sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Herkät akileijat

Akileijojen kukinta-aika on luultavasti kesän paras hetki. Tähän aikaan kun kukkii niin moni muukin oma suosikkini. Ehkä tunnetta vahvistaa myös se, että tämä ensimmäinen valtava perenna-aalto osuu alkukesään. Koko puutarha tuntuu räjähtävän kukkaan kerralla. 


Akileijoja kasvaa meillä monessa paikassa. Isoin keskittymä on vanhojen hedelmäpuiden alla missä lukuisat erilaiset risteymät kukkivat. Kirjo on melko moninainen sillä taimet on kasattu kokonaan puutarhaan kylväytyneistä karkulaisista. Ihanimpia ovat lehtoakileijat ja jalostettujen lajikkeiden risteymät. Niistä jopa usein tunnistaa mitä lajiketta uutukaisissa on sekaisin.


Akileija ovat ensimmäinen perenna jonka kasvatin siemenestä. Lehtoakileijojen rinnalle olen hissukseen kasvattanut jalostettuja lajikkeita. Näistä 'White Barlow' tuntuu valtaavan koko ajan enemmän alaa. 


Akileija on mielestäni yksi parhaista kasveista aloittaa siemenestä kylväminen. Näiden kanssa on vaikea mennä vikaan. Olen kylvänyt näitä sisällä ja ulkona, kylvöpotteihin ja suoraan penkkeihin. Näistä viimeinen on taatusti se helpoin, kunhan keväällä muistaa olla kitkemättä taimia. 


Tämän kesän odotetuin kukinta on viime vuoden kylvöllä, joka kukki tänä kesänä ensimmäistä kertaa. 'Miss M.I. Huish' on tummaakin tummempi kaunotar!


Mukavaa ja toivon mukaan aurinkoista alkuviikkoa!

SHARE:

34 kommenttia

  1. oi ihanat, ihanat, mutta niin viheliäiset akileijat. Ne tekevät puutarhaan erityistä rentoa ja romanttisen villiä fiilistä. Sulla ne ovatkin vallan mainiossa paikassa, jossa saavat vapaasti vaeltaa, risteytyä ja levittäytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne pysyvät ihmeen hyvin suht paikoillaan. Ja aina tulee jotain aukkoja mitä näillä on hyvä paikata.

      Poista
  2. Voi, miten suloinen ja valtava akileijameri! <3
    Komppaan Joria, akileijasi ovat aivan unelmassa paikassa. Mullakin on yksi metsän reuna kohta, johon annan akileijameren levitä. Ja on niitä vallattomasti vähän muuallakin, mutta kun ne ovat niin kauniita....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämähän on lehtokasveja. Halusin puiden alle lehtofiilistä. Lehtosinilatva (sininen ja valkoinen) on ihan ehdoton pari näille.

      Poista
  3. Upeita akileijoja. Täällä kasvaa vain perinteistä lehtokileijaa. Noita erikoisempia en ole vielä koskaan kokeillut. Pitäisi kyllä. Nuo kerrottukukkaiset ovat super hienoja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hommaa siemeniä ja ripottele sekaan. Helpoin homma ikinä :D

      Poista
  4. Kyllä ne ovat suloisia, ja miten upeat penkit sulla onkaan puiden alla!<3 Mulla kasvaa akileijoja parissakin penkin reunassa..sitä odotellessa, että lähtevät siitä minne ikinä haluavat.;D Tuo tumma lajike on mielettömän kaunis! Mistä olet siemenet hankkinut? Omat akileijani olen ostanut vanhoista pihoista pieninä alkuina...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä miksi moni karsastaa penkkejä hedelmäpuiden alla. Toki omppuja on tympeä kerätä tuolta seasta ja välillä joutuu talloa, mutta lehtokasvit ovat tosi kestäviä. Puutkin voivat nyt paremmin, kun nurmikkoa ei ole ollut vuosikausiin suoraan alla.

      Siemenet hankin tori.fistä missä eräs rouva myy useita eri siemeniä omasta puutarhastaan tosi edullisesti. En kuollakseni muista nimimerkkiä... Olen sieltä hommannut tosi paljon siemeniä.

      Poista
    2. Samalla tavalla Torin kautta mäkin olen monet kasvit hankkinut pihaani! Hakureissulla on päässyt siinä ohessa kurkkaamaan ihaniin vanhoihin puutarhoihin.:D Sitten on niitä ystäviltä saatuja, joista jokin aika sitten kirjoitit!<3 Multa löytyy ainakin Elinaa, Outia ja Saria, sekä äitiltä saadut.<3

      Poista
  5. Minulla on ollut jonkinlainen inhokki suhde akileijoihin, mutta sitkeästi ne aina tulevat vastaan ja esittelevät erikoista kauneuttaan. Jaloakileijojen kerratut kukat ovat todella kauniita, ehkäpä niitä voisi sittenkin lisätä puutarhaan...

    VastaaPoista
  6. Aivan mahtavia! Värit on niin täydellisiä. Huoh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki supertummat, roosan ja marsalan sävyt on mun suosikkeja aina vaan :)

      Poista
  7. oi nuo ihanat vaaleanpunaiset söpöäiset<3 mä olen myös istutellut noita parina kesänä ja näyttäisi siltä, että jopa ovat kasvaneetkin, jee! Tahdon kyllä lisää ehdottomasti, ehkä kokeilen tuota siemenestä istuttamista... Ihanaa viikon jatkoa, toivotaan Aurinkoa ja lämpöä<3

    VastaaPoista
  8. Akileijoista minäkin aloitin siemenkasvatuksen ja kun se sujui hyvin, innostus sai pohjaa uusille kokeiluille.
    Upean näköinen rivistö sinulla on pihakäenkaalia. Oletko systemaattisesti ne tuohon istuttanut/siirtänyt, vai ovatko ihan vahingossa noin kauniissa rivissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kylvänyt nuo pihakäenkaalit. Niitä on lähes puolikkaan ympyrän verran ja ympyrät ovat tosi isoja. Ne eivät ole vallanneet akileijojen puolta mikä oli yllätys. Osa karkailee nurmikolle tosin, mutta muuten on pysynyt tosi hyvin hyppysissä.

      Poista
  9. Akileijat ovat vastustamattomia! Tiesitkö, että keijut tulevat puutarhoihin, joissa kasvaa akileija. Teillä on varmasti paljon keijukaisia ;) sillä nuo akileijakasvustot ovat aivan ihastuttavia. Myös meillä akileija saa vaeltaa vapaasti, se on niin siro kasvi, että yleensä se ei ole häiriöksi missään.

    VastaaPoista
  10. Akilleijojen siementaimia ei kyllä raaski kitkeä pois, muuten saattaa menettää jonkin aivan uuden ja ihanan kukinnan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama ajatus. Jokainen kortti on katsottava tässä pelissä :D

      Poista
  11. Akileijat on ihania. Leviävät ja niitä ei koskaan raaskisi kitkeä pois. Tänä vuonna jouduin vähän rajoittamaan jotta saisin pidettyä osan väreistä puhtaina. Kauniita akileijoja sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä saatan poistaa siemenkotia. Musta on ihana vaan, kun menevät sekaisin.

      Poista
  12. Ihana näky! Mulla akileijat kasvoivat alunperin tuomen ja pihlajan alla, sieltä ovat levinneet onnekseni myös muualle. Yhtään siementainta en raaski tuhota, vaikka niitä mihin nousisi. :D Pahimpia siirrän joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin siirtelen, mutta en heitä pois. Aina tulee jotain talvituhoja ja jos mitään muuta ei ole niin akileijan siementaimia on aina paikkausta varten.

      Poista
  13. Minullakin on siemenestä kyljettyjä akileijoja. Nousevat kyllä maasta, mutta ei ainakaan vielä ole kukkineet. Sama juttu viime vuonna. Nättejä ovat sinun akileijasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa erikoista. Siirrä toiseen paikkaan. Mä teen niin, jos kasvi elää mutta ei kukoista.

      Poista
  14. Voi apua miten kauniita kuvia!♡
    Minä olen vasta nyt (poikani kuoleman jälkeen) innostunut laittamaan pihaa. Täytyykin alkaa metsästämään mistä löytyisi siemeniä tai alkuja.
    Äidilläni on jotakin ihan niitä perus- ja häneltä jo kyselin josko pari karannutta yksilöä saisin omaan pihaani.
    Toivotan kauniita päiviä, -siellä kauniiden kukkien keskellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhanhoito lienee monelle melko terapeuttinen juttu. Niin se on minullekin. Ihanaa, että olet siitä iloa löytänyt. Toivottavasti saat alkuja jostain. Niitä on yleensä yllin kyllin akileijapihoissa, kunhan vaan sellaisen pihan löydät ensin :)

      Poista
  15. Aivan upea kirjo! Nyt ymmärrän, miten noita akileijoja pitää kasvattaa <3. Mä kitkin juuri viime viikolla hailakanvaaleanpunaisia akileijoja pois, kun ovat niin mitättömiä, mutta tästä postauksesta innostuneena hankinkin muutaman vähän mielenkiintoisemman lajin siemenpussin ja katsotaan, saanko yhtään mitään vastaavaa aikaiseksi. Tähän kuuluisi se hymiö, jonka silmät ovat sydäminä!

    Sini K.
    kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voisin tehdä näistä vaikka minkälaisia yhdistelmiä. Tuota tummaa Miss M.I. Huishia mulla on yhdistettynä arvouokkoon ja jaloangervoihin. Valkoinen Barlow kasvaa särkyneidensydämien, laukkojen ja kesäpikkusydänten kanssa. Mulla on noita myös monilajisissa penkeissä. Tykkään myös penkistä jossa on akileijoja ja iso rhodo. Ne kukkivat samaan aikaan. Kivoin on kuitenkin nuo hedelmäpuiden aluset.

      Poista
    2. Kiitos lisävinkeistä! Mulla on Nina barlowta vaaleanpunaisena, olen tykännyt siitä hirmuisesti. Tänään huomasin myös violetinsinisen version (sellaisen maatiaisen), joka sopii hyvin ukkolaukkojen kylkeen. Katselenpa tässä pihaa akileijojen silmällä!

      Poista
  16. Joo, nämä on ihania! Yksi työkaverini ei tykkää, kun "menevät kukkinan jälkeen rumaksi", mutta paikkansa kaikille ;)
    Ne myös risteytyvät joskus keskenään. Olen mökillä huomannut että joukossa on hieman erilaisiakin yksilöitä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin vielä kertoa että 'William Guinness' on kanssa ihana tumman värinsä vuoksi. Kasvatin sitä joskus siemenestä.

      Poista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig