tiistai 29. toukokuuta 2018

Leikkaa ja hoida tulppaanit oikein

Tulppaanit tarvitsevat hoitoa. Tärkeintä on lannoitus ja leikkaaminen. Pitää kuitenkin tietää mitä tehdään ja milloin tehdään. Myös kasvupaikka on syytä valita harkiten. Kirjoitin teille simppelit neuvot joilla tulppaanien kukinnasta saa nauttia pitkään. 


Minulta kysytään usein miten saa ne kaikkein kerratuimmat ihanuudet (kuten 'Angelique') säilymään vuodesta toiseen. Ei niitä saa. Pari vuottakin on jo hyvä suoritus. Tärkeintä on valita paikka oikein. Tulppaani istutetaan läpäisevään ja kuohkeaan multamaahan. Hyvä paikka on aurinkoinen ja kesällä kuiva. Silloin tulppaani varustautuu seuraavaan kauteen parhaalla mahdollisella tavalla. Sipulien ylösnostoa voi kokeilla. Silloin sipulit säilytetään kuivassa ja viileässä paikassa, ja istutetaan takaisin maahan syksyllä. En ole kokenut tätä jippoa kovinkaan toimivaksi. Tuloksena on ollut usean yrityksen jälkeen muutama surkastunut pikkuruinen kukinta. Pari onnistunutta kokeiluakin toki on. Maasta ponnisti komeasti ne kaikkein rumimmat kelta-puna-raitaiset kamaluudet, jotka luulin heittäneeni pois. 


Myös tulppaanit kaipaavat lannoitusta. Kun istutat tulppaanit perennojen sekaan tai pensaiden juurelle, hyötyvät sipulikasvit samasta kevätlannoituksesta kuin muutkin kasvit. Tulppaaneja voi myös täsmälannoittaa, kun nuput ilmestyvät. Kasteluveden mukana annettava lannoite imeytyy nopeasti kasvien hyötykäyttöön. 


Tulppaanien kukinnat leikataan kukinnan jälkeen. Mutta ei suinkaan kaikkia lajeja. Luonnonlajit siementävät ja leiviävät iloisesti viihtyessään, joten niitä ei kannata leikata. Kuvan kasvitieteellinen tulppaani parvitulppaani kasvaa minulla laajoina kasvustoina. Villitulppaanien lisäksi esimerkiksi metsätulppaanin ja lummetulppaanin voi jättää leikkaamatta. Kaikki muut lajit on suotavaa leikata. Jätä kuitenkin lehdet ja varret tuuleentumaan rauhassa. Kun lehdet kuihtuvat hitaasti, virtaavat ravinteet sipuliin. Se on ainoa tapa varmistaa tulevan kauden kukinta. Joskus ne röyhelöisetkin yllättävät ja kukkivat muutaman kauden. 

Jos kaipaat varmaa kukintaa, valitse lajit oikein. Kaikkein kestävimpiä ovat Darwin-Ryhmän lajikkeet. Erityisesti 'Apeldoorn'-lajikkeet ovat hyviä. Mitäkö Darwinit ovat? Ne ovat niitä tulppaanien perusmaukkoja. Niitä kaikkein tavallisimpia tulppuja, joita on saattanut kukkia mummolan pihassa 'aina'. Todennäköisimmin kirkkaan punaisina. Onneksi ryhmässä useita eri värejä. Olen satsannut erityisesti violetteihin perusmaukkoihin, jotta kaikkia tulppuja ei tarvitse ostaa joka syksy uusiksi. Silloin raaskii ostaa niitä erikoisuuksia jonkun verran joka vuosi. Darwinien lisäksi kasvitieteelliset tulput ovat hyviä. Ne ovat kaikkein kestävimpiä. 


Toivottavasit vinkeistä oli apua. Kommentti-loota on teidän. Siellä on vinkkipostausten jälkeen ollut todella mielenkiintoisia kommentteja ja kokemuksia. Niistä opin aina minäkin uutta.

Ihanaa keskiviikkoa!

SHARE:

17 kommenttia

  1. Hyvät ohjeet, kiitos!
    Tulppujen ylösnostoa ja uudelleen istutusta olen pari kertaa kokeillut, mutta huonoin tuloksin. Niistä on noussut muutama hassu ja aiempaa merkittävästi pienikokoisempana. Kaksi edellistä kevättä oli selvästi tulppujen juhlaa. Tänä keväänäkin kukintaa on ollut, mutta kuivuus ja helle, ehkä myös talvi näyttää vaikuttaneen niiden kokoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suoraan sanottuna tympäsee suuresti, kun naistenlehtien sivuilla tai netissä on ohje nostaa tulput ylös joka vuosi. Tuntuu, että ohjeen on kirjoittanut joku, joka ei todellakaan ole tehnyt niin. Odotan suurella mielenkiinnolla, ilmoittaako joku todella onnistuneensa saamaan loisteliaan kukinnan tällä keinolla. En jaksa uskoa tähän. Uskon mieluummin sinua :D Samat kokemukset kuin mulla :D Pari onnetonta minimini-tulppaania :D

      Poista
  2. Entä jos haluaa siirtää tulppaaneja paikasta toiseen? Voiko sen tehdä heti kukinnan jälkeen vai pitääkö odottaa syksyyn? Tarkoitan siis vaikka tilannetta kun joukkoon on eksynyt väärän värisiä tulppuja jotka haluaa laittaa muualle kasvamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vain mahdollista niin anna tulppujen ensin tuuleentua paikoillaan. Leikkaa kukinnan jälkeen kukkavarsi pois. Kun lehdet ovat täysin kuivat, nosta sipulit ylös, säilö kuivassa ja viileässä paikassa ja istuta syksyllä. Jos olet tehnyt sekavärisiä istutuksia ja haluat nostaa vain osan ylös niin muista merkitä nostettavat sipulit leikkausvaiheessa. Tikku maahan tökättynät tai punainen naru varteen kietaistuna kertoo mitä pitikään nostaa. Ei niitä erota erkkikään, kun ovat jo kuivahtaneita.

      Poista
    2. kiitos, näin täytyy tehdä!

      Poista
  3. No tämähän lohdutti, että Angeliquet eivät juurikaan paria vuotta pidempään kuki komeasti. Kiitos hyvistä vinkeistä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta olisi reilua puhua avoimesti myös myymälöissä, että tietyt lajikkeet ovat hyvin lyhytikäisiä. Musta Angelique on silti istuttamisen arvoinen. Ei tule kuitenkaan pettymyksiä, kun kukkii lähinnä kesän kaksi.

      Poista
  4. pari kertaa olen ylösnostanut, mutta siinä on ihan mieletön homma. Onneksi pidän punaisista darwineista. Pitkään on kestänyt myös valkoinen purisissima.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaiset darwinit on kyllä klassikko :D Musta ne on tosi kauniita omana ryhmänään.

      Poista
  5. Lidlin isoissa pusseissa myytävät perustulppaanit ovat yllättäneet. Nimeä niillä ei ole mutta kukkivat monta vuotta peräkkäin. Viime kesän jälkeen pelkäsin ettei yksikään tulppaani nouse kun oli niin kosteaa koko syksykin. Mutta hyvin nousivat, yllättävän hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sieltä myöskin ja aina yhä nousee vaan. Epäilen, että darwinilaisia nekin, vaikka nimeä ei ollut. Musta tuntuu, että märkä kesä haittaa enemmän kuin syksy. Sipuli tarvitsee selkeän kuivan lepokauden. Syksyllä kasvatellaan juuria :)

      Poista
  6. Oi kiitos näistä vinkeistä! Olen ihan ärsyyntynyt tulppaanien lyhytikäisyydestä. Kokeilen näitä vinkkejä. Toivottavasti muistan syksyllä valita oikein. Olisipa kiva jos vielä silloin jaksaisit muistuttaa. :) Kukkaisaa viikkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä yleensä teen sipulipostauksen syksylläkin. Tätä postausta on toivottu, kun niin moni muukin suree lyhytikäisyyttä. Eikä tulppaaneihin on helpompi suhtautua, jos tietää mitkä on odotukset. Aurinkoista viikkoa Tuire <3

      Poista
  7. Ehkä Suomen kesä on liian lyhyt tulppaanien ylösnostoon ja takaisin istuttamiseen.
    Mulla on pari sinnikästä sissiä puutarhan kosteimmassa osassa. Jostain kumman syystä nämä kaksi Spring Green -tulppaania jaksaa edelleen nousta jo toista kymmentä vuotta isoina ja tukevina. Ostin niitä kokeeksi helteisempään penkkiin, jossa alkoivat taantua, joten siirsin ne samassa penkissä varjoisaan nurkkaan. Sielläpä voimistuivat hoidotta ja nyt kukkivat joka vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoista ja mielenkiintoista! Juuri nämä kokemuskommentit ovat muillekin sitä parasta antia. Olen miettinyt muuten tuota samaa. Että tuleeko vinkki jostain Keski-Euroopasta missä tulppaaneilla on pitkät perinteet. Ja ehkä sama keino ei eri vyöhyketyypillä toimikaan täällä.

      Poista
  8. Bra tips! Underbara bilder också...
    Ha en fin och solig dag nu!
    Kram Titti

    VastaaPoista
  9. Istutin mustia ja pinkkejä kerrotuja uuteen puolivarjoisaan penkkiin. Multaa oli säkeistä 0,5m. Jätin lehdet kukinnan jälkeen ja nostin sipulit ylös kun lehdet alkoivat selvästi kellastuo. Sipuleita oli 3x enemmän kuin olin laittanut. Osa tosin pieniä. Vein sipulit autotalliin ison pahvilevyn päälle ja ropistin mullat pois kun kuivuivat. Sipulit laitoin palvilootaan ja istutin takaisin penkkiin lokakuun lopussa. => enemmän täyskokoisia tulppaaneja kuin 1. vuonna. Pienet eivät idä, ne kannattaa heivata

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig