KOHTI KESÄÄ JA KUKKIA - MONTA TAPAA KASVATTAA

 Kaupallinen yhteistyö: Korpikangas Siemen Frö 

Mitä olisi kesä ilman kukkia?

Suurimman nautinnon kesästä ja kukista saa, kun seuraa taimen matkaa ihan alusta asti. Minulle se tarkoittaa läjäpäin siemeniä, mukuloita, sipuleita ja juurakoita, joista kasvatan kukkia pihan täydeltä. Varoituksen sana on kuitenkin annettava - tämä on todella koukuttavaa puuhaa. Ja kuten parhailla asioilla on yleensäkin tapana, myös tässä nälkä kasvaa syödessä. Korpikangas Siemen Frön valikoimassa riittää onneksi valinnanvaraa. Sieltä löytyy laaja valikoima siemeniä, liljan sipuleita, daalian juurakoita, kukkien mukuloita, perennan juurakoita ja pikkutaimia! On helpottavaa, kun kaikki saa samasta paikasta, yksillä postimaksuilla. Tilaamisen jälkeen voi keskittyä olennaiseen.

Korpikangas Siemen Frön verkkokauppaan pääset täältä.

Perennan juurakot ja pikkutaimet - kukkia nopeasti

Oletko ikinä kokeillut kasvattaa perennoja juurakoista? Kukkivaan lopputulokseen päästään yleensä jo samana kesänä ja kasvatus on helppoa. Olen itse kasvattanut ison osan pihani perennoista, joko pikkutaimista tai siemenestä saakka. On antoisaa nähdä kasvin eri kasvuvaiheet, kun se on vielä matkalla lopulliseen kokoonsa. Kasveista ja kasvattamisesta oppii ainoastaan tekemällä. Mitä enemmän ja mitä erilaisempia perennoja kasvattaa, sitä parempi näppituntuma syntyy. Puutarhahommissa ei voi oikaista. Se on ollut mielestäni puutarhassa aina parasta. Oman käden jäljen näkee nopeasti, tekemällä oppii koko ajan lisää ja aina on mahdollisuus kasvaa vielä paremmaksi.

Oma kukkamaa

Olen kasvattanut omaan pihaani valehtelematta satoja taimia ellen enemmänkin. Kun aloin rakentaa pihaani, esikasvatin  valtavat määrät perennan taimia joka vuosi. Nyt kun piha on pullollaan kukkia, keskityn enemmän kesäkukkien kasvattamiseen. On silti ihanaa yhä kasvattaa joku uusi perennalaji joka vuosi, koska nautin siitä niin paljon. Itse kasvatetut kukat ovat kuin muistojen kirja kaikilta niiltä vuosilta, jotka olen pihaani uhrannut. Ilahdun joka kesä, kun näen monivuotiset kukkani uudestaan.

Korpikangas Siemen Frö

Korpikankaalla on myös herkullinen valikoima perennojen pikkutaimia ja juurakoita, jotka ovat saavuttaneet suursuosion. Osa juurakoista on vasta tulossa varastoon, mutta suosittelen tekemään tilauksen heti - suosituimmat myydään aina nopeasti loppuun.

Omia suosikkejani perennan juurakoista ovat purppuratulikukan lajikkeet ‘Jolly Eyes’ ja ‘Gainsborough’. Pioniharrastajille löytyy monta vaihtoehtoa eri väreissä. Muista vilkaista myös erikoisen väriset saksankurjenmiekan lajikkeet. Pikkutaimista löytyy puolestaan esimerkiksi ihania leikkokärsämön värikkäitä lajikkeita, erilaisia loistosalvioita, useampi sammalleimu, mirrinminttuja ja mun ikisuosikkeja, törmäkukkia.

Daalian juurakot - Kasvata penkissä tai ruukussa

Aion kasvattaa tänäkin vuonna daalioita. Vaikka talvetan juurakot, hommaan uusia lajikkeita joka vuosi. Olen todennut, että aina on tilaa uusille daalioille - jos ei kukkapenkissä niin ainakin ruukuissa. On samaan aikaan harmi ja hyvä juttu, että aina joku talvetettavista juurakoista ei kestä kevääseen saakka. Olen täysin kyltymätön uusien daalialajikkeiden edessä, joten on hyvä, että on myös mahdollisuus hommata uusia. Korpikankaalla on laaja valikoima erilaisia daalioita. Kun hommaa juurakot kaupasta, joka on erikoistunut juurakoihin, mukuloihin, sipuleihin ja siemeniin, voi olla varma, että juurakot ovat laadukkaita.

Katso Korpikangas Siemen Frön koko valikoima. Ihanaa kukkien täyteistä kevättä!

Herttavuorenkilpi - kasvatus ja hoito

Herttavuorenkilpi on yksi suosikkiperennoistani. Tiedän, että kasvi jakaa mielipiteitä ja yleensä sinne negatiivisempaan suuntaan. Oikein hoidettuna kasvusto on upea, ja herttavuorenkilpi kaunis. En minäkään kuivunutta ruskeaa lehtikasaa halua katsoa. Joten tässä vinkit, miten hoidan meidän isoa herttavuorenkilpi-istutusta.

Herttavuorenkilvestä ruman tekevät laikulliset värjäytyneet lehdet, jotka ajan kanssa muuttuvat ruskeiksi ja kuiviksi. Kuivat kukkavarret eivät myöskään ole mikään kaunistus. Herttavuorenkilpi tarvitsee kunnon karsinnan ja leikkauksen kaksi kertaa kesässä, jotta kasvusto pysyy hyvännäköisenä.

Tässä on tyypillinen alkutilanne, miltä herttavuorenkilpi näyttää kesän alussa. Osa lehdistä on kokonaan kuivuneita, osa lehdistä läikikkäitä. Leikkaan kasvukauden alussa kaikki muut lehdet paitsi kokonaan vihreät. Herttavuorenkilpi kestää aika rajuakin leikkausta. Se on nopea uusiutumaan, ja ilmavampi kasvusto näyttää freesimmältä kuin tällainen umpituuhea. Kasvista ei tule kaljun näköinen, vaikka sitä leikkaisi reilumminkin. 

Jos herttavuorenkilpeä ei leikkaa vuosittain, kasvaa se rajusti umpeen. Harventaminen on sitä helpompaa, mitä säännöllisemmin sen tekee. Jos kasvusto on jo todella tiivis, kannattaa kasvustoa jakaa hieman juuristoa myöten. Palat lähtevät helposti kasvuun uudessa paikassa. Herttavuorenkilpi pärjää monessa haastavassakin paikassä. Kasvi on esimerkiksi loistava maanpeittämiseen kaltevissa paikoissa. 

Teen isomman harvennuksen toukokuussa, jolloin leikkaan kaiken kuivuneen ja laikulllisen pois. Seuraavan kerran tartun saksiin kukinnan jälkeen tai viimeistää heinäkuussa. Leikkaan kukkavanat pois, ja lisäksi poistan lehdet, jotka ovat alkaneet värjäytymään. Ylläolevassa kuvassa kasvusto on heinäkuussa. Vaikka kukkia ei ole, on herttavuorenkilpi tosi kaunis, kun koko kasvusto on hoitoleikkauksien ansiosta kauttaaltaan vihreä. 

Leikkauksien lisäksi lannoitan ja kalkitsen kasvualustaa. Kalkkia herttavuorenkilpi saa kerran vuodessa tai parissa. Sen lisäksi annan kevätlannoitteen ja syyslannoitteen. Keväällä kitken ne vähät rikat, joita kasvuston seassa on, kanttaan istutuksen reunan ja lisään multakatteen. 

Herttavuorenkilpi on aivan ihana myös leikkona. Suosittelen antamaan kasville mahdollisuuden. Mielestäni se myös kuuluu suomalaisiin pihoihin, koska sillä on täällä jo pitkät perinteet. 

Persikkkaa ja valkoista

Tämän hetken vallitsevin ja herkullisin väripari puutarhassani on persikka ja valkoinen. Sävyt toistuvat tavallista voimaakkaammin, koska helle on nopeuttanut muiden kukkien kukintaa. Heleät värit on ovat aivan ihanat keskikesällä. 

Persikkainen lilja on levinnyt puutarhaan reilusti, vaikka olen jakanut sipuleita yllin kyllin muillekin. Valkoisten kukkien parina lilja on kyllä nätti. Ympärillä kukkivat myskimalva 'Alba', mantsuriankärhöt ja lukuisat erilaiset hortensiat. 

Nämä kasvit ovat olleet hellekesän menestyjiä. Kuivuus ei ole niitä nuupauttanut ja kukinta on yhtä runsas ja kestävä kuin muinakin kesinä. 

 
Toivotaan, että kukintaa riittää helteistä huolimatta!

Vuoron vaihto

Puutarhassa on menossa vuoron vaihto. Tulppaaneja on yhä paljon, mutta iso osa on jo hiipumaan päin. Tilalle on kasvanut suuri perennajoukko, jonka sekaan tulppaanien on hyvä kuihtua keräämään voimia seuraavaa kasvukautta varten. 

Parasta tällä hetkellä on ukkolaukkojen pitkä pallovana. Nyt värimaailma on ollut melkoisen violetti. 

Ihanat karvaiset unikon nuput puhkeavat millä hetkellä hyvänsä kukkaan ja silloin kukkapenkki hehkuu oranssina. Tämän jälkeen tulee iso sininen aalto. 

Onni on värikäs ja väriä vaihtava puutarha, jonka ilme muuttuu monta kertaa kasvukauden aikana 💜

Pionit - istutus ja hoito

Pionit ovat syystä puutarhan upeimpia kaunottaria. Oli ulkomuoto sitten kerrattu tai yksinkertainen, jotain poikkeuksellisen viehättävää näissä on. Meille pioneja on kertynyt hieman vahingossa. Pioni antaa usein odottaa kukintaansa, mutta vauhtiin päästyään,  on kukinta hyvällä hoidolla joka vuosi runsasta. 

Kiinanpioni 'Sarah Bernhardt'

Tärkeintä pionin kasvatuksessa on sopivan kasvupaikan valinta ja istutus. Pionin voi tarvittaessa siirtää, mutta se ottaa siitä aina hetkellisesti nokkiinsa. Siksi pohjatyö on tehtävä hyvin. Ylläpito on äärimmäisen helppoa. 

Pioni menestyy aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Vältä kuitenkin kaikkein paahteisimpia paikkoja. Varaa pionille runsasmultainen ja hiekansekainen paksu kasvualusta, joka läpäisee vettä hyvin. Kasvualusta saa olla lievästi hapan. Siksi kasvupaikkaa ei tarvitse kalkita joka vuosi. Pioni viihtyy hyvin kohopenkissä. Tärkeintä on istuttaa taimi lähes samaan kasvukorkeuteen kuin se on myyntiruukussaan. Avaa juuripaakun pohjaa hieman veitsellä, jotta juuret lähtevät juurtumaan hyvin. Peitä koko juurpaakku mullalla. Varo upottamasta juurenniskaa syvälle maan alle. Tiivistä multa juurenniskan ympäriltä hellästi käsin painellen. 

Jos pioni ei kuki, on syynä useimmiten istutus liian syvälle. Pioni hyötyy keväisestä kompostilisästä. Voimakasta jokavuotista lannoitusta pioni ei kaipaa, vaikka viihtyykin ravinteikkaassa maassa. Jos pionipenkki on päässyt heinittymään pahasta, voi pionin kukinta alkaa taantua. Silloin kaivataan kasvualustan kunnostusta. 

Leikkaan pionin siemenkodat aina kukinnan jälkeen, jotta ne eivät vie voimaa kasvilta. Kasvusto saa syksyllä kuihtua paikoilleen ja korjaan sen vasta keväällä saksilla pois. Annan kaikille pioneilleni aina syyslannoituksen, mutta kevätlannoituksen vain arin vuoden välein. Välivuosina lisää hieman multaa ja kompostia pionien juurelle. 

Kiinanpioni 'Duchesse de Nemours'

Pionit viihtyvät hyvin omissa penkeissään, mutta ne menestyvät myös muiden perennojen kanssa. Minulla on pioneja suurissa sekapenkeissä ja erikseen istutettuna. Olen istuttanut näitä esimerkiksi akileijojen, iiristen ja kaunopunahattujen seuraan. Tuen kaikki pionit, jotta ne eivät lamoa painavan kukinnan aikana. 

Meille on kertynyt pioneja hieman vahingossa. Tässä postauksessa on vain osa lajikkeista mitä puutarhasta löytyy. Valitettavasti usean lajikkeen nimi on hukkateillä. Se johtuu siitä, etä olen saanut osan pioneista jakotaimena. Joitain olen ostanut nimettömänä kirppikseltä, Amsterdamin kukkamarkkinoilta ja ties mistä. Jotain on tullut myös lahjana. Olisi mukavaa saada kaikille nimet. Pari itoh-pionia on antanut jo 2 vuotta odottaa kukintaansa. Toivon, että tänä kesänä ne puhkeaisivat kukkaan. 

Viime kesä oli yhtä pionien ilotulitusta, kun useat pioneista kukkivat ensimmäistä kertaa. Vasta siinä kohtaa heräsin pionien määrään ja kirjoon. Joukossa oli useita hauskoja yllätyksiä, kuten yläpuolella oleva kermaleivoksen näköinen pioni. 

Kiinanpioni 'Festiva Maxima'

Isossa määrässä pioneja on se hyvä puoli, etä näitä raaskii leikata surutta myös kimppuihin. Pioni on hyvä leikko. Jos sadetta on tiedossa, saksin surutta suurimman osan kukista maljakkoon. 

Kiinanpioni 'Krinkled White' 

Jos tiedät nimen nimettömille pioneilleni, arvostaisin, jos ehdit muistaa minua kommentilla ja kertoa lajikkeen nimen.  Ihanaa viikonloppua kaikille! 

 

Pionien juhlaa puutarhassa

Illat puutarhassa ovat olleet koko kesän melkoista herkkua. On ihanaa vastapainoa kiireelle kulkea katsomasa mikä kukkii. Viime viikko on ollut yhtä pionien juhlaa. Niitä kukkii ympäri pihaa, mutta kauneimmillaan ne ovat oleskelualueella. Upea yhdistelmä isojen ruukkuryhmien kanssa. 

Olen kerännyt koko kesän kukkia vanhaan liemikulhoon oleskelualueen pöydälle. Alue on muotoutunut hiljalleen tosi ihanaksi. Se on samaan aikaan suojaisa ja valoisa. Katos tuo kaivattu varjoa. Pystypergolat ja köynnökset olivat paras ratkaisu, joilla saatiin näkösuojaa nopeasti. Vehreyden määrä on pelkkää plussaa.

Tämä viikko tuo kaivattuja sateita kuivalle puutarhalle. Nyt on hyvä aika saksia leikkoja sisälle. Toivotaan lempeitä tihkusateita, jotta pionien kukinta olisi mahdollisimman pitkä. 

Kirjoitin pioneista vinkkiartikkelin Versoilevan sivuille. Alla olevasta soittimesta voit myös kuunnella uusimman Puhetta puutarhasta -podcastin, jossa sukelletaan pionien maailmaan. Podcast jää kesätauolle, mutta palaa virkistyneenä taas elokuun alussa. 

Versoileva · 089 - Valloittavat pionit

Ihanaa viikkoa! Toivottavasti sateita piisaa nyt kaikille. 

Kesä ja kukkakimput

Yksi isoimmista tavoitteista omassa pihassani oli jo vuosia sitten, että jonain päivänä kukkia on niin paljon, että raaskin surutta niitä leikellä kimpuiksi. Tässä tilanteessa on oltu jo useampi vuosi. Se on edelleen yksi niistä asioista joita edelleen odotan joka kevät. Kaikkein ihaninta on kerätä kesäkuun kimppuja. Perennoja on vihdoin paljon!

Tähän aikaan kukkii kaikkea ihanaa: pionit, akileijat, särkynytsydän, laukat, kultatyräkki, iirikset ja moni muu odottaa poimimistaan. Teen kukista rauhallisia asetelmia tai sitten villin värikkäitä ja rentoja kimppuja. On ihanaa, että kotona on koko ajan muhkeita kimppuja tuoreita kukkia. 

Helteistä ja ihanaa viikkoa kaikille! 

Sateen jälkeen

Täällä oli lauantaina sellainen sade ja myräkkä, että oksat pois. Uskoisin, että minun lisäksi moni muukin puutarhaintoilija odotti lähinnä, että pääsee tarkastamaan vaurioiden määrää. Tuulen riepottaessa kaikkea irti lähtevää, oli käsittämätöntä, että kasvit jököttivät paikoillaan. Edes nuppujaan aukovat pionit eivät olleet moksiskaan. Ainostaan omenan kukinnot olivat karisseet kilvan nurmelle.

Sateen jälkeen aurinko pilkisteli pilvien välistä. Puutarha oli raikas ja virkeä kunnon kastelusta. Myös puutarhuri sai pakotetun lepopäivän. Nekin tulevat tarpeeseen, vaikka olen hieman huono olemaan aloillani kesällä. 

Tänään suuntaan kasviostoksille, ja ruukkupuutarha saa kesän viimeiset istutukset. Vaikka varsinaisia hallaöitä ei juuri ole ollut, on kesäkuun alku ollut silti hieman kirpeä monille ruukkukasveille. Talvetetut kukat ovat saaneet totutella ulkoilmaan katoksen alla seinän vieressä. Toivon mukaan ensi viikosta saa kaiken jo paikoilleen, ja kasvu saa lähteä kunnolla käyntiin.

Kertoilinkin jo instan puolella, että edessä on taas työkesä. Siksi jokainen vapaahetki on tosi tärkeä. Olen pystynyt melko hyvin pitämään viikonloput itseni irti töistä. Puutarha on parasta vastapainoa töille mitä keksin. Uskoisin, että juuri puutarha ja valonmäärä ovat syy siihen, miksi en ole ikinä surrut kesäloman puutetta. Näin se vain menee kaikilla, jotka alalla työskentelevät. Lomaa voi onneksi pitää muulloinkin.

Tänään ehdin varmasti pihallekin. Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Perennapenkin suosikit

Minun perennarakkauteni lähti akileijoista. Kasvatin taimia kymmeniä ja tein niistä suuren perennapenkin. Pidän vieläkin akileijoista massaistutuksesta, vaikka akileija sopii yhtä hyvin sekaistutuksiin. Olen sekoittanut akileijaa arovuokon seuraan sekä kellopeipin ja kaukasiantörmänkukan kanssa samaan penkkiin. 

Koen pienenä onnenkantamoisena sen, että satuin tarttumaan ensimmäisenä juuri lehtoakileijapussiin. En googlannut, ottanut selvää tai mitään muutakaan. Fiilisshoppailin marketissa, ja otin mukaan niitä mitkä kivalta näyttivät. Puutarhurin taitoja enemmän oli intoa. Onneksi lapio pysyi jo alussa kädessä. Siitä oli kiittäminen kesätyötä hautausmaan kesäpuutarhurina. 

Jos jotain vinkkiä olisin alkuun kaivannut, niin maanmuokkaus olisi ollut kova juttu. Olen aika fiilispohjainen mitä puutarhaan tulee. Onneksi tajusin alusta asti satsata pohjiin. Kasveja on siirtynyt monta kertaa, mutta kaikki perustuu hyvin perustettuihin perennapenkkeihin. 

Ajan kanssa mukaan on tarttunut myös akileijan jalostettuja lajikkeita: White Barlow, Nora Barlow, Miss M.I.Huish ja japaninakileija ovat suosikkejani.

Lehtoakileijoissa on se hauska puoli, että ne risteytyvät. Parhaat erikoisuudet syntyvät, kun jalostetut lajikkeet risteytyvät toisen kanssa. Alla esimerkki tästä.

Jos kaipaat vinkkejä siihen, miten perennapenkki perustetaan ja maa muokataan, kuuntele uusin Puhetta puutarhasta -podcast. Versoilevan sivuilta löydät vielä täsmävinkit kirjoitettuna. Artikkeliin pääset tästä linkistä.

Ihanaa kevään odotusta!