sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Seikkailija Dora uuden elämän edessä

Meille saapui kotihoitoon Viipurin koirien rescue Dora. Tämä lempeä jättiläinen on kuin pehmeä nalleakarhu. Sen hymyilevä suu, koko ja karvaisuus saa joka kerta hyvälle tuulelle. Dora on kaikessa rakastettavuudessaan kerrassaan valloittava.  Voisin veikata, että Dorassa on paljon alaskanmalamuuttia tai huskya, joten uudella omistajalla on hyvä olla reilusti koirakokemusta.


Dora seikkaili meille Viipurista viime perjantaina. Koira on syntynyt arviolta jo 2014. Varmuutta iästä ei ole. Viipurilaiselle tarhalle sen toivat edelliset omistajat, jotka muuttivat alueelta pois. Koiran vaihtoehdot olivat katu tai tarha. Onneksi hyväsydäminen tarhanpitäjä otti Doran huomiinsa. 


Dora oli huomattavasti isompi, kuin miltä se kuvissa näytti. Onneksi Dora on ollut superhelppo. Turkissa oli kyllä työmaata pesun suhteen, mutta koska koira antoi kärsivällisesti pestä, niin kaikki sujui hyvin. Dorasta huomaa, että se todella on entinen kotikoira. Doraa on helppo käsitellä ja hoitaa. Se on selvästi tottunut siihen. Koira odottaa nätisti ruokaa ja ottaa hellästi namit kädestä. 


Doraa on ihanaa ulkoiluttaa, koska näin kaunista remmikäytöstä meillä ei ole nähty ikinä. Dora ei vedä tai hötkyä. Ohitukset autoista, ihmisistä ja koirista sujuvat hienosti ja rähjäämättä. Valjaat olivat kummastus, mutta nekin saadaan päälle jo hienosti. 


Meille kerrottiin, että Dora hallitsee venäläisiä käskyjä. On ollut hauskaa kokeilla (namien kanssa) mitä koira hoksaa tehdä suomenkielisillä käskyillä. Toistaiseksi ovat onnistuneet 'istu', 'maahan', 'tänne' ja 'tassu'. Tassut tällä kaverilla muuten ovat kokoa XL. Niitä se ohjentelee ihanan hellästi. 

Dora tarvitsee hyvin aktiivisen kodin. Vaikka koira rauhoittuu hienosti sisälle, kuvaa Doraa parhaiten vapauden kaipuu. Kaveri on jo kokeillut ulko-oven avaamista monta kertaa itsenäisesti. Dora ehdottelee myös lenkkejä mielellään. Koska Doran lihaksisto ei vielä ole niin hyvässä kunnossa, ovat ulkoilut hitaita ja rauhallisia. Onneksi Doralle kelpaa myös tuulien haistelu ja maisemien katselu. Pääasia, että se saa olla ulkona. Meillä on ihmetelty omaa pihaa ja lähikulmia useamman kerran päivässä. Dora ei varsinaisesti hauku, mutta käy hieman levottomaksi, jos lenkkiväli on pitkä. Ei niinkään tarpeiden vaan vapauden kaipuun vuoksi. 

Dora on muuten täysin sisäsiisti. Koira suhtautuu lapsiin ihanan lempeästi ja käyttäytyy sisällä täysin moitteetta. Matalat ikkunat ovat Doran mieleen.  Tähystäminen on Dorasta ihanaa. Onhan ikkunan takana suuri maailma. 


Doran voi adoptoida Viipurin koirien kautta. Adoptiosta päättää yhdistys ja Doran koiravaraaja. Meillä Dora hoidossa siihen asti, että se löytää loppuelämän kodin. Jos kiinnostuit Dorasta, tutustuthan etukäteen myös yhdistyksen adoptio-ohjeisiin.


SHARE:

torstai 25. helmikuuta 2021

Kehäkukka - kylvö, kasvatus ja parhaat lajikkeet

Helppo ja kaunis kehäkukka on yksi suosituimpia suorakylvökasveja Suomessa. Jos suorakylvöt eivät ole vielä tuttuja, on kehäkukka ehdottomasti se kasvi, josta kannattaa aloittaa. Tomera, runsaasti ja pitkään kukkiva kesäkukka ei ränsisty tai kaatuile sateessa. Nämä syyt tekevät kehäkukasta loistavan avomaan kesäkukan. 

Kehäkukan siemenet kylvetään suoraan kasvupaikalleen. Kylvösyvyyden suositus on 1–3 cm. Olen itse nakellut siemenet aina umpimähkään tyhjälle multapinnalle, jonka lopuksi haraan niin, että siemenet jäävät ainakin suurelta osin mullan peittoon. Jotta kukista ehtii nauttia, on paras kylvöaika touko–kesäkussaa.  Kehäkukat puhkeavat kukkaan heinäkuussa.

Kehäkukat tarvitsevat rikattoman peruslannoitetun ja -kalkitun kasvualustan. En lannoita kukkia kesän aikana erikseen ollenkaan. Liian voimakas lannoitus kiihdyttää lehtivihreän kasvua kukkien kustannuksella. Kukkapenkissä ja kasvimaalla pohja on yleensä juuri optimaalinen valmiiksi. Kehäkukkia voi yläkuvan tapaan istuttaa riveinä vihannesten joukkoon. 


Kehäkukka on tyypillinen kasvimaan kukka, mutta laji sopii hyvin myös mitä tahansa kukkapenkkiä koristamaan. Meillä kehäkukat kasvavat koristeellisessa potagerissa. Kauneimmillaan kehäkukka on sorapolkujen vieressä. Erilaiset korkea rakenteet tekevät kasvustoista vielä sievemmät. Meillä on esimerkiksi lattaraudasta taottuja köynnöstukia, jotka kohoavat kehäkukkakasvuston keskeltä. 


Yksi parhaista puolista kehäkukissa on lajin monipuolisuus. Tarjolla on matalia ja korkeita lajikkeita laajassa värikirjossa. Suurin osa kukista on keltaisen ja oranssin sävyisiä, mutta joukossa on myös rusehtavaan ja vaaleanpunertavaan kallellaan olevia uudempia lajikkeita. Suurin osa kehäkukan siemenistä on edullisia. Kasvista on äärimmäisen helppo ottaa talteen omat siemenet, minkä ansiosta seuraavan vuoden siemenvaraston saa helposti kasaan keräämällä ahkerasti. 


Keltaisia lajikkeita:
Golden Emperor
Greenheart Yellow
Kinglet Yellow
Lemon Daisy
Yellow Colossal


Oransseja lajikkeita:
Apricot Daisy
Ball's Orange
Double Orange King
Indian Prins
Orange Daisy 
Pacific Beauty 
Porcupine 
Radio


Omat suosikkilajikkeet:
Apricot Pygmy
Bronzed Beauty
Honeymoon
Ivory Princess
Pink Surprise 
Snow Princess


Oletko sinä kokeillut jo kehäkukkia? Kerro ihmeessä myös suosikkilajikkeesi!
SHARE:

maanantai 22. helmikuuta 2021

Leppoisasti lomalla

Loma on sujunut leppoisasti. Olen todennut saman minkä moni muukin kuluneen vuoden aikana - Suomessa on ihan yhtä kiva reissata kuin muualla. Riitää, kun poistuu jonnekin kotoa. Ei tarvitse edes pakkautua täyteen buukattuun koneeseen kohti Pohjoista.  Läheltäkin voi löytyä kiva retkikohde.


Meidän kriteerit olivat seuraavat: kiva mökki keskellä ei mitään, suht lähellä kotia. Maisemaikkunat kohti rantaa olivat iso plussa. Työt oli helppo jättää taakse. Yllätykseksi mökki oli paljon paremmin varusteltu kuin mitä ilmoitus antoi ymmärtää. 


Ehkä vuokraaja ei tajunnut, että puutarhaan hurahtanut innostuu talvellakin vanhasta kasvihuoneesta, jossa on täydellinen tiililattia. Pihassa oli myös erikoisia tiilirakennuksia, joita ihmetellä. En ole tällaisiin törmännyt Suomessa ikinä. Aivat ihanat!



Mökin omistajien maatila ei näkynyt meille, mutta ilokseni heidän karvaiset sarvipäänsä olivat mökin naapurissa. 


Matkailu on tällä hetkellä haastava pala purtavaksi. En näe itseäni edes ruuhkaisessa hiihtokeskuksessa kotimaassa puhumattakaan ulkomaan reissuista. Pysyn mieluummin väljemmillä vesillä. Tekemistä tarjosivat yhteiset leffahetket, koko perheelle hommatut lumikengät ja  ulkoporeamme, jossa erityisesti nuoriso viihtyi. Tässä oli jo enemmän kuin olisi edes kaivannut. 


Parasta oli kuitenkin huilitauko ja akkujen lataaminen. Vaikka yksi pitkä kesäloma olisi tosi ihana, sopii minulle nämä lyhyet lomat pitkin vuotta paremmin. Nämä 4 päivää ovat tuntuneet mittaansa pidemmiltä on ihanaa, että lomapäiviä riittää vielä kotiinkin. 




Mitä ajatuksia reissaaminen teissä herättää?  

SHARE:

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Herkullinen sokeriton suklaakakku

Sokeriton suklaakakku on suussa sulavan makea. Herkku saa makeutensa taateleista ja steviasta. Mehukkaassa kakussa on maapähkinävoin vihahde, mutta muuten tämä herkku on suklaan ilotulitusta. Kakkuun ei tarvita vehnäjauhoja, maitoa tai voita. Eli kakku on sokerittomuuden lisäksi gluteeniton ja maidoton. Sitä ei kyllä uskoisi! Ja lupaan, että kakku vain paranee vietettyään jääkapissa yön. Sen vuoksi tämän herkun voi hyvin leipoa juhlahetkeä edeltävänä iltana. Juuri ennen tarjoilua kakun päälle vatkataan tuore kauravaahto.  


RAAKA-AINEET 

Kakkupohja

140 g maidoton Keiju (tai kookosrasva)
2 rkl sokeritonta maapähkinävoita
13 kpl kivetöntä taatelia 
ripaus suolaa
1 tl vaniljauutetta
4 kananmunaa
1,2 dl mantelijauhoa
6 rkl raakakaakojauhetta 
1 rkl steviaa

Vaahto
1 purkki Kaslink kauravispiä
1 tl vaniljauutetta 


tarjoiluun marjoja ja hieman raakakaakaojauhetta siivilän läpi


OHJE

1. Laita uuni lämpenemään 190 asteeseen. Laita 16 cm irtovuoan pohjalle leivinpaperi.  Vuokaa ei tarvitse voidella.
2. Sulata rasva kattilassa ja lisää siihen maapähkinävoi. Sekoita tasaiseksi seokseksi. Pilko hieman pehmeitä taateleita ja lisää ne rasvaseokseen. Käytä sauvasekoitinta taaleiden hienontamiseen. 
3. Lisää seokseen vaniljauute ja ripaus suolaa. 
4. Lisää seokseen kananmunat yksitellen jokaisen välissä vatkaten. Lisää joukkoon raakakaakaojauhe siivilän läpi ja sekoita. Lisää lopuksi stevia. 
5. Kaada seos irtovuokapohjaan ja paista uunin keskitasolla 20 minuuttia. Anna kakun jäähtyä.
6. Sekoita kauravispin joukkoon vaniljauute ja vatkaa vaahdoksi. Lado vaahto kakun päälle. Koristele tuoreilla tai pakastemarjoilla. 


Uunissa paistaminen tasaa hieman makeutta. Suosittelen silti maistamaan taikinaa. Steviaa voi maun mukaan lisätä enemmänkin. Huomioi, että steviaa myydään eri koostumuksissa. Ohjeessa käytettyä steviaa käytetään samassa suhteessa kuin sokeria. Kakun makeuteen vaikuttaa myös kauravispi, joka on melko makean makuista. 

Tätä meillä leivotaan taatusti toistekin! 


SHARE:

lauantai 13. helmikuuta 2021

Herkkä pallerokiurunkukka

Edellisen kesän paras kesäkukkalöytö oli pallerokiurunkukka. Kasvi on herkkä, ilmava ja runsaskukkainen. Kukka tuo hieman mieleen etelänruusuruohon ja erilaiset törmäkukat. Pallerokiurunkukka muodostaa useita sinisiä kukkapalleroita. Kasvi kukkii runsaasti läpi kesän vauhtiin päästyään. 



Pallerokiurunkukka on äärimmäisen helppo. Kylvin siemenet suoraan kukkapenkkiin ja potageriin kesäkuun alussa. Kasvi kasvoi melko ripeästi alkoi kukkia heinäkuun alussa. Laji ei ole tyypillinen kasvimaankukka, mutta sopi loistavasti potageriin.  Suorakylvöistä ei aina tiedä millainen kasvin habitus on todellisuudessa, jos kasvia ei ole nähnyt livenä. Pallerokiurunkukka muodosti tuuhean, herkän ja riittävän jämäkän kasvuston. En pidä kasveista, jotka kaatuvat ja lamoavat. 

Googlailin kasvia totesin sen olevan tyypillisempi Englannissa ja Yhdysvalloissa. Maiden verkkokaupoissa myydään hyvin yleisesti Gilian siemeniä. Kasvi ei ole Suomessakaan harvinainen. Sanoisin, että tämä on sieltä edullisimmasta päästä, kun siemeniä ostaa. Siksi ehkä yllättääkin, että en ole kasviin törmännyt sosiaalisessa mediassa. 


Kasvi tunnetaan englanniksi nimillä Queen Anne's Thimbles, Globe Gilia ja Blue Thimble Flower. Kasvi muistuttaa tosiaan hieman neulatyynyä, mikä on ilmeisesti inspiroinut kasvin lempinimeä. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä miten kasvi liittyy Kuningatar Anneen. 


Miten on, laitatko kokeiluun? Olisi ihanan nämä tämän lajin trendaavan Suomessa. Kasvin habitus on juuri sitä mitä tämän hetken trendikasvit ovat. Jos innostuit trendeistä ja kesäkukista, kuuntele uusin Puhetta puutarhasta -podcast alla olevavasta soittimesta. Aiheeseen liittyvä artikkeli löytyy Versoilevan sivuilta kuvineen. 

SHARE:

keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Mieli ja koti järjestykseen

Olen viimeisen vuoden ajan järjestänyt kotia uuteen selkeämpään uskoon. Alkuun tuntui, että mitään ei tapahdu, vaikka kierrätin, myin ja luovuin. Koska  on iso talo , on myös paljon tavaraa. Suurin muutos tapahtui silloin, kun lakkasin tressaamasta asiasta ja tyhjien kaappien utopiasta. 


Luulen, että tähän jamaan ajoi elämäntilanne, työ, hamstraava luonne ja iso talo, jonne todella mahtuu. Isoin ruuhka syntyi, kun lapset kasvoivat isoiksi ja kerralla jäi käyttämättömäksi valtavat määrät kaikenlaista: huonekaluja, harrastusvälineitä, leluja ja vaatteita. Jaksoin monta vuotta kierrättää lasten tavarat tehokkaasti. Kolmen vuoden lepsuilu kostautui ison kerran. 


Olohuone on välillä toiminut melkoisena tukikeskuksena, kun olen levitellyt säkkitolkulla vaatteita ja tavaroita kuvattavaksi myyntiä varten. Osan olen suosiolla lahjoittanut ja kierrättänyt. Ja niin vain koitti sekin päivä, kun huomasin, että täällä on nyt tyhjempää. Ei lähimainkaan tyhjää, mutta nyt voin hengittää. Järjestäminen on nyt kivaa, koska siihen on tilaa. Työvälineet ja kuvausrekvisiitat mahtuvat hyvin työhuoneeseen. Löydän tavaroita, joita etsin. Ja siivous on tuhat kertaa helpompaa. 



Kaappi ja säkki kerrallaan siivosin kotiani ja mieltäni. Samalla totesin, että en ole konmarituksen ystävä. Olen kuitenkin siistin ja helpon kodin ystävä. Huomasin myös, että en ole aikoihin ostanut mitään muuta uutta kuin lumikengät. Niillekin on tilaa, kun pieneksi jääneitä harrastusvälineitä lähti isot määrät jakoon. 

Millaisen kodin ystävä sinä olet? 


SHARE:

tiistai 2. helmikuuta 2021

Mausteinen sosekeitto

Mausteinen sosekeitto on ihanan kevyt ja lämmittävä ruoka. Keiton luonne muuttuu hieman mukaan, miten sileäksi sopan surauttaa. Itse tykkään tästä keitosta eniten niin, että soseessa on hieman tekstuuria. Kasvissosekeitto sopii hyvin keventäjän ja kasvissyöjän lautaselle. Keitto on gluteeniton ja laktoositon. Tein keiton kuivilla yrteillä, mutta tilalla voi hyvin käyttää myös tuoreita. 

RAAKA-AINEET

2 rkl oliiviöljyä
2 tl basilikaa
2 tl timjamia
2 tl paprikajauhetta
1–2 tl valkopippuria
1 kokonainen tulinen chili
n. 10 sentin pala inkivääriä
1 litra vettä
400 g Mutti tomaattimurskaa
4 isoa porkkanaa
2 dl kuivia punaisia linssejä
Suolaa maun mukaan.
2 dl kaurakermaa


Tarjoiluun:
pannulla kevyesti paahdettuja kurpitsan siemeniä

OHJE

1. Huuhdo linssit ja laita ne sivuun odottamaan. 

2. Lorauta oliiviöljyä kattilaan ja sekoita joukkoon basilika, timjami, paprikajauhe ja valkopippuri. Pilko pieneksi myös chili ja inkivääri ja sekoita ne joukkoon. Anna ainesten maustua hetken aikaa miedolla lämmöllä, mutta älä anna ainesten ruskistua.

3. Lisää joukkoon vesi ja tomaattimurska. Anna kiehua. 

4. Kuori porkkana, pilko pieniksi ja lisää keittoon.

5. Lisää joukkoon linssit, ja anna keiton kiehua 30 minuuttia. 

6. Soseuta sauvasekottimella.

7. Lisää lopuksi joukkoon kaurakerma ja suolaa. Anna keiton hautua vielä 5 minuuttia miedolla lämmöllä. 




Kokeile ja kerro mitä tykkäsit 😊
SHARE:
MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig