Elotunnelmia

Kesästä luopuminen ottaa tänä vuonna poikkeuksellisen koville. Nopeatempoinen työ nopeuttaa myös kesän kulkua, vaikka meno lystiä onkin. Kummallinen 2020 laittaa loppukesän kiemuroille, ja syksy ei oikein houkuta monestakaan syystä. En liene ainoa, jonka perheessä jonkun kurkkua alkoi karhentaa tai lapsella nokka vuotaa, kun elokuun ensimmäiset päivät saapuivat. Huumori on koetuksella, kun toista tuntia kuuntelee hissimusiikkia puhelimen jonotuslistalla. 

Olen siitä huoliamatta iloinen, että testeihin pääsee tällä hetkellä. En missään vaiheessa epäillyt koronaa, mutta silti on mukava olla asiasta varma. On helpottavaa mennä töihin rennolla mielellä ja päästää lapsi yhteiskyytiin. Vaikka ohjeistukset, suositukset ja käytänteet ovat niin sekavia tällä hetkellä, niin toivoisin, että ihmiset testauttaisivat itseään mieluummin liian herkästi kuin myöhään. Samassa veneessähän tässä ollaan. 

Tuloksia odotellessa huomasin tekeväni sitä samaa mitä muulloinkin. Kökin kotona. Onneksi tämä on minulle niin luontaista, että eristystä ei huomaa. Puolikuntoisena en oikein jaksanut tehdä mitään. Viikonloppu kului rattoisasti äänikirjojen, kukkakimppujen ja piirtämisen parissa. Sellaista mukavaa sohvatekemistä. Piirroksia on voinut seurailla Instagramin stoorien puolella. 

Ei huono tuo oman pihan leikkovalikoimakaan tällä hetkellä. Erityisen kivat kimput ilahduttavat kumman paljon, kun elämä rajoittuu 4 seinän sisään.  On ihanaa, että pienet asiat jaksavat ilahduttaa. Se juuri tekee arjesta maistuvan - oli korona tai ei. 

Ihanaa viikonalkua kaikille!

Kesä ja kukkakimput

Yksi isoimmista tavoitteista omassa pihassani oli jo vuosia sitten, että jonain päivänä kukkia on niin paljon, että raaskin surutta niitä leikellä kimpuiksi. Tässä tilanteessa on oltu jo useampi vuosi. Se on edelleen yksi niistä asioista joita edelleen odotan joka kevät. Kaikkein ihaninta on kerätä kesäkuun kimppuja. Perennoja on vihdoin paljon!

Tähän aikaan kukkii kaikkea ihanaa: pionit, akileijat, särkynytsydän, laukat, kultatyräkki, iirikset ja moni muu odottaa poimimistaan. Teen kukista rauhallisia asetelmia tai sitten villin värikkäitä ja rentoja kimppuja. On ihanaa, että kotona on koko ajan muhkeita kimppuja tuoreita kukkia. 

Helteistä ja ihanaa viikkoa kaikille! 

Kuivakukka-asetelma olohuoneeseen

Kuivakukat taipuvat ihaniin asetelmiin. Olen kokeillut tehdä kimppuja, mutta nyt halusin jotain nopeaa ja simppeliä. Siihen sopivat valmiiksi kuivatut heinät.

Minulla on asetelmia varten pieniä ja isoja pohjia. En edes tiedä näiden nimeä. Ne laitetaan maljakon pohjalle, ja piikkien väliin asetellaan kukkia. Olen todennut nämä erityisen käteväksi Aalto-maljakon kanssa, johon on vaikea saada kimppuja asettumaan. 

Tällaiset pikkuaskartelut ovat mielestäni paras joulun alla. Aina aikaa ei ole paljon, ja sormia kuitenkin syyhyttää. Kuivakukissa on kivaa sekin, että niitä voi kierrättää. Maljakon heinät taipuvat vielä hyvin kimppuun tai kranssiin. 

Loka-joulukuussa tulee tehtyä käsitöitä koko vuoden edestä. Olen vuosien saatossa näpertänyt yhtä ja toista. Kurkkaa Versoilevan artikkelista vinkkejä DIY-projekteihin. Teimme aiheesta myös jakson Puhetta puutarhasta-podcastiin. Voit kuunnella sen suoraan alla olevasta soittimesta.

Ihanaa viikonloppua!

Kimppuja ja kirppistelyä

Syyskuuhun tuntuu aina kuluvan sakset ja kimppu, olin sitten puutarhassa, metsässä tai kävelylenkillä. Sidon kimppuja kotiin ja töihin, kuvauksiin ja viikkokimpuksi itselleni. Rohkeus ja luovuus korvaavat tekniset taidot. Onneksi luonnollisuus ja rentous on trendikästä.

Rakastan väri-ilottelua, mutta yhtä lailla toimii yksilajinen heinäkimppu. Syyskuu on ehdottomasti paras aika kimppuainesten keräämiseen, vaikka kukinta puutarhassa hiipuukin. On melkoinen etu, että töissäkin saa leikkiä kasveilla. Kuvausjärjestelyt ovat yksi kivoimmista jutuista töissäni. Tämän viikon sain asetella kukkia ihan kotosalla. Ensi viikolla hurautan taas kuvauspaikalle. 

Viikonlopun olen tietoisesti blokannut työt ulkopuolelle ja keskittynyt kotihommiin, jotta aivot saavat levätä. Ihmeen rentouttavaa oli pakata kirppiskamoja kasaan koko lauantai (mistä sitä kertyykin...). Kohta karavaani strarttaa kohti kaverin pihaa. 3 naisen pihakirppis voi olla menestys tai floppi. Toivottavasti en aja kotiin saman roinamäärän kanssa. Nyt kaikki on kuitenkin lajiteltu ja silitetty, joten tästä on hyvä jatkaa kohti facekirppiksiä (toivottavasti pari ikeaksassillista vajaammalla lastilla). Parasta on kuitenkin 4 tuntia laatuaikaa 2 ystävän kanssa, joiden kanssa ollaan tutustuttu hiekkalaatikolla, kun lapset olivat pieniä yli kymmenen vuotta sitten. 

Toivottakaa onnea! Laitan storyyn kuvia päivän seikkailusta.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Hääpäivänä

Kymmenen vuotta on hurahtanut käsittämättömän nopeasti, kun seura on ollut hyvää.

Ihanaa viikonloppua!

Sunnuntai

Verkkainen sunnuntaiaamun tahti tuntuu pitkästä aikaa tosi ihanalta. Minulle pitkään nukkuminen tarkoittaa puoli yhdeksää. Hidas aamiainen ja pari valokuvaa. Postauksen aihekin tuntuu löytyvän kuin itsestään. Eilisen jäljiltä kotona on tuoreita kukkia keittiössä ja olkkarissa tyttären syntymäpäiviltä. Tässä kohtaa kiitän aina itseäni, että jaksan siivota keittiön heti kemujen jälkeen. 

Tyttären syntymäpäiviä vietetään kun daaliat, hortensiat ja sädepäivänhatut ovat parhaimmillaan. Kimput ovat aina syvää purppuraa, violettia, vaaleanpunaista ja keltaista. Täydennän näitä aina marketin krysanteemeilla. Vanha soppakulho on juuri täydellinen asetelmaa varten.

Täällä on ihanan hiljaista, vaikka sukulaisvieraitakin on yhä talossa. Mummo leikkii kahden lapsenlapsen kanssa jossakin ja pojat lähtivät jo aikaisin päivän ensimmäiseen otteluun. Nyt ei rasita edes kaupassakäynti ja ruoanlaitto. Rakastan hiljaisuutta.

Iltapäivällä hilpaisen äitini ja siskoni kanssa kirpparille. Juuri tällaiset pienet asiat riittävät tekemään minut onnelliseksi. Aika täydellinen sunnuntai minun mittapuullani. Pala rauhaa, rakkaita ja hieman omaa tekemistä. Mitäpä sitä muuta osaisi edes kaivata.

Ihanaa sunnuntaita teillekin!

Juhlahumussa - kesän kauneimmatt kimput!

Kerroinkin jo aiemmin, että meidän Savon seudun lomailuun liittyivät juhlat. Viikko sujui tasaisella tohinalla äitini 60-vuotis syntymäpäivien ympärillä. Leivoimme varmasti enemmän kuin ikinä, kannoimme tykötarpeita juhlapaikalle, järjestelimme ja sidoimme kimppuja. En ole myöskään ikinä sitonut näin paljon kerralla.

Jo pelkkä kukkien kerääminen oli oma projektinsa. Suurin osa kasveista löytyi vanhempien tontin laidalta luonnonkukkien muodossa, mutta joukossa oli myös ruusuja ja pionia (siskoni puutarhasta). Kasvit sopivat täydellisesti vanhan lavatanssipaikan tunnelmaan. 

Kimput pysyivät hyvin kuosissaan vielä juhlapäivän jälkeenkin, vaikka keräsimme kasveja päivää ja kahta ennen juhlia. Keräsimme kukat ämpäreihin (joiden pohjalla oli vettä) ja lajittelimme ne jo keräysvaiheessa. Sitominen oli huomattavasti helpompaa, kun kaikki kukat eivät olleet sikin sokin.

Pöydät oli liinoitettu erilaisilla valkoisilla puuvilla- ja pellavaliinoilla. Vanhat pitsireunaiset lakanat toimivat joukossa loistavasti! Kynttilöiden ja maljakoiden alle oli tehty koivukiekkoja. Maljakoina toimivat kymmenet lasiset säilykepurkit, joista oli pesty etiketit pois.

Vanha tanssilava oli auki maisemaan toiselta laidalta ja kesä tulvi sisälle. Takaosan luukut jätettiin tarkoituksella kiinni. Pitkät Siriuksen valorimpsut olivat ihana tunnelmalisä. Ne sopivat yllättävän hyvin myös päiväjuhlaan. Ylimääräiset johdot vältettiin sillä, että koko valorimpsu oli ketjutettu ja koko höskä toimi yhden pistokkeen avulla. 

Kesä on ihanaa aikaa juhlille, kun luonto ja puutarha on yksi iso ilmainen kukkakauppa. Juhlissa on ihan oma tunnelmansa, kun kaikki on tehty itse. Lisäksi sitominen on tosi kivaa!

Ihanaa loppuviikkoa!

Tukholman puutarhamessut

Tukholman messuista on pyydetty paljon kuvia, joten täältä pesee. Mitään mullistavaan Nordiska Trädgårdar messuissa ei ole, mutta nautin siitä, että ne ovat isommat. Jokainen yksittäinen ständi on kivasti laitettu. Messut ovat kivien ja kalusteiden sijaan kasvien ja pikkutavaroiden juhlaa.

Pinnalla olivat edelleen rouheus ja ruoste. Käytetyn näköisiä punasaviruukkuja, ruosteisia tarjottomia, rullakkoja, laatikoita ja ties mitä. Kasveista toistuivat erityisesti erilaiset vuokot, kylmänkukat, ja lemmikit sekä rosmariini. Neidonhiuspuu on ehdoton trendipuu, joka löytyi joka osastolta.

Kukka-asetelmia oli valtavasti. Joko ne olivat suuria ja näyttäviä tai yksittäisiä kukkia pikkumaljakoiden ryhmässä. Molemmissa toistui niittymäinen keveys. Idea-aluilla pinnalla oli metsä, kuorikate ja luonnollisuus. Kuivuneita tammenlehtiä sekoitettuna kuorikatteeseen näkyi parissakin paikassa. Sisäkasveista trendikkäimpiä olivat erilaiset pikkukaktukset. 

Parin vuoden päästä pitää päästä uudestaan!