jättineulepeitto

Joulun käsityö oli kaiken kiireen keskellä nopeasti valmistuva jättineulepeitto. Langat ovat odotelleet kutojaansa jo vuoden verran äitini luona. Meillä on aina yhteisiä käsityöprojekteja, ja lankakasa pääsi jotenkin unohtumaan muiden käsitöiden viedessä mennessään.

Halusin peitosta reilun sylipeiton, jota voisi pitää lämmikkeenä kotona töitä tehdessä. 24 silmukalla peitosta tuli 120 x 120. Äitini kokeili ensimmäisen version käsin kutoen niin, että silmukat oli pujotettu käsivarsiin. Lopputulos oli selkeästi löysempi kuin harjanvarsilla kuvan kudottu peitto. Harjoituslangaksi tilasimme jonkun edullisen sekoitelangan. Minusta tällä oli kätevä aloittaa. Myös fleece olisi hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi kokeiluksi. Nyt uskaltaisin tilata jo kalliimman merinolangan projektia varten. Peiton kutomiseen kului noin kolmisen tuntia.

Kun peitto kotiutui aiheutti se hienoisen lumipalloefektin. Tiedättehän... ensin verhot ja päiväpeitto vaihtoon, pari uutta koristetyynyä ja tuoksukynttilät tunnelman mukaan. Meillä on ajan kanssa vaihtuneet melkein kaikki matot ja tyynyt Svaneforsin tekstiileihin. Siitä on hiljalleen tullut lempimerkkini.

Aurinkoista viikonloppua! Se on ihan juuri uusi vuosi.

Raikas joulukakku

Raikas joulukakku maistuu marengilta, suolaiselta kinuskilta ja mustikoilta. Kehittelin teille kakun, joka on koostumukseltaan raikas ja juuri passeli tarjottava joululoman vieraille. Kakku sopii hyvin myös uuteen vuoteen. Kakku on tehty 20 sentin irroitettavaan ympyrän muotoiseen vuokaan. Kakussa ovi käyttää myös valmiita marenkipohjaa. 

OHJE:

Marenkipohja
3 valkuaista
1,5 dl sokeria 
1 tl etikkaa

Erota valkuaiset keltuaisesta. Vatkaa valkuainen vaahdoksi. Lisää sokeri erissä vaahtoon, koko ajan vatkaten. Lisää halutessasi hieman etikkaa. Se vahvistaa vaahdon rakennetta.  Muotoile ympyrän muotoinen marenkinpohja leivinpaperin päälle. Paista kiertoilmauunissa sadassa asteessa noin. 35 minuuttia. Avaa sen jälkeen luukku, sammuta uuni, ja anna marengin olla jälkilämmössä noin 20 minuuttia. 

VINKKI: Käytä marengin tekoon aina putipuhdasta ja täysin kuivaa astiaa. Esilämmitä uuni, marenki ei pidä odottelusta. 

Suolainen kinuskikastike
2 dl kuohukermaa
1 dl fariinisokeria
1dl hienoa sokeria
0,5 tl suolahiutaleita tai jotain hyvälaatuista suolaa

Sekoita aineet kattilaan ja kiehauta. Sekoita kinuskia puulastalla. Älä anna kiehua enempää kuin 2 minuuttia. Siirrä kastike jäähtymään siksi aikaa, kun teet muut kakun osat valmiiksi.

Kermatäyte

5 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
2 keltuaista
0,5 dl sokeria
2 levyä liivatetta

Laita liivatelevyt likoamaan jääkylmään veteen. Vatkaa kuohukerma ja vaniljasokeri vaahdoksi.

Vatkaa sokeri ja kananmunan keltuaiset kuohkeaksi ja yhdistä seos kermavaahtoon. 

Kiehauta pikkutilkka vettä ja annan liivatelehtien sulaa kuumaan veteen. Sekoita täysin juoksevaksi muuttuneet liivatteet vaahtoseokseen.

Kakun kasaaminen 
200g digestivekeksiä 

2 dl mustikoita (voivat olla jäisiä)

Tee marenkilevyistä pohja vuokaan. (Rikoin osan marengista, jotta sain tasaisen pohjan. Ei näy lopputtuloksessa). Murenna puolet kekseistä ja ripottele ne tasaisesti marengin päälle. Lisää keksimurujen päälle puolet mustikoista ja noin kolmasosa kinuskikastikkeesta.  Lisää lopuksi vuokaan puolet vaahdosta.

Tee toinen kerros samaan tapaan: marenki, keksinmurut, kinuskikastike ja vaahto. Koristele kakun päällinen lopulla kinuskilla. Halutessasi voit ripotella kakun päälle myös mustikoita.

Anna kakun jäähtyä noin 7 tuntia pakastimessa. Ota kakku esille noin puoli tuntia - tunti ennen tarjoilua. 

Ihanaa joululomaa kaikille joilla sitä on! Se on kaverit ihan just uusi vuosi.

Reipasta keskiviikkoa!

joulun kultaiset hetket

Joulupäivän aamussa on taikaa. Jänittävimmät ja työläimmät hetket ovat takana, ja nyt on aikaa vain nauttia ja tuijotella kuusta ja lunta ihan loputtomiin. Joulu vanhempieni luona on kyllä monella tapaa stressittömämpi. Useampi aikuinen kasaa joulun nopeammin kasaan. Osa ulkoilee lasten kanssa, kun toiset siivoavat ja valmistelevat ruokaa. Joulupäivänä kaiken voi toteuttaa vieläkin leppoisammin. 

Kuusi haettiin omasta metsästä. Kun havupuuta ja kriittistä silmää riittää ei valinta ollut ihan niin helppoa. Lumikelkan kyydissä kulki onneksi myös halkoja ja makkaranpaistotarpeet. Ihana ja ikimuistoinen pikkuretki pyöräytettiin vaivatta kasaan. Lopputulos on taatusti moninkertainen kuin osiensa summa. 

Talon koirat ovat pitäneet huolen siitä, että vilskettä on riittänyt. Nessa the Rescuedog nauttii täällä olosta täysin rinnoin. Ulos pääsee aina kun ovea vain vähän rapsuttaa. Ei tietokaan valjaista ja remmistä. Tärkeää on juosta paljon ja täysiä. Suunnalla ei niin väliä. 

Moni toivotteli minulle jouluksi unihiekkaa, jota edellisessä postauksessa toivoin. Olen nukkunut täällä taas tavattoman paljon. En osaa ratkaista miksi näin on. Hetken huilaaminen kaiken valvomisen keskellä on mahtavaa. Tällä jaksaa taas jonkun tovin.  

 

Valoisia hetkiä täällä Savon korkeudella on todella vähän. Aion ulkoilla ihan juuri, kun aurinko nousee muutamaksi tunniksi. Säkkipimeät hetket maalla, missä katulamppuja ei ole, on aina yhtä ihanaa. Hiippailimme äidin kanssa vielä aaton iltana ripottelemaan lyhtyjä kohti järven rantaa. Pienet valopilkut loistivat kivasti sisälle asti.

Toivottavasti teillä on ollut rakkaita ympärillä, riitävästi herkkuja ja kyllin rentoa.

Ihanaa joulun jatkoa!

Dear Santa

Aika vähän on konkeettisia ja melko paljon aineettomia toiveita tälle joululle. Ehdotin erikseen miehellenikin, että mitä jos jätetään joululahjat toisillemme ostamatta. Niin kliseeltä kuin se tuntuu, niin lasten ilo on se kaikkein kivoin juttu jouluna. Siinä on pakettia kyllikseen myös minulle.

Sen sijaan toivon univaikeuksista kärsivänä hyviä yöunia, stressitöntä joulua, paljon lunta ja onnen hetkiä. Siksi olen iloinen, että istun juuri nyt autossa kohti vanhempieni kotia. Jostain syystä nukun siellä paremmin. Ulkoilu järven rannalla ja hyvin todennäköisesti taattu valkoinen joulu odottavat perillä. Joten pukki hyvä, jos kuulet toiveeni niin lumi ja unihiekka olisi kova juttu.

Ihanaa viikonloppua!

Viime hetken valmistelut

Tykkään valtavasti väkertää ja antaa pikkulahjoja, joita lapsiperheessä saa ojennella useampaan suuntaan. Opettajille annamme melkein aina kukkia. Hyasinttiasetelma sai juhlavamman ilmeen, kun kääräisin ruukun mustaan lahjapaperiin ja kipautin koko komeuden kiinni paperinarulla.

Kuumaliima osoittautui tässäkin verrattomaksi avuksi. Pieni tähtianis pysyy taatusti napakasti paikallaan. Tämä on mielestäni jouluisin mauste, koska kivan tuoksun lisäksi se on niin hauskan näköinen. Eniten meillä käytetään niitä milloin minkäkin koristeluun.

Liekö poikkeuksellisen jouluinen tunnelma johtunee siitä, että kerrankin maa on ollut jo monta päivää valkoinen ennen joulun tuloa. Joululaulut ovat soineet tauotta jo monta päivää taustalla töitä tehdessä. 

Taukopaloina ollaan lasten kanssa kasattu piparkakkutalo, leivottu pipareita, koristeltu kuusi ja tehty pieniä koristeita. Ihan viimeisimmätkin pikkujutut ovat jo valmiina. Nyt on hyvä mieli.

Tip tap! Enää ihan muutama päivä jäljellä. Täältä tullaan joulu!

6 yötä jouluun

En voi uskoa, että ensi viikonloppuna on joulu. Miten tässä näin kävi? Joulukuun alussa loppunut loma sotki sisäisen joulukelloni ja olen aivan äimissäni. Hirveä työsuma ennen pyhiä ei juuri auttanut orientoitumaan vuoden tärkeimpään juhlaan. Joulu kun on minulle kaikki kaikessa. Olo tuntuu hieman huijatulta. Ihan kuin olisin missanut koko joulun odotuksen. Ihan toki omaa syytäni.

Blogi kuitenkin kertoo, että olen ehtinyt askarrella, leipoa ja paketoida. Ihan samalta se ei kiireessä tunnu. Onneksi teen kaiken aina hyvissä ajoin. Muuten olisin varmasti juossut joulun alusviikon lahjoja metsästämässä. Sen sijaan olen juossut metsässä, joka on lunta ja tilaa täynnä. Kaiken hopun keskellä Nessa the Rescuedog pelastaa minut uppoutumasta täysin työsuohon. Happihyppely on tehnyt mielelle ihmeitä. Ja mikä muu toisi joulun kuin täysin valkoinen maisema?

Olkaa kiltisti vielä hetki. Sormet ja varpaat ristissä toivon, että myös joulu on valkoinen.

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Jouluinen piparikranssi

Olen jo pitkään halunnut kokeilla piparikranssia. Itse kranssin valmistus on helppoa, koristelu jo hieman haastavampaa. Mahdollisuudet kuorrutuksen suhteen ovat moninaiset ja olen nähnyt näitä kransseja kaikessa kirjossaan nettiä selatessani.

Omaan kranssiini tarvitsin 500g piparitaikinaa (josta jäi hieman ylikin), leivontaliimaa, valmista sokerikuorrutetta ja valkoisa nomparelleja. Valkoiset pienet helmet ja lumihiutaleet toivat kivaa vaihtelua koristeluun.

Kaulitsin piparitaikinan levyksi ja leikkasin siitä vapaalla kädellä veitsen avulla ympyrän. Erikokoiset lautaset olisivat myös hyvä apu muodon hakemiseen. Sen jälkeen leikkasin sisärinkulan pois. Uuniin sujahti myös perinteisen piparin muotoisia pipareita sekä pieniä sydämiä. Kun piparit olivat jäähtyneet liimasin ne rinkulaan kahteen kerrokseen. Koristelin pipareista vain näkyvät osat (myös alemmasta kerroksesta). Piparikranssi pääsi kaunistamaan esikoisen synttärijuhlapöytää. Kranssista oli yllättävän helppo taitella paloja omalle lautaselle. Ei jäänyt kuin murut jäljelle.

Ihanaa ja lumista viikonloppua!

Ihanat paketointi-ideat

Kuulun siihen ihmistyyppiin, joka haluaa koristella myös paketit. Kaunis kasa yhteensopivia lahjoja kuusen alla viimeistelee joulukodin ilmeen. Pidän toisiinsa sointuvista papereista ja naruista. Tänä vuonna tuunasin pääosin pakettinaruja.

Maailman helpoin vinkki on liimata pakettinaruun erilaisia graafisia kuvioita kuten palloja ja tähtiä. Tarvitset vain kaksi samankokoista kartongista leikattua kuviota, jotka liimaat vastakkain niin, että naru jää väliin. 

Naru on hyvä olla melko ohutta ja karvatonta. Se helpottaa liimaamista huomattavasti. Minulla oli käytössä mustaa ja valkoista ohutta paperinarua. Kuvioita syntyi mustasta, punaisesta ja hopeisesta kartongista. Hauska lisä oli punainen kartonki, jossa oli valkoisia kuusi-aiheisia viivapiirroksia.

Kuvioilla voi leikitellä mielin määrin. Pariton luku ei ole mikään ehdoton kauneuden tae. Yhdistelin myös palloja tähtikuvioon sekä eri kokoisia palloja keskenään. Yhden kuvion voi myös liimata itse pakettiin. Valkoisella tussilla siihen on kätevää kirjoittaa lahjan saajan nimi.

Reipasta viikon alkua! Joulukuu on ihan paras!

Kokeilussa soodapiparitaikina

Paljon hehkutettua soodapiparitaikinaa oli pakko päästä kokeilemaan itsekin. Lupaukset kuulostivat hyvältä: puoli-ilmaiset raaka-aineet ja kaunis lopputulos. Näihin kyllä päästiin, mutta ihan mutkatonta työstäminen ei ollut. 

Itselläni kesti tovi päästä sinuiksi taikinan kanssa. Se tarttui kiinni pöytään ja muotteihin. Kun viimeinen sain aikaiseksi nätin piparin katkesi sakara irti, kun tein puutikulla reiän. Tätä tapahtui lukemattomia kertoja minulle ja ystävälleni, mutta lopulta pipareita alkoi syntyä. Hommaa helpotti maissitärkkelys, jota läträsimme pöydän täydeltä. Kaulitun taikinalevyn kulmat imaisivat helposti tärkkelystä ja lopputuloksena oli hyvin jauhoista ja murenevaa taikinaa. Heitimme surutta näitä muhjuja osia roskiin. Terävät muotit, lasta tai veitsi siirtoapuna ja puhtaat leimasimet olivat näiden piparien salat. Suosittelen kuitenkin reilua taikinamäärää, jotta on millä harjoitella. Kuviot tulevat jostain syystä paremmin esiin, kun pipari kuivuu. Eli malttia senkin asian kanssa. Itse yritin sorvata syviä kuvioita, koska mikään ei tuntunut näkyvän kunnolla. Ei tämä ihan Fimon haastaja ole, mutta ehdottomasti kokeilun arvoinen! Parasta näissä on ihana kalkin omainen pinta ja puhtaan valkoinen väri. Edullisten pikkulahjojen askartelijalle superkiva keksintö.

Ohje reilun kokoiseen takinaan

3 dl maissitärkkelystä

6 dl soodaa

4 3/4 dl vettä

Keitä aineksia kattilassa miedolla lämmöllä. Hämmennä samalla. Keitossa menee hyvä tovi, joten älä hermostu soodavelliin, jota saat keitellä melko pitkään. Lopulta taikina tiivistyy nopeasti. Puulasta on paras apu hämmentämiseen. Suosittelen myös teflonkattilaa, jos sellainen löytyy. Siirrä jähtymään, minkä ajaksi päälle on hyvä laittaa märkä pyyhe. Säilytä kannellisessa ja ilmatiivissä rasiassa. Taikina on käyttökelpoista noin viikon. Vinkkinä vielä, että soodaa myydään myös isoissa useamman desin muovipurkeissa

Näistä tuli ihania pakettikoristeita! Jatkoon ehdottomasti!

Ihanaa viikonloppua!

Hyvää itsenäisyyspäivää

Aamu valkeni täällä täysin valkoisena, kun maa oli yön aikana peittynyt valkoiseen lumivaippaan. Se muistutti entisestään miten erityiseen ja erikoiseen maahan olen ollut etuoikeutettu syntymään. Erityisen kiitollinen olen äitinä, että saan kasvattaa lapseni näin turvallisessa paikassa.

 

Uskon, että melko monessa kodissa sytytetään tänään kaksi kynttilää isänmaan kunniaksi. On ollut liikuttavaa katsoa kuvia maailmalta missä arvokohteita on värjätty valoin sinisiksi. Erityisen vaikuttava oli Colosseum.

Ihanaa syntymäpäivää isänmaa! Teille muille toivon rattoisia hetkiä linnan juhlien ja muiden juhlallisuuksien parissa!

#tonttuovi

Niin että joko teille on rantautunut tämän joulunalusen kuumin DIY-projekti - eli tonttuovi? Tämä alle 20 senttiä pieni ovi kiinnitetään seinään ja sieltä toivon mukaan kyläilee joku pikkukaveri jättämässä postia. Näitä settejä on ollut myynnissä vaikka missä ja suurin osa niistä on maalaamattomia askarteluhengessä.

Ostin oman settini hieman ristiriitaisin tuntein. Ovi on kaikessa pikkuruisuudessaan hellyttävä ja mauton. Kitschin ystävänä en voinut kuitenkaan vastustaa tätä. Näin paketissa myös suurta potentiaalia yhteiseksi projektiksi tyttären kanssa. Ei ollut suuri yllätys miten ihastuneita huokauksia tonttuovi herätti. Yhdessä tuumin maalasimme, asettelimme paikoilleen ja kuvasimme.

Hommasin tonttuovelle myös asiaankuuluvia  asukkaita ja kotieläimen, vaikka yleensä kai ovessa on tarkoitus, että kotona vierailee salaa joku tavoittamaton senttiheikki. Minusta tämä oli sievempi näin ja tuppaan tällaisissa projekteissa usein kallistumaan liioittelun puolelle. Tyttären iloksi laitoimme myös tomusokerilla lunta. Kaverit asustavat portaikossa koiran ulottumattomissa. Tyhjässä tilassa pikkuväki on myös varsin mainion näköinen.

Jouluista viikonalkua!