Kauneimmat kukkaruukut ovat joulun ihanin lahja!

Kukkaruukut, jos mikä saa viherpeukalon innostumaan. Nämä ihanat Bergs Potter -ruukut ovat myös oiva joululahjavinkki ihmiselle, joka innostuu piha- tai sisäkasveista. Ihanat piparireunaiset kaunottaret eivät turhaan nauti suursuosiota harrastajien keskuudessa. Ruukkuja voi ostaa Green and Clay -verkkokaupasta missä on kaikkea muutakin ihanaa! 

Istutin omiin ruukuihini joulukukka-asetelmia, jotka oli tarkoitettu olohuoneeseen. Kasvihuone on paras paikka istuttaa (ja sotkea). Lisäksi on kätevää, kun käden ulottuvilla on mullat, istutuslapiot sun muut. Sisälle kannan vain valmiit asetelmat. 

Jouluruusut ovat oma suosikkini. Tykkään aika simppeleistä ja luonnollisista istutuksista. Jo pelkkä sammalkate jouluruusun kanssa on aika ihana pari. Yhdistelmä on täydellinen terracotta-ruukun kanssa. Jos piparireuna on liikaa, on simppeli ja koristeeton skandinaavinen ruukku myös hyvä vaihtoehto. 

Kolme yhteensopivaa ruukkua, vain 3 eri kasvia ja sammalkate teki asetelmista yhteensopivat. Värimaailma on tosi hilllitty mistä pidän. Vihreä, valkoinen ja ripaus kellertävää. 

Tykkään ostaa täsmälahjoja, jotka menevät taatusti käyttöön. Meidän perheessä ei hirveästi osteta aikuisille lahjoja, mutta joskus on kiva sujauttaa esimerkiksi joulukortin väliin joku pikkujuttu. Ja tämä on musta paras, mitä olen löytänyt mistään: messinkinen kasvikoriste sopii täydellisesti viherkasviin (,joka nyt kyllä kiipesi joulukukkaan). Minulla on koala, mutta Green and Clay kaupasta löytyy eläinkuntaa laajemminkin. 

Tuntuu, että minulla ei ole vuosiin ollut kummempia joululahjatoiveita. Onneksi aviomies ostaa juuri minunnäköisiäni lahjoja, jotka menevät käyttöön. Juuri tällaiset ruukut voisivat olla hyvä esimerkki minun näköisestäni lahjasta. 

Pakko nostaa loppuun vielä oma suosikkini Green and Clayn valikoimasta. Se on tämä Copenhagen -ruukku. Klassinen terracottaruukku + aluslautanen on juuri sellainen yhdistelmä mille on käyttöä ympäri vuoden.

 Tiesitkö, että Green and Clayta pyörittää Hernepensaskujanne-blogin ehtivä Johanna? Jos haluat osoittaa tukesi pienyritykselle niin täältä löytyy taatusti yksi jos toinen ihanuus pukinkonttiin. 

Ihanaa viikon alkua kaikille!

Valoa kasvihuoneeseen

Kasvihuone muuttuu syksyn tullen harrastetilaksi, jossa syntyy kransseja ja jouluasetelmia. Koska homma vie usein mennessään, tuppaa valo loppumaan ennen intoa. Asensin kasvariin jouluvaloja, joilla hommaa sai jatkettua vielä tovin. Vaikka valaistus ei ollut viimeisen päälle, oli tunnelma sitäkin parempi. 

Meillä ei ole kasvihuoneessa pistorasiaa, joten valitsin kausivalot, jotka toimivat patterilla ja ajastimella. Näin patterit eivät kulu hetkessä. Suosin tällaisissa patterivaloissa ladattavia AA-pattereita. Olen aiemmin onnistunut löytämään myös valoja, jotka toimivat aurinkokennoilla. Ne olisivat paras ratkaisu kasvariin. Valoa on päivällä riittävästi, jotta valot toimivat illalla. 

Ostin erilaisia valopalleroita. En yleensä välitä värivaloista, mutta kasvihuoneeseen syvän punaiset jouluvalot sopivat tosi hyvin. Nyt ne ilahduttavat lasiseinän edessä, johon olen ripustanut erilaisia kransseja. Yhdistelmä on todella kiva! 

Tein kausivalojen käytöstä myös vinkkiartikkelin Versoilevan sivuille. Käyhän lukaisemassa! 

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Vihersisustus - vastaisku harmaudelle

Vihersisustus piristää kummasti erityisesti vuoden harmaimpana aikana. Meillä kasveja on olohuoneessa, keittiössä ja vierasmökissä - paljon! Olen tarkoituksella keskittänyt kasvit kodin isoimpiin huoneisiin, jotta saan luotua erilaisia kasviryhmiä. Isoissa huoneissa on myös useampi ikkuna, mistä kasvit kiittävät.  

Olen aina tykännyt amppelikasveista, mutta jostain syystä niitä tulee ripustettua kattoon harvoin. Tuntuu, että pää kolisee aina, ihan sama minne niitä kiinnitän. Meillä kultaköynnös, korallikaktus, juorut ja ajoittain valikoimassa mukava oleva helmivillakko on nostettu korkeiden kaappien päälle, josta ne saavat ryöpsähtää alas. 

En halua, että koti menee ihan tukkoon ja muistuttaa viidakkoa - niin ihania kuin kasvit ovatkin. Tämän vuoksi kasvivalintoja pitää tehdä tosi harkiten ja välillä myös luopua jostakin. Jatkuvasti lisäänntyvät kilpipiileat olen pitänyt kolmessa kappaleessa. Nuorukaiset saavat jatkaa matkaa. 

Amppelikasvien valikoimaa haluaisin vielä vähän kasvattaa. Olen tehnyt listan ja en hulluttele sen ulkopuolelta enää mitään. Jos innostut amppelikasveista, kuuntele päivän podi, jossa listaamme Rintasen kanssa 10 kivointa amppelikasvia. 

Versoileva · 105 - 10 amppelikasvia

Toivotaan, että aurinko pilkistäisi taas pian. 

Rescue-koiran kotihoitajana

Terveisiä kotihoidosta! Meillä on kuulunut tällä viikolla pitkästä aikaa tassujen tepsutusta. Tämä ihana pikkuinen karvanakki on Sally, jolta riittää suukkoja kaikille yllin kyllin. Sally on rescue, joka odottaa meillä oman loppuelämän kodin löytymistä. 

Sallyn touhuja on voinut seurata instassani stoorin puolella, ja kotihoitajuudesta on tullutkin jo kysymyksiä. Koira on tullut maahan Viipurin koirien kautta. Ennen matkaa, koiralta testataan pitkä liuta tauteja. Koiralla on rokotukset kunnossa, loisten häätö aloitetaan jo Venäjän puolella. 6-kuinen Sally ei ole steriloitu, mutta tosi moni radoptoitavista rescueista kyllä on. 

Mitenkä homma toimii? Kotihoitajan paikkaa voi hakea yhdistykseltä. Jos perheeseen sopiva koira tuodaan Suomeen, voi sille toimia hoitajana. Koiraa hoidetaan, kuten omaansa. Hommasta ei makseta palkkaa. Sen sijaan ostan itse koiralle tarvikkeet ja ruoat. Mahdollisista eläinlääkärikuluista vastaa yhdistys. Koira on meillä niin kauan, että joku sen adoptoi. 

Millainen Sally on? Rohkein rescue mitä olen tavannut. Hyvähermoinen koira on lempeä, rohkea ja aktiivinen. Sally on poikkeuksellisen valmis kotikoiraksi. Esimerkiksi hihnassa kävely sujuu todella hienosti. Jos kiinnostuit Sallysta, ota yhteys Viipurin koiriin. Vastuullinen yhdistys etsii koirille loppuelämän kodit. Siksi koiran kyselijät haastatellaan. Koira luovutetaan ihmiselle, joka sopii koiralle parhaiten. Tämä koissuli on muuten paljon pienempi kuin miltä se kuvissa näyttää. Siro 13-kiloinen veitikka on kuin minikokoinen saksanpaimenkoira. Sallysta tulee aikuisena siro keskikokoinen. 

Kotihoitajuus on vain yksi tapa tukea yhdistystä. Täältä näet listan, miten sinä voit auttaa. Mitä jos tekisit pienen lahjoituksen jouluksi? Jokainen koira tarhalla taatusti arvostaisi sitä 🤎

Jos en kirjoittaisi

Kirjoitain vuosittain valtavia määriä tekstejä: blogi- ja somepostauksia, lehtiartikkeleita, nettitekstejä, tuotetekstejä, tiedotteita, uutiskirjeitä ja ties mitä muuta. Isoin ponnistus on ollut saattaa maailmaa jokunen kirja. Sanoisin, että kirjojen kirjoittaminen on ollut paras koulu kirjoittamiseen. En ole ikinä ajatellut pitäväni kirjoittamisesta. Sille ei vain ole ollut vaihtoehtoa. Sitä vaihtoehtoa etten kirjoittaisi. 

Pidin tarinoiden kirjoittamisesta jo lapsena. Haaveilin satujen kirjoittamisesta työnä, mutta jostain syystä niitä en ole kirjoittanut. Kirjoitin kirja- ja vihkotolkulla päiväkirjoja. Olen myös sen ikäinen, että olen ollut kirjeenvaihdossa. Uskoisin, että autotallin uumenista löytyy vieläkin iso laatikollinen kirjeitä. Saman verran olen minäkin niitä rustannut maailmalle. 

Vaikka olen ammattikirjoittaja, en ole opiskellut kirjoittamista. Olen ollut siitä onnekas, että olen matkallani törmännyt osaaviin ammattilaisiin, joilta olen saanut neuvoja, perspektiiviä ja kannustusta. Mutta ilman loputonta naputtamista tuossa sohvalla, en olisi ikinä kehittynyt näin paljon - en kirjoittajana tai ihmisenä. Kirjoittamisesta on lopputuloksen lisäksi se hyöty, että siinä oppii myös jäsentämään asioita. Palastelen, hahmotan, editoin ja rakennan tekstejä samaan tapaan kuin analysoin muutakin elämää. 

Haaveilen kyllä yhä tarinoista ja vielä enemmän ajasta, jolloin niihin olisi mahdollista tarttua. Ehkä vielä joskus tartunkin. 

Joskus mietin, miksi kirjoitan näin paljon? Olen siitä onnekkaassa tilanteessa, että voin valita töitäni. Vaikka suunnittelen ja luon muutakin, annan kirjoittamiselle eniten aikaa. Kun ensimmäistä kertaa huomasin, että aika ei enää riitä kaikkiin töihin, oli tehtävä päätöksiä. Silloin ratkaisin asian niin, että en enää kirjoita muiden töiden ohessa. Minä teen aikaa kirjoittamiselle. Ja pyydän palkkaa kirjoittamisesta. 

Blogi on samaan aikaan helpoin ja vaikein paikka kirjoittaa. Tänne voi tuutata lyhyitä ja kevyitä fiilistekstejä. Samaan aikaan kirjoitan tänne ne kaikkein henkilökohtaisimmat tekstini. Ja minä tiedän, että näitä lukee moni. Vaikka on ihanaa avata omaa mielen maisemaa, se on samalla pelottavaa. Koska kaikki julkinen teksti altistuu julkiselle kritiikille.  

Millaisia tekstejä sinä haluaisit lukea blogistani? 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

 

Erikoinen marraskuu

Viikonloppu kului rattoisasti pihahommissa. Sunnuntaina haravoin ja leikkelin useamman kottikärryllisen kasvijätettä pois. Samalla ihmettelin erikoista marraskuuta. Viime vuoden epätalven jälkeen tämä ei enää tunnu niin ihmeelliseltä. Nyt tästä osaa ottaa jo ne parhaat puolet irti. 

Tein useita hommia, joihin tartun normaalisti vasta keväällä. Leikkelin kuivia hortensian kukintoja, putsasin sorakäytäviä ja leikkelin jopa tuuleentuneita perennoja pois. Perennat talvehtivat yleensä paremmin, kun ne jättää talventörröttäjiksi. Samalla se kuitenkin lisää kevään puutarhaurakkaa huomattavasti. Päätin kokeilla sitä, että siivoilen osan perennoista jo nyt kompostiin. 

Nostin myös daalian juurakot kuivumaan ennen talvetusta ja leikkelin kranssi- ja leikkotarpeita sisälle. Eukalyptukset ja ruusunkiulukat näyttivät yhdessä niin ihanalta, että saivat mennä hetkeksi maljakkoon. Kyllä näistä ehtii vielä kranssinkin tehdä. 

Oli ihana aloittaa työviikko, kun sain niin paljon aikaiseksi viikonloppuna. On mukava kirjoittaa takkatulen ääressä, kun mieltä ei rasita roikkuvat kotityöt. Sillä kaikki tuntuu tällä hetkellä bonukselta. Lähes jokainen homma on keväältä pois. En minä yleensä ole tavannut enää marraskuussa pihahommia tehdä. Paljon mukavampaa tällainen paineeton puuhastelu. 

Tein sunnuntaina myös pihasuunnittelua koskevan artikkelin. Suunnitteluaiheisia juttuja pyydetään usein, mutta harvoin niihin täällä blogin puolella tartun. Joten olkaat hyvät - alla olevasta soittimesta voit kuunnella päivän podcastin. Pienen pihan suunnitteluvinkit löydät Versoilevan nettisivuilta. 

Versoileva · 103 - Neuvontakäynti - Pienet pihat

Mukavaa viikkoa!