Tomaattisato on yksi kesän kohokohdista. Trooppisen lämmin kasvihuone ja voimakas tomaatin tuoksu on niin elämyksellinen kokemus, että olisi vaikea kuvitella kautta ilmankaan. Olen aiemmin kasvattanut taimia itse. Syyt ovat olleet taatusti aika lailla samat kuin monella muullakin: kasvatuksen ilo, lajikkeiden määrä ja taimien edullisuus. Olen lähikesinä seurannut paikallisen torin taimitarjontaa. Viime kesänä rohkaistuin myös täydentämään omaa valikoimaani ostotaimilla.
Ajattelin, että herkeäisin niin villiksi, että menisin tämän kesän torin taimilla. Lajikevalikoimakin on näyttänyt olevan kohdillaan. Mikä kumma siinä jännittää? Että jään jostain paitsi, jos en itse kasvata? Vai ovatko omat tomaatin taimet kunniakysymys? Päätin kuitenkin uhrata kasvutilan kesäkukille. Ne kun tuppaavat olemaan paljon tyyriimpiä kuin tomaatit. Joten... pöydät notkuvat tällä hetkellä kesäpäivänhattuja, narsissitupakkaa, köynnöksiä ja ties mitä muuta. Ja siinä on vasta alkuvuoden kylvöt. Nuo pitkän huiskeat auringonkukatkin odottavat kylvöjä.
Toinen muutos jonka ajattelin tehdä on se, että lohkaisen kasvarista enemmän tilaa kasvihuonekurkuille. Niitä kun meidän nuoriso popsisi määrättömästi. Joten vastataan huutoon. Ja mistä sen tietää, ehkä välivuosi tomaatin kasvatuksesta tuo siihen sellaisen hohdon takaisin, että se on saatava tulevana keväänä taas kokea.
Niin tai näin, tomaatti on kuitenkin tosi hauska kasvattaa. Jos kaipaat vinkkejä tomaatin alkutaipaleelle, kuuntele Versoilevan uusin podcast tuosta postauksen lopusta. Kirjoitin Versoilevan sivuille myös artikkelin tomaatin kasvatuksesta. Siellä on mukana myös meidän seuraajien lajikesuosituksia. Ilahdun joka kerta jokaisesta kommentista ja palautteesta mitä teiltä tulee tänne tai Versoilevaan!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti