lauantai 6. toukokuuta 2017

Kyllin hyvää

Kun keli antaa parastaan ja kevättyöt etenevät hyvää tahtia olen tyytyväisin. Se ei tarkoita, ettenkö olisi tänä keväänä haravoinut ja kykkinyt räntäsateessa ja raekuuroissa. Koska niin se meillä täällä menee. En jaksa hermostua keleistä, koska olen vihdoin päässyt ulos lempipuuhani pariin.


Väsähdän nopeasti someen, joka tuntuu monikertaistavan sateiden ja kylmän luissa ja ytimissä tuntuvan kurjuuden. En halua lähteä siihen mukaan, koska siitä tulee vain huono olo. Kesti vuosikausia oppia asennoitumaan pieniin ja isoihin pettymyksiin maltillisesti. Onko märehtiminen tuonut ikinä mitään hyvää elämääni? Siihen on tosi vaikea vastata. Ihan nopeasti en keksi yhtään asiaa. 


Mietin monet asiat sitä kautta mikä on kyllin hyvää. Sitä ovat tällä hetkellä ainakin tämän viikonlopun kestävät lämpimät kelit, askeleen siistimpi sisäänkäynti kuin viime kesänä, lähes kokonaan haravoitu piha ja pala rauhaa kiireen keskellä. Tosi hienoja juttuja ovat perheviikonloppu ja kukkaan puhjennut puutarha. Suureen määrään onnea ei oikeasti tarvita suuria asioita, pienetkin riittävät. 


Asennemuutokset ovat tosi vaikeita juttuja. Ei se minullakaan tapahtunut päivässä, kuukaudessa tai vuodessa. Se oli pitkä prosessi, joka vaati melko raadollista itsetutkiskelua, vähemmän kauniiden piirteiden myöntämistä ja luopumista. Koska märehtiminen tuntui niin tutulta. En osaa sanoa missä vaiheessa muutos tarkalleen tapahtui. Sen huomaaminen oli ennen kaikkea huojentavaa, koska positiivinen elämä on niin paljon helpompaa. Se myös tuo lisää positiivisia asioita ja onnistumisia elämään.


Tiedän olevani monissa asioissa utopistinen, suuruudenhullu ja yltiöpositiivinen, kun unelmoin jostain. Teen niin koska se on hauskaa. Mutta isoin juttu on se, että osaan myös luottaa siihen, että maailmani ei romahda, vaikka suunnitelmat muuttuisivat. 


Ja katsokaa nyt tätä eilisen kukkaloistoa! Nopeasti laskien kymmeniä syitä olla iloinen.

Aurinkoista sunnuntaita!

SHARE:

29 kommenttia

  1. Hih, kerro tuo Mikille! ;O) Sillä on vaikeeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoista :D Musta koirat näyttää aina onnellisilta :D

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus!Itse myös opetellut monia asioita vasta ihan viime vuosina.Tosin vieläkin olen hyvä syyllistämään itseäni..huolehdin ja murehdin asioista ihan turhaan.Mutta elämä on kuitenkin avoimena kauniimpana kuin koskaan..ei tarvitse kuin katsoa sun ihania kevätkukkia niin hymyilyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se helppoa ole, senkin halusin sanoa. Ihan niin kuin olet itsekin huomannut. Mutta ehkä riittävä mä positiivista on kyllin hyvää :)

      Poista
  3. Tässä on minullakin tekemistä, että keskittyy siihen mitä on saanut aikaan eli siihen hyvään ja positiiviseen. Iloitsee onnistumisista eikä jää murehtimaan asioita joille ei voi juuri nyt mitään. Hyvä kirjoitus! /Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanskalaiset käsittääkseni ovat niin onnellisia, koska he osaavat nauttia arjesta. Toivon, että omat lapseni oppisivat esimerkin kautta siihen, että onni on kotona perheen parissa (myös vanhemmilla) eikä niissä hetkissä, kun "ansaitsee" omaa aikaa.

      Poista
  4. Kyllä se niin on että pienet onnenhippuset löytyvät läheltä ja pienistä asioista. Ja niistä onnenhippusista syntyy iso ilo!
    Nautinnollista päivää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, ihana se on ollutkin :) Pihahommia, hyvä lounas, koiralenkki ja kohta taas pihalle :D Aika hyvä sanoisin :)

      Poista
  5. Kyllin hyvä on juuri hyvä! Itse olen opetellut tätä läksyä jo vuosikausia pitämäni kiitosvihkon avulla - ja kyllä - ihminen oppii vielä vanhemmallakin iällä muuttumaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon samaa mieltä. En tiedä onko se vaikeampaa vanhempana. Ei se helppoa ollut nuorempanakaan. Ehkä se on vain asennekysymys. Olen ihan samaa mieltä kanssasi ja kiitosvihko kuulostaa ihanalta :)

      Poista
  6. Kyllin hyvä on riittävä. Ja pienetkin ilonaiheet tärkeitä. Ja puutarha on yksi parhaita asioita sen opettamisessa. Omaa luonnetta se on ainakin koulinut paljon. Malttia ja pieniä iloja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malttia ja pieniä iloja kyllä tiivistää minun ajatukseni. Sulla onkin kyllä usein aika saman suuntaiset ajatukset kuin mulla :) Mäkin koen, että puutarha on opettanut mua valtavasti.

      Poista
  7. Minulle kyllin hyvä lauantai oli se, että sain "juosta" kameran kanssa perhosten perässä mökillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se onkin just parasta. Sä oot vielä asteen pahempi ötökkä- ja luontoharrastaja kuin mä :D Sulla on mun luonto :D

      Poista
  8. Hyvin kirjoitettu! Kevät kuitenkin etenee, vaikkei ihan niin nopeasti! Ja muutenkin kun omaa elämää tarkastelee, niin ihan hyviä juttuja tapahtuu.. 😊

    VastaaPoista
  9. Juuri näin!
    Kyllä se on asenne, joka ratkaisee!

    VastaaPoista
  10. Niin, ehkä se meillä suomalaisilla on tuo mollivoittoinen asenne asiaan kuin asiaan ja kyllin hyvä siitä ei niin useinkaan uskalleta puhua saati kirjoittaa somen sivuilla.
    Tämä viikonloppu oli mukava joskin työntäyteinen ehkä liiankin kanssa, kuitenkin eilisen päiväni kruunasi siili, tuo ihana tuhisija mennä kahisteli naapurin pensasaidan alla. Siilit ovat niin ihania.
    Näin jo aikaa sitten viisikymppisen täyttäneenä minulla on vakaa käsitys siitä, että märehtiminen on helppoa ja siihen on helppo samaistua ja ei sitten ainakaan erotu joukosta.
    Kiitos Kati, kirjoituksesi oli oikein hyvä ja monia uusia ajatusmalleja antava.
    Kylmä kevät, se ei ole se harmi, vaan kaikki ne talven ja kylmän kevään tuhoamat kasvit, minä niitä niin aidosti suren.
    Mutta kuitenkin ilon kautta ja se antaa kevääseen uutta puhtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta siitä saisi puhua enemmänkin. Ja kieltämättä mietityttää se, että miten koko tanskan kansa voi osata ton arjesta nauttimisen. Olisipa ihanaa, jos se pesiytyisi myös meidän kultuuriin. Ihanaa viikon jatkoa Molley :)

      Poista
  11. Välillä harmittaa, mutta on niin totta, ettei murehtimisesta useinkaan koidu mitään hyvää. Joskus meinaa lähteä lapasesta nuo negatiiviset mielialat, silloin on hyvä tarttua vaikka kiitollsuuspäiväkirjaan, niin huomaa, miten monta asiaa onkaan tänään sujunut hyvin. Omassa työssäni ja näissä puutarhapuuhissa oppii iloitsemaan pienistä asioista. Iloa sinunkin viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hyvä, jos on jotain tollaisia kikkoja. Mulla ei ole päiväkirjaa, mutta mulle riittää oma muistutus itselle. Parasta on, kun käytös menee siihen pisteseen, että se tulee ajattelematta ja selkärangasta.

      Poista
  12. Samaistun niin monin tavoin tähän tekstiisi. Mainiota puutarhaviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla ja mainiota puutarhaviikkoa sinnekin. Mä sain vapaapäivän. Raetta koko maa täys :D

      Poista
  13. Ihana teksti! <3
    On hyvä haaveilla ja suunnitella, mutta muistaa myös iloita siitä mitä on ja ensinnäkin huomata se. Sitä niin helposti vaan suree kaikkea, mitä ei ole. Tämä taitaa olla elämän pituinen harjoittelu... Kevätpuutarhassa voi hyvin opetella, miten kauneutta huomaa vasta pysähtymällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritän kääntää sen haaveiluksi. Mitä kaikka voisi olla ja tulla :D

      Poista
  14. Aivan ihania kevättä huokuvia kuvia!

    VastaaPoista
  15. Piristävä postaus! Eilinen tentti oli ihan kauhean vaikea, joten kiva lukea tätä. Jaksaa taas:)

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig