt melkoiselta henkireiältä. Samaan aikaan mietin niitä joilla asiat eivät ole samalla lailla. Olen varma, että vapaata tulee olemaan enemmän kuin normaalina keväänä. Tilanne on jo nyt vaikuttanut työtilanteeseeni, kun keikkoja on peruttu. Onni on hyvä verkosto, asiakaskunta ja puskuri. Tuntuu pahalta ajatella pienyrittäjiä, jotka joutuvat kamppailemaan. 


Toivon, että me kaikki pääsemme vähällä, ymmärrämme suojautua ja suojata, ja että kukaan ei jäänyt ilman vessapaperia.

Mukavaa viikonloppua! Nyt on hyvä aika olla perheen parissa.

SHARE:

maanantai 9. maaliskuuta 2020

Perennapenkin suosikit

Minun perennarakkauteni lähti akileijoista. Kasvatin taimia kymmeniä ja tein niistä suuren perennapenkin. Pidän vieläkin akileijoista massaistutuksesta, vaikka akileija sopii yhtä hyvin sekaistutuksiin. Olen sekoittanut akileijaa arovuokon seuraan sekä kellopeipin ja kaukasiantörmänkukan kanssa samaan penkkiin. 


Koen pienenä onnenkantamoisena sen, että satuin tarttumaan ensimmäisenä juuri lehtoakileijapussiin. En googlannut, ottanut selvää tai mitään muutakaan. Fiilisshoppailin marketissa, ja otin mukaan niitä mitkä kivalta näyttivät. Puutarhurin taitoja enemmän oli intoa. Onneksi lapio pysyi jo alussa kädessä. Siitä oli kiittäminen kesätyötä hautausmaan kesäpuutarhurina. 


Jos jotain vinkkiä olisin alkuun kaivannut, niin maanmuokkaus olisi ollut kova juttu. Olen aika fiilispohjainen mitä puutarhaan tulee. Onneksi tajusin alusta asti satsata pohjiin. Kasveja on siirtynyt monta kertaa, mutta kaikki perustuu hyvin perustettuihin perennapenkkeihin. 


Ajan kanssa mukaan on tarttunut myös akileijan jalostettuja lajikkeita: White Barlow, Nora Barlow, Miss M.I.Huish ja japaninakileija ovat suosikkejani.


Lehtoakileijoissa on se hauska puoli, että ne risteytyvät. Parhaat erikoisuudet syntyvät, kun jalostetut lajikkeet risteytyvät toisen kanssa. Alla esimerkki tästä.


Jos kaipaat vinkkejä siihen, miten perennapenkki perustetaan ja maa muokataan, kuuntele uusin Puhetta puutarhasta -podcast. Versoilevan sivuilta löydät vielä täsmävinkit kirjoitettuna. Artikkeliin pääset tästä linkistä.



Ihanaa kevään odotusta!
SHARE:

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Pala talvea pohjoisessa

Pääsen työni mukana usein kivoihin paikkoihin tekemään hauskoja juttuja. Viikko Ylläksellä ja lähialueilla on vilahdellut Instagramin seinällä ja stooreissa koko viikon. Koska ehdin kuvata paljon viikon aikana (töiden puitteissa ja niiden ohessa), haluan jakaa näitä herkkupaloja täälläkin. Lumi, valo ja retkikohteet olivat ihania. Äkäsmyllyn kuohut ja Kesänkijärven maisemat tekivät vaikutuksen. Komein auringonlasku löytyi Maisematien näköalapaikalta. Parasta oli kuitenkin vierailu perheen luona, joka kasvatti rekikoiria. 



Ihanaa viikonloppua!

SHARE:

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Mitä uutta parvekkeelle?

Parveke on aina ollut suuri iloni kesäisin. Kaipaisin sinne jotain uutta ensi kesäksi. Värimaailma on ollut vuosien varrella pinkki, liila-vaaleanpunainen, tumman purppurainen ja vihertävän valkoinen. Pinkki lienee ainoa johon en ole ajatuksissa palata. Vaaleanpunainen on yhä kiva lisä.


Parvekkeen ilmettä määrittää todella paljon talvetetut kukat. Pelargoneja on paljon ja ne kaikki kukkivat punertavan ja valkoisen eri sävyissä. Lisäksi kannan parvekkeelle pienet puut. Olisi ihanaa saada ulkoasusta hieman vähemmän romanttinen. 


Kannoin viime vuonna ulos kaikki viherkasvini. Kasvit kukoistivat ja ne lisäsivät vihreän määrää. Nyt puntaroin, että siirränkö suosiolla pelargonit muualle ja kokeikeilen viherkasvien, puiden ja kelloköynnöksen kaveriksi jotain ihan muuta. Houkuttava ajatus. Kalusteita en uusi. En näe järkevänä sitä, että joka vuosi hankitaan uudet kalusteet. Rymsteeraamalla saa uuden ilmeen yhtä helposti. 


Onko teillä jotain ruukkupuutarhasuosikkeja, lempiyhdistelmiä tai erikoisuuksia mitä kannattaa harkita?
SHARE:

tiistai 3. maaliskuuta 2020

Yrttejä kylvöillä ja taimina

Yrtit kuuluvat meillä olennaisesti ruukkupuutarhaan, kesäkeittiöön ja kasvihuoneeseen. Laatikkotarhaan kylvän joka vuosi tillin ja persiljan suorakylvönä. Kasvihuoneessa itää laakeissa astioissa erilaisia basilikalajikkeita, kuten pienilehtistä basilikaa ja kanelibasilikaa. Monivuotisille yrteille olen varannut paikat laatikkotarhan laitamilta. Siellä kasvaa suuret määrät lipstikkaa ja erilaisia minttuja sekä iisoppia.


Valmiita taimia ostan erityisesti parvekkeen ja kesäkeittiön ruukkupuutarhoihin. Yrteillä on yhtä suuri ellei isompikin rooli koristekasveina kuin hyötykasveina. Haluan, että taimet ovat suuria, näyttäviä ja topakoita. Kukkivista maustekasveista on ihana nauttia mahdollisimman pitkä pätkä kesästä. Laventeli on näistä ihan ykkönen. Istutan aina monta taimea isoon ruukkuun, lannoitan ja kastelen reippaasti. Näin tupsu- ja tähkälaventeli kokemukseni mukaan voivat parhaiten. Käytän laventelia lähinnä koristeena kakkuihin, leivonnaisiin ja salaatteihin. Vaikka en käytä laventelia maustamiseen, miellän kasvin kuitenkin yrttikasviksi. Yrteillä on ihan omanlaisensa habitus ja niitä on kiva yhdistellä ruukkupuutarhassa.


Olen hieman huono opettelemaan uusien yrttien keittiökäyttöä. Se ei ole estänyt kokeilemasta yrttejä laajasti. Nautin yrteistä yhtä paljon - tulivat ne käyttöön tai eivät. Tänäkin keväänä ostan laventeleita, sitruunamelissaa ja korianteria ruukkuihin. Oliiviyrtti on niin hauskannäköinen, että sen ostan aina koristeeksi. Käyttää en sitä osaa.


Jos innostuit yrteistä, lue Versoilevan uusin artikkeli. Tein sinne myös listan mikä helpottaa, jos olet suorakylvöjen ystävä. Kuuntele alla olevasta soittimesta myös uusin Puhetta puutarhasta -podcast, jossa aiheena on yrttien kasvatus.
 
SHARE:

lauantai 29. helmikuuta 2020

Aurinkoista sunnuntaita

Aurinkoisen viikon inspiroimana innostuin ostamaan poikkeuksellisen räväkän värisiä kukkia. En muista milloin valo ja aurinko olisi tuntunut näin hyvältä. Poikkeuksellisen mustan talven jälkeen  valo tuntuu siltä kuin sukeltaisi pintaan. Olen kahlannut tulppaanikuvia, intoillut leikko-osastolla marketissa ja reippaillut ulkona. 



Ensi viikko sujuu hieman talvisemmissa merkeissä, kun suuntaan työmatkalle Ylläkselle. Lupaan päivitellä myös Instagramin storyyn tunnelmia sieltä. Kevät etenee tällä hetkellä niin vauhdilla, että uskon viikon tekevän ihmeitä täälläkin. Nurmikko vihertää jo, ja joka puolella on pajunkissoja. Kun Ylläs on taputeltu, saa kevät puolestani alkaa. Olen hiljalleen käynyt jo pihahommissakin. Siellä tuntuu siltä kuin saisi ylimääräisiä tunteja kevääseen. Yleensä kun tähän aikaan vuodesta ei voi viellä tehdä mitään. Tämä on kaikki ekstraa. Siksi olen nauttinut ja fiilistellyt. Pensasryhmä ja perennapenkki toisensa jälkeen siistiytyy hiljalleen. Ihanaa!


Ihanaa sunnuntaita!

SHARE:

maanantai 24. helmikuuta 2020

Kasvata pistokkaista

Taimimyymälöiden pistokasrepertuaari on juuri nyt parhaimmillaan. Minä metsästän pelargoneja, verenpisaroita ja kerrattuja petunioita. Ensimmäinen kasvatuskokemus ei ollut paras mahdollinen, kun en tajunnut latvoa petunioita. Olisipa ollut netissä ohjeet! Ja nyt itseasiassa on. Nimittäin Versoilevan sivuilla on uusi artikkeli, johon kirjoitin täsmäohjeet pikku taimien kasvatukseen. 



Homma on varsin helppoa ja kivaa, kun pääsee jujulle. Parasta on se, että saa seurata kasvua lähes alusta asti, mutta kylvö ja koulinta jäävät väliin. Pistokkaat ovat tomeria pikku taimia, joita on mukava käsitellä. Jos pelakuita hommaa, voi ostaa vaikka vain yhden tai kaksi. Suurempien istutusten ja amppelikasvien taimia suosittelen ostamaan kerralla reilusti enemmän.

Kuuntele myös uusin Puhetta puutarhasta -podcast, jossa minä ja Johanna lätisemme pistokkaiden ihanuudesta. Jo alkoi tuntua keväältä!


Aurinkoista tiistaita!
SHARE:

lauantai 22. helmikuuta 2020

Pienet kaktukset

Pienet kaktukset ovat ihania! Kun riittävän kauan tuijottelee jotain ihanaa facen viherkasviryhmissä, iskee halu hommata kasveja itsellekin. Minä olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota erityisesti kaktuksiin. 


Olen ostanut minikaktuksia aiemminkin, mutta vuosien saatossa kaktukset ovat kasvaneet kookkaiksi. Sekin hyvä puoli näissä on. Minikasvit ovat edullisia, mutta ajan kanssa niistä tulee isoja. Kaktukset ovat myös helppohoitoisimpia viherkasveja, jotka tiedän. Riittää kun kastelee tarpeeksi harvoin. 


Ainoa huono puoli ovat piikit ja mullan vaihto. Se on saanut ainakin minut lykkäämään operaatiota. Jopa niin paljon, että en ole vaihtanut 6-vuotiaille kaktuksilleni multia kertaakaan. Koska uumoilin, että huono tapa saattaa jatkua myös uusien tulokkaiden kanssa, tein mineille parhaan mahdollisen pohjan. Ruukkusoraa ja päälle kaktusmultaa. 


Vien kaktukset kesäksi parvekkeelle. Se on kokemukseni mukaan varmin tapa saada kaktukset kasvamaan kokoa. Uusin suosikkini on tuo kuvissa ei juuri minkään näköinen karvapallo. 



Tästä tuli täydellinen pieni katseenvangitsija olkkariin!

Ihanaa sunnuntaita!


SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig