lauantai 19. marraskuuta 2016

Rescue-koira

Ylläri pylläri! Meille muutti hoitoon ihana rescue-pentu Viipurista. Nessa on neljä kuukautta vanha sekaroituinen pentu joka on asunut Viipurissa koiratarhalla koko ikänsä. Muiden tarhakoirien tapaan se on nyt ensimmäistä kertaa kotioloissa ja saa jatkuvaa ihmishuomiota. Se ei voisi olla onnellisempi!


Nessa ei ole oma koiramme vaan olemme hänen hoitokotinsa. Meillä hän opettelee kotikoiran elämää niin kauan, että saa oman loppuelämän ihmisensä. Kotihoitajien työ on tärkeää. Me maksamme Nessan kulut luovutukseen asti ja varmistamme, että hän saa laadukasta penturuokaa, matokuurin, vitamiinit ja maitohappobakteerit. Lisäksi pentu tottuu hoitotoimenpiteisiin, oppii kulkemaan remmissä ja omaksuu tärkeät ensimmäiset käskyt.


Vaikka koirat hoidetaan tarhalla hyvin, on talvi ankara koirille. Myös siksi jokainen hoitokoti on tärkeä. Viipurin koirat saavat lahjoituksia joiden turvin maksetaan eläinlääkärikulut ja koirien ruoka. Lahjoitukset ovat siksi ensiarvoisen tärkeitä.  Voisitko sinä kuvitella tekeväsi pienen joululahjoituksen koirille? Pieni summa tai lahja koirille toisi joulumielen monelle vapaaehtoistyötä koirien parissa tekevälle. Jatkuva pula on erityisesti penturuoasta ja matolääkkeistä. Yhdistys kerää rahalahjoituksia luvanvaraisesti. 


Tästä linkistä näet auttamismahdollisuudet.  Voit ryhtyä hoitokodiksi, alkaa kummiksi, tehdä raha- tai ruokalahjoituksen. Mutta ennen kaikkea jokainen näistä ihanuuksista haluaa hyvän loppuelämän kodin. Sen oman rakkaan ihmisen, jota rakastaa täydestä koiran sydämestä.


Rescue-koiria leimaa kiitollisuus. Kiitollisuus jokaisesta huomionosoituksesta, omasta ruokakupista ja lämpimästä kodista. Sen huomaa myös Nessasta. Jotain hyvin erityistä hänessä on. Jos harkitset rescue-koiraa lapsiperheeseen, on nuori koira hyvä vaihtoehto. Nessakin on ollut tosi ihanasti meidän lasten kanssa. Kiltti kuin mikä!


Ei liene yllätys, että koko perhe on aivan myyty. 

Ihanaa viikonloppua! Me mennään nyt Nessan kanssa nokosille. 

SHARE:

32 kommenttia

  1. Voi apua, ihana tapaus! Eihän tuosta voi luopua <3

    VastaaPoista
  2. Voi tuota suloisuuden maximia! Olette kilttejä kun annatte kodin Nessalle, mutta miten voitte luopua siitä. Minua vaivaa kroonistunut koirakuumen, mutta mietin mitä Nero tykkäisi koirakaverista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on ollut nyt päivän meillä ja vähän kyllä tuntuu itsestäkin juuri tuolta :D Ainakin Hauvalla on juuri nyt tosi hyvä olla.

      Joku rauhallinen rescue-kaveri voisi olla Nerollekin hyvä. Käy katsomassa. Siellä on vaikka ketä kivoja tyyppejä!

      Poista
  3. Voi mikä söpöläinen! Ihan mahtavaa hyväntekeväisyyttä, en tiennytkään tuollaisesta tavasta auttaa. Heti tuli mieleen, että miten pystytte luopumaan, kun sen aika on?

    VastaaPoista
  4. Voi, miten mahdottoman suloinen otus. Ja minäkin kyllä kysyn, miten kummassa tuollaisesta pystyy luopumaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joku näistä luopuu koko ajan. Siellä niitä on tarha pullollaan :/

      Poista
  5. Ihanan hellyttävä koiruli. Näin viime kesänä Viipurissa käydessäni miten paljon siellä oli irtokoiria. Jokaista olisi halunnut auttaa. Pahaa teki jättää ne sinne. Laitoinkin sitten syksyllä tarvikepaketin Viipurin koirat ry:lle. Pieni apu, mutta edes jotain. Mukavaa viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdistystä liidaa ihan mahtavan rautaiset tyypit. Heidän vapaaehtoistyö on tosi sitovaa. Me tehdään siihen nähden tosi vähän. Ois kyllä ihana saada kerättyä sinne jotakin :)

      Poista
  6. Itse suloisuus lampaantaljalla. Hieno juttu että pystyitte antamaan Nessalle tilapäisen kodin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiruli rakastui tuohon lampaantaljaan. Mikään ei ole siitä niin mukava :)

      Poista
  7. Ihan varmasti koira osaa olla kiitollinen <3 Luulisin, että siitä tulee aikuisenakin mahdottoman kiltti. Ihana!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä luulen niin. On kovin kiltin oloinen. Reipas ja rauhallinen.

      Poista
  8. Voi, voi, miten suloinen! En tiennyt että rescue-koirat tulevat ensin asumaan johonkin muualle kuin siihen adoptiokotiin.
    Miten tuosta suloisuudesta voi luopua, sitähän tulee ikävä ja sillekin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa adoptoidaan suoraan tarhalta. Jokainen hoitokodissa oleva koira on yksi hoidettava (ja ruokittava) vähemmän tarhalla. Lisäksi edes osa koirista saa lämpöisen kodin odotellessaan. Näitä on myös helpompi käydä katsomassa, kun ovat Suomessa. Että haluaako :D

      Poista
    2. Totta varmasti tuokin. Toisaalta kuitenkin ihmettelen tätä järjestelmää, sillä kodinvaihtaminen voi olla näille koirille kuitenkin hyvin stressaavaa. Ilmeisesti se on siis yhdistysten mukaan on ihan toimiva kun kerran olemassa on...

      Poista
    3. Piti kuitenkin vielä sanomani, että teiltä karvakorva varmasti saa hyvän alun ja kyllähän se koti sitten varmasti moiselle suloisuudelle löytyy :)

      Poista
    4. Pienet, arat, vanhat ja sairaat koirat voivat olla siellä nokkimisjärjestyksessä viimeisiä. Tarhalla voi olla kymmeniä koiria tai jopa pari sataa. En usko, että hoitoon ottaminen on stressaavampaa kuin tarhalla olo. Päin vastoin. Toki voimme olla asiasta myös eri mieltä. Olen toki sitä mieltä, että jos lemmikin itselleen ottaa siitä ei kuulu luopua kevyin perustein, koska se on koiralle kamalaa ja stressaavaa. Siitä varmasti olemme samaa mieltä. Yhdistys on viimeisen päälle hyvä. En näe tässä toiminnassa mitään väärää.

      Poista
    5. Ei tietenkän kotihoitoon ottaminen ole stressaavaa. Hyvähän sieltä viluisistä oloista on päästä pois. Ehkä kuitenkin minulle iski arkaan kohtaan sillä noita kodinvaihtajia valittavasti on tosi paljon milloin mistäkin syystä.
      Kävin tuolla heidän facebook-sivuilla ja kyllähän sitä pitää avustusta sinne laittaa, taisi olla siellä sellainenkin jossa kerätään rahaa koppien kuivikkeihin ja lämmikkeihin ja tietysti paljon muuta :)

      Poista
    6. Ymmärrän hyvin, että eläimet herättävät tuntoja. Se on oikein ja ilman sitä ei auttamista tapahtuisi. En minultakaan sympatiaa tai ymmärrystä kodinvaihtajille ja lopettamiselle löydy ollenkaan. Mutta siitähän tässä yhdistyksessä ei ole kyse. Jokainen adoptoija tarkastetaan huolellisesti. Yhdistys myös kieltäytyy luovuttamasta koiraa, jos kokee että se ei ole kandidaatille sopiva. Siksi sieltä ei tilata koiria vaan laitetaan hakemus. Olen niin onnellinen, että tällaisia asiallisia ja positiivisia hyväntekeväisyystahoja löytyy :) Ja ihan mahtavaa, jos liityt auttajien joukkoon :)

      Poista
  9. Tosi söpö koiranpentu! Mukavia hetkiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hän on! Ja hänellä on maailman pisin kippurahäntä mikä on kerrassaan lystikäs!

      Poista
  10. Kuinka raskit luopua tuosta? Itsekin koiran omistajana minua säälittää kaikki katukoirat ym. Hienoa, että autat tätä poloista elämän alkuun. Hatun nosto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meillä on harkittu omaakin koiraa. Meitä koirahoitajia on monia. Ja melkein kaikilla on omia koiria. Ihan jokaista ei vaan voi pitää. Ei sen takia kannata jättää auttamatta.

      Poista
  11. Oi oi miten suloinen <3! Ja ihanaa työtä teette. Sama ihmettelen kuin Vilma yllä, että miten ihmeessä pystytte hänestä luopumaam =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä on nyt kysytty niin monessa kommentissa (joihin olen myös vastannut), että en oikein tiedä mitä muuta asiasta enää sanoisin :)

      Poista
  12. Mahtava juttu!

    Olen vuosia auttanut rescuehaukkuja rahallisesti, erityisesti romanialaisia. Alkujaan autoimme virolaisia koiria ja kissoja.

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig