lauantai 17. kesäkuuta 2017

Puutarhan tuntu

Se on jännä miten joka vuosi havahdun ensimmäisen kunnon lämpöjakson jälkeen siihen, että keväinen piha tuntuu vihdoin puutarhalta. Tiedän, että moni muukin osaa samaistua tähän. Lämmön voi haistaa, ja aurinko tuntuu suloiselta iholla. Ensimmäisen kesäsateen tuoksu on yhtä kaivattu, kuin naapuruston syreenien makeus kesäiltoina. Perennat ovat kasvaneet mittaansa ja joka puolella kukkii vihdoin. Kahvikuppiralli on päivittäinen ilo ja kuvata ei edes ehdi niin paljon kuin kuvattavaa olisi.


Itsellä puutarhan tuntu osuu joka vuosi akileijojen aikaan. Vuosi vuodelta erityisesti jalompia lajikkeita on yhä enemmän. 'White Barlow' lajike tuli kaupanpäällisenä nettitilauksen kylkiäisenä. Yhdestä pikku taimesta on levinnyt useampikymmenpäinen Barlow-armeija. 


Olen mitä suurimmassa määrin perennapuutarhuri. Uskon vahvasti siihen, että pihan runko luodaan puuvartisilla kasveilla. Mutta oma pihani ei tuntuisi miltään ilman tätä kukinnan määrää. Joka vuosi se jaksaa sykähdyttää aina vain enemmän.


Joka kesä kasvava rakenteiden määrä on itselleni se toinen puutarhan tuntua lisäävä tekijä. Voisin rakentaa pergolan joka kulmalle. On ihana kun tilat ovat selkeitä ja vaihtuvia. Tänä kesänä perustettu kasvihuone on ihana lisä rakenteiden kirjoon.


Aion sitkeästi toivottaa aurinkoista sunnuntaita, vaikka tänne ainakin on lupailtu sadetta. Tulkoon molempia sopivasti!




SHARE:

22 kommenttia

  1. Aah, just näin 🌸🌸🌸 Mulle kans rakenteet ja huonemaisuus puutarhassa antaa ryhtiä koko pihatilaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tajua miksi niin harva uuden pihan omistaja ei vain pläjäytä muutaman pergolan pihaan niin jo olisi muutama vuosi kohti puutarhaa oiottuna :D

      Poista
  2. Ihanat akileijat ja ihana kesä, nyt nautitaan :)

    VastaaPoista
  3. Ihanan heleät ja hentoiset kukkijat akileija ja särkynytsydän! Pehmoinen kesäsade, niinkyin tälläkin tässä ja nyt - ei estä päivittäistä kukkakierrosta puutarhassa. Istutinpa muutaman karkulaisen, peikonkakkaran ja chilenkaalin parempiin paikkoihin kasvimaan laitamille sateessa :)
    Minäkin tykkään kun pihassa on rakennettuja oleskelutiloja - ja voi kuljeskella tunnelmasta toiseen.
    Ihanaa sunnuntain jatkoa sinne 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä keräilen aina kaikki akileijan karkulaiset talteen ja istutan uusiin paikkoihin. En henno yhtään heittää menemään. Ja jotkut kitkee niitä :/

      Poista
  4. On tämä niin ihanaa aikaa, ettei kyllikseen saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama juttu. Olen jopa malttanut istua pihassa. Todella eksoottista :D

      Poista
  5. Samaa tunnelmaa täälläkin. Akileijat ovat hurmaavia. Olen samaa mieltä rakenteista ja puuvartisista. Itselläni tuotti pitkään ongelmia, että pihan puut olivat kaikki jättimäisiä, ikivanhoja puuvanhuksia ja välikokoinen kasvusto puuttui. Nyt tilanne alkaa korjaantua, mutta rakenteitakin kaipaisin lisää. Aivan samoja pointteja korosti Alan Titchmarsh, kun viimeksi katsoin hänen ohjelmaansa. Alan on muutenkin aika ihku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on aika ihku. Mä odottelen myös, että pensaat kasvaisivat kaikki kokoonsa. Mittasuhteet heittivät tänä keväänä häränpyllyä, kun kaikki ne jättimäiset puut kaadettiin pois.

      Poista
  6. Barlow on kaunis akileija. Puutarha ilman perennoja on tylsä. Ajan välillä asuinalueen ohi missä on modernit talot ja pihat. Hiekkaa, kiviä ja ripaus havuja. Minulle sellainen puutarha olisi kauhistus. Ei mitään tekemistä kun havut on keväällä leikattu. Ei mitään minkä kukintaa odottaa tai mistä saisi silmäniloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kylvin viime keväänä myös Nora Barlown ja odottelen kukkivasti. Myös mustan sävyinen uutukainen pitää vielä visusti nuppunsa kiinni.

      En mäkään jaksaisi sellaista pihaa. Mutta arvostan, että piha pidetään siistinä, jos minkäänlaista puutarhaa ei haluta. Silloin näyttävä ja simppeli puuvartisten ryhmä ja kiveys + nurtsi on ihan passeli.

      Poista
  7. Täysin samaa mieltä :) Rakastan itsekin erilaisia kukkivia perennoja, ja tykkäisin myös, että pihalla olisi erilaisia tunnelmia ja "huoneita". Ja rakenteista peesin myös, niillä saa jäsenneltyä pihaa kivasti. Uudessa pihassa eniten harmittaa juuri isojen puiden puute, kun tontti vedetty rakennusvaiheessa sileäksi, menee tovi, kun kasvavat ja blokkaavat vähän näkymiä. Mukavaa alkavaa juhannusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukkimetsää yhden eliniän aikana ei tosiaan kasvatella. Mä istutin tänä vuonna nopeasti kasvavia lajeja vaahteraa ja kirsikoita, jotta olisivat jo muutamassa vuodessa suht isoja.

      Poista
  8. Ihanan näköistä! Rakastan akileijoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mulle ehkä se tärkein puutarhan perenna. Ekat mitkä kasvatin itse siemenestä :)

      Poista
  9. Upean runsaasti on sinulla tuota White Barlow -akileijaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on nykyään kymmeniä. Alkuun oli yksi. Otin siemenet talteen ja loput kasvatin niistä. Helppo kuin mikä!

      Poista
  10. Mullakin on näitä vaikka kuinka ja montaa sorttia. Ihan parhaita. Kestäviä ja kauniita.

    VastaaPoista
  11. Kyllä, perennoja olla pitää! Mutta myös puita, kukkivia mielellään;)

    VastaaPoista
  12. Kauniita ja kerkkiä kuvia puutarhastasi.
    Ihastuttava tuo valkoinen aikileija.

    P.S. Olipa kiva löytää blogisi, pidän Piha ja parveke ohjelmasastasi. Annat luontevasti hyviä ja selkeitä ohjeita istutteluun ja rakenteiden tekoon pihamaalle!

    VastaaPoista
  13. Kaunis valkoisten akileijojen rivistö! Löysin eilen kahvikupistani terälehden, kun piti kesken kahvikuppirallin laskea kuppia hetkeksi maahan jotta sai molemmat kädet käyttöön :D

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig