maanantai 23. tammikuuta 2017

Varjotarha

Olen esitellyt alkuvuodesta pihaani pala palalta. Tällä kertaa kasasin kuvia varjotarhasta. Pihamme varjoisimmasta reunasta, jota tulee kuvattua aivan liian vähän. Siellä kaikki on rehevää ja värimaailma on ihanan rauhallinen. Rakastan varjotarhan kasveja, joita olen saanut mahtumaan pienelle alalle paljon.  



Varjotarha on osittain vierasmökin edessä ja jatkuu tontin reunassa, joka laskee kohti keittiöpuutarhaa. Rinteessä kukkivat keväällä vanhat omenapuut ja suuri kriikuna. Pihan reunalla kasvaa herukkapensaita ja useita alppiruusuja. Hyvin graafiset sormivaleangervot ovat suosikkejani. Erisävyiset jaloangervot ovat upea pari niille. Keskikesän vihreä-valkoinen-marsalanpunainen ei paremmin meille voisi sopia. 


Alkuesä on mennään pastellin sävyissä. Puiden alla on tiukasti kantatut isot istutusalueet, jotka näyttävät kesäkuussa niittymäisiltä. Akileijat ja lehtosinilatva ovat silloin pääosassa. Näiden lisäksi istutusalueissa on erilaisia kuunliljoja, kevätkaihonkukkaa, atsalejoja, peittolehteä ja varjoliljoja. 


Vanhat puut ja kerroksellinen kasvillisuus tuo puistomaisen tunnelman pihan keskiöön. Tontin laidalla ei ole minkäänlaista aitaa, mutta kasvikerrokset tuovat silti näkösuojaa. Pidän näistä mutkittelevista istutuksista joiden lomassa kulkee nurmi- ja sammalpolkuja. 


Hitaasti mutta varmasti kokoa kasvaneet kärhöt on keskitetty aikalailla varjotarhaan, koska täällä ne parhaiten viihtyvät. Niitä kiemurtaa maanpeittokasveina, mökin edessä pystypergolassa ja omenapuun oksilla. Vaaleanpunainen lyhtykärhö 'Princess Diana' minun oli aivan pakko saada. Nyt se on päässyt jo hyvään kasvuvauhtiin.



Tein viime kesänä mökin edustan istutukset uudelleen, koska kaipasin siihen samaa vanhan roosan, viininpunaisen, valkoisen ja vihreän väärimaailmaa, joka toistuu muuallakin pihan keskiosissa. Pallotuijat, keijuangervo, kuunlilja, arovuokko ja jaloangervot olivat juuri passeli valinta. Halusin jättää myös katetta näkyviin.


Jos jotain niin kärhöjä haluaisin lisää. Pari viimeistä kurjaa talvea on vienyt niin paljon juuri köynnöksiä mennessään, että hieman hirvittää ostaa näitä lisää. Ne ovat kuitenkin niin kaiken vaivan arvoisia, että pari uutta on saatava joka kesä. Sininen 'Multi Blue' on minusta hassunnäköinen!


Näkymä talolta varhotarhaan on monelle tuttu vaalean hakuropajun vuoksi. Kuvan reunasta rahautuva valtava timanttituija on myös melko hallitseva kasvi pihassa. Monta metriä korkean tuijan juurella kasvaa useita pioneja, iiriksiä, akileijoja, alppiruusuja ja sormivaleangervoa. 




Leppoisaa viikonalkua!

SHARE:

21 kommenttia

  1. Todella kaunista! Varjoonkin saa luotua ihania istutuksia. Itse vasta haaveilen tekeväni talon pohjoispuolelle varjotarhaa. Haluaisin rehevää viidakkotunnelmaa piippuköynnöksillä ja isolehtisillä perennoilla. Sormivaleangervot kuvissasi näyttivät juuri täydellisiltä sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vaan saat jostain, niin jakotaimet kasvoivat tosi nopeasti isoiksi kasveiksi. Mulla on varjossa paksut multapenkit ja kastella tarvitsee äärimmäisen harvoin. Myös lehtokielo on tuolla ihana. Musta noi hyvin graafiset lehtimuodot toimii parhaiten varjotarhassa.

      Poista
  2. Hyvä postaus..kuten aina. Minulla on myös aikomuksenani tehdä jotakin varjoisiin kohtiin missä ei mikään kasva, siinä vasta haastetta kerrakseen.Multaa ainakin pitää kärrätä lavoittain ensin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Musta varjo on helpoin paikka kasvattaa, kun kuivuus ei yleensä vaivaa. Toki se vaatii kunnon kasvualustan kuten mikä tahansa muukin paikka. Ei kun kärräämään vaan!

      Poista
  3. Viihtyvätkö kärhöt paremmin varjossa? En yhtään ihmettele, että hankit Princess Dianan, kohta se on minunkin pakollisten ostosten listalla :). Onko Hakuropaju talvet maahan istutettuna? Minulla se on ruukussa ja kärrään sen aina talveksi kuistille, en ole uskaltanut jättää sitä maahan talvehtimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varjotarha ei ole kuin osittain syvänvarjoinen. Se on pihan katveinen paikka, jossa on hajavaloa ja puolivarjoa. Korkealle nousevat kärhöt saavat pitää juurensa varjossa ja latvan auringossa mikä sopii niille kaikkein parhaiten.

      Hakuro on maahan istutettu ympäri vuoden. Se on suojaisalla paikalla ja sillä paksu kasvualusta. En suojaa sitä mitenkään. Nyt hieman järkytyksellä odotan, kun se ei ehtinyt tuulentua ennen kuin ensilumi tuli. Hyvin se on talvehtinut jo monta vuotta. Sen runkokin on jo aika paksu.

      Poista
  4. Ihania kesäkuvia!
    Mulla on suunnitelmissa ensi kesänä uudistaa etupihan varjoista kukkapenkkiä, varjoliljoja ja vaaleareunaisia kuunliljoja sinne vähän suunnittelin, kotkansiipien kaveriksi. Valeangervokin vois olla kiva. Ja kärhöt, en ole edes ajatellut että nekin viihtyisivät varjossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luepa tuo aiempi kommenttini kärhöistä. Tämä ei siis ole syvänvarjon paikka kauttaaltaan. En tiedä miksi ne eivät ole meillä menestyneet niin hyvin muualla. Kärhöthän yleensä istutetaan täyteen aurinkoon. Olen istuttanut niitä sinne tänne, mutta meillä ne viihtyvät parhaiten täällä hajavalossa.

      Poista
  5. Ihana alue <3 Varjotarhat on aina tosi mielenkiintoisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mustakin :) Ihan liian usein pihan hämyiset nurkat muuttuvat rönttönurkiksi.

      Poista
  6. Hakuropaju on upea! Niittymäisen istutuksen kuva on kaunis, herkkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon aina haaveillut jättipihasta josta yli puolet ois niittyä. Mulla ei ole tilaa sellaiselle niin tein tällaisen puolivarjon niittymäisen virityksen. Sitä voisi kuvailla loputtomiin :)

      Poista
  7. Voi miten vehreää sinulla onkaan varjotarhassas!Valeangervot ovat minustakin kauniita ja näyttäviä kasveja. Upea on myös sinun hakuropajusi - ja tietenkin kärhöt, aina yhtä ihania!

    VastaaPoista
  8. Mä oon varjokasvien ystävä. Niissä vihreys ja nuo lehtimuodot tulee jotenkin kauniimmin esille kuin aurinkoisen paikan kasveissa.
    Näyttää niin rehevältä ja upealta tuo varjotarhasi! <3 Kaikki kasvit on niin terveen näköisiäkin. Tuota hakuropajua alkaa aina tehdä mieli, kun nään sen sun kuvissa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hommaa ja kokeile. Ja onhan teillä iso autotalli missä talvettaa, jos ulkona ei menesty :)

      Poista
  9. Minäkin tykkään varjon kasveista. Niissä on tosiaan ihanaa rauhoittavaa tunnelmaa. Sormivaleangervo on kyllä yksi komeimmista varjon kasveista.
    Hyvälle näyttää puutarhassasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihan parhaita kasveja. On ne muutkin valeangervot kivoja, mutta tämä on kivoin.

      Poista
  10. Olipa mielenkiistoista luettavaa varjoista. Vaan on sinulla siellä kuitenkin valoa. Olet ymmärtänyt sijoittaa perennaistutukset puiden ja pensaiden eteen. Meikä on yrittänyt tunkea juuristoalueelle, ja siellä on melko pimeää. Tämä on suuri oivallus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siellä valoakin. On vaan raflaavampaa antaa nimeksi simppeli varjotarha. Pimein nurkka on täysvarjoinen, mutta suurin osa enemmän katveinen. Istutusalueet polveilevat metrin-kaksi isommasta keskuskasvista. Omenapuiden alla kasvit ovat juuriston päällä, mutta esim. tuon ison timanttituijan edessä on pieni hajurako ympäröiviin kasveihin. Polveilu on silloin luontevampi ja kasvit pärjäävät paremmin. Hyvä jos tuli oivalluksia :)

      Poista
  11. Aivan ihana varjotarha! Vehreyttä, rauhallinen värimaailma ja kauniita köynnöksiä vanhojen puiden juurilla - tykkään tosi paljon. Tosi kiva kyllä nähdä näitä laajempia näkymiä ja teidän puutarha näyttää jo kovin "valmiille". Tuo hakuropaju olisi mahtava omallekin pihalle, mutta ei taida pärjätä II-vyöhykkeellä kovien pakkastalvien yli.

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig