Boheemi kranssi heinistä

Boheemit kranssit ovat ihania. Tykkään erityisesti jo valmiiksi kuivista heinistä, kukista ja varvuista. Kranssi pysyy täsmälleen samanlaisena ja laadukkaana pitkään. Kranssin materiaalit on hankittu kukkakaupasta, omalta pihalta ja marketista. Vaaleiden heinien lisäksi kranssissa on värjättyjä heiniä, kuivattuja mustikan varpuja sekä muutama kuivattu maksaruohon kukinto. Liilat kuivat kasvin osat löysin kukkakaupasta. En ole varma onko kyseessä siemenkota vai mikä. Nämä olivat itselleni täysin vieraita.

Kranssi on symmetrinen ja alapainotteinen. Nykyiset kranssipohjat ovat niin kauniita, että on kiva jättää rengas osittain näkymään. Metallinen kranssipohja korostaa heinien keveyttä ja villiä luonnetta. Vastakohdat toimivat aina!

Kranssi päätyi takan koristeeksi. Odotan kuivempia kelejä ennen kuin siirrän kranssin ulko-oveen. Kranssin ilmettä on helppo muuttaa satiini- tai samettinauhalla. Ne säästin tällä kertaa myöhemmäksi.

Toivottavasti teillä on ollut mukava joulu. En muista toista joulua, joka olisi ollut näin palauttava, rento ja helppo. Ehdin jopa puutarhahommiin kranssin askartelun lisäksi.

Mukavaa loppu viikkoa!

Joulukoti - vihreää, valkoista ja punaista

Terveisiä joulukodista! Viikonloppu juuri ennen joulua tuntui lahjalta. Kaiken sai valmiiksi ilman stressiä ja paniikkia. Vältä sitä kyllä muutenkin joka vuosi viimeiseen saakka. 

Kuusi on koristeltu melkoisen täyteen, koti siivottu ja viimeisetkin lahjat pakattu. Ehdin jopa tehdä jouluasetelmat ja silittää pöytäliinat aattoa varten. Hämmästyttävää, että aaton aattona voi rauhassa keskittyä töihin ja joulu saapuu silti rauhallisesti. 

En harrasta mitään tyylejä tai seuraa trendejä. Koristelaatikosta nousee kokoelma yksittäisiä DIY-koristeita ja muistoilla kuorrutettuja hankintoja. Osa koristeista on hankittu matkoilla ja suuri osa on tehty itse, kuten alla oleva tähti. Kokonaisilme on valkoista, vihreää ja punaista. 

Joulun vietämme kotona. On ihanan leppoisaa olla oman porukan kesken, tehdä meille mieluisia asioita meidän tahdissamme. Todennäköisesti joulu koostuu hyvästä ruoasta, lautapeleistä, suklaasta ja jouluelokuvista.

Pulkkamäki jää tänä vuonna väliin. Koiralenkkejä lukuunottamatta keskityn sisätiloihin ja pidän silmät kiinni ikkunoiden kohdalla. On ihanaa, että joulu saapuu - oli miten märkää ja mustaa hyvänsä.

Kuulun siihen sakkiin, joka pitää siististä ja puhtaasta joulukodista. En vietä jouluani kaapissa, mutta nautin täysin siemauksin siitä, että jokainen nurkka on klaffissa. Minusta jokaisen tulisi saada viettää itsensä näköinen joulu - siivoten tai ilman. Yhtä ainoaa tapaa ei ole. Tämä on minun tapani juhlistaa ja kunnioittaa joulua. 

Toivoisin, että jokainen muistaisi, että jouluun ei kuulu alkoholi ja riitely. Erityisesti jos mukana on lapsia. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen, iloisen ja rauhallisen joulun, johon ei kuulu pelko. 

Toivottelen blogini lukijoille ihanaa ja rauhallista joulua!

Kranssi piparista

Piparikranssi on mielestäni yksi joulun kivoimmista DIY-jutuista, koska kranssissa yhdistyy leivonta ja askartelu. Kaksi parasta juttua. Tein ylemmän kuvan kranssin tänä vuonna ja alemman pari vuotta sitten. Molemmat hävisivät parempiin suihin kahden päivän sisällä. Niin kuin piparien kuuluukin.

Juttelimme pipareista myös Puhetta puutarhasta-podcastissa Johannan kanssa. Pipari nimittäin taipuu vaikka mihin. Allekirjoittanut taiteili sillä vuosi sitten julmetun kokoisen kasvihuoneen. Sen jälkeen olen ollut vakuuttunut siitä, että piparista saa mitä vain.

Kuuntele podccast suoraan alla olevasta soittimisesta. Jos innostuit piparikransseista, katso ohjeet Versoilevan uusimmasta artikkelista.

Piparin tuoksuista joulun odotusta!

Paketointivinkkejä

Olen viime vuodet luottanut hyväksi havaittuihin paketointinikseihin. Yksiväriset paperit, kauniit nauhat ja joku kiva kasvi. Se on siinä ilman sen kummempia krumeluureja. Ihania, luonnollisia ja persoonallisia. 

Olen alkanut säästää sopivia kuivakukkia paketteja varten. Heinät, eukalyptukset ja marjatertut ovat parhaita. Tuoreista kasveista havut ja esimerkiksi koristeomenapuun pikku hedelmät ovat kauniita jouluun. Lue lisää paketointivinkeistä Versoilevan artikkelista. 

Ostimme lahjoja tänä vuonna harkiten ja vähemmän. Turhaan kuluttamiseen herääminen on pistänyt mietityttämään vielä tarkemmin kulutustottumuksia. Meillä lapsilla ei ole ikinä ollut pitkiä 'tilauslistoja'. Kumpikin lapsista saa toivoa yhden tai kaksi tärkeää juttua. Paketeista voi paljastua myös tarvelahjoja, kuten lempimerkin huppari. 

Itse en kaipaa kummemmin lahjoja. Omalta puolisolta on kivaa saada jotain ainakin välillä. Katsomme aina joulukohtaisesti ostetaanko lahjoja vai ei. Oma joulumieli syntyy nykyään kaikesta muusta, kuten ihmisistä, joulukuusesta ja joulupyhistä. Lasten iloa on kyllä kiva katsoa, kun he avaavat paketteja. 

Ihanaa viikon alkua! Enää viikko ja joulu on ovella.

Joulukoti

Nyt on ollut ihanaa koristella joulua kotiin, vaikka ulkona tuulee ja vettä tulee jatkuvalla syötöllä. Tunnelmaan ei paljon tarvita. Kranssi takan päälle, joulukkkia ja kynttilöitä. Se on siinä! Somen joulukuvat nostavat myös omaa fiilistä joulutella.

Rakastan jouluruusuja. Ne ovat niin siroja, luonnollisia ja pitkään kukkivia. Ei tarvita kuin nätit kupit ja vähän koristeita ympärillä. En ole tainnut ikinä jättää kukkia omiin muovipurkkeihinsa. Vaikka en varsinaista asetelmaa jaksanut väsätä, on lopputulos kuitenkin nätimpi, kun siirtää kukat erilaisiin ruukkuihin. Olen pari joulua ollut innostunut paperisista palloista ja kuusista. Ne toimivat hyvin myös asetelmassa ennen kuin nostan ne kuuseen roikkumaan.

Perinteinen punainen löysi takaisin meidän joulukotiimme viime vuonna. Se tuntuu yhtä perinteiseltä ja piristävältä tänäkin jouluna. Lasten tekemiä koristeita tulee koululta yhä vain. Tonttu pääsi kranssin kyytiin.

Odotan joulua jo tosi paljon. Erityisen ihanalta tuntuu ajatus pitkistä pyhistä ja vapaista. Me jäämme kotiin ja vietämme joulua oman porukan kesken. Vielä varovasti jaksan toivoa, jos saataisiin edes jotain valkoista jouluksi. Myös aurinko kelpaisi lumen puutteessa. Kunhan ei vettä tulisi.

Ihanaa joulunalusaikaa!

Joulukaktukset - hitti vai huti?

Joulukaktukset ovat hiljalleen vallanneet sydämeni. Nämä rumankauniit viherkasvit olivat aiemmin silmissäni jotenkin pölyisiä, unohdettuja ja ankeita (kun eivät kukkineet). Mutta joku tenho näissäkin on. Olen oikeastaan vielä enemmän innostunut muista lehtikaktuksista, ja niitä on kertynyt ostoslistalle jo pari. Toistaiseksi kotoa löytyy marraskuunkaktuksia, joita niitäkin myydään marketeissa usein joulukaktuksen nimellä. Tein joulu- ja lehtikaktuksista artikkelin Versoilevan sivuille.

Kuuntele myös Puhetta puutarhasta -podcastin uusin jakso lehtikaktuksista. Aihe sai meidänkin päät pyörälle. Tämä kasvijoukkio on nimittäin melko haastava tiedonkeruun -ei niinkään hoidon -puolesta.

Podcastistamme satelee ihanaa palautetta. Kiitos siitä jokaiselle!
Mukavaa viikkoa!

Vähäsokerin herkkusuun joulu

Olen kertonut blogissa monta kertaa sokerittomista kausistani, ja siitä miten ristiriidassa se leipomis (ja syömis-)intoni kanssa. Joulu ja joulunalus on vuoden haastavin rasti. Torttuja, pipareita ja suklaata tuntuu olevan tarjolla joka puolella. Onneksi olen asian kanssa jonkunlaisessa balanssissa. Syösn sokeria, mutta harvemmin ja vähän kerrallaan. On mahtavaa huomata, että sokerikoukku ei synny viikottaisesta herkuttelusta, kun välissä on useita päiviä ja määrät kohtalaisia.

Jouluun kuuluvat myös pähkinät ja rusinat. Vaikka jälkimmäinen on sokerisen makea, ei rusinoihin synny samanlaista himoa kuin valkoiseen sokeriin. Välillä on ihana herkutella fugdea tai muita jouluherkkuja. Mutta yksi tai jopa puolikas riittää. Vaikka meilläkin joulupöytä notkuu herkkuja, emme harrasta ähkyyn syömistä. Sokeria ei tarvitse olla tarjolla aamusta iltaan. Perheen nuoretkin ovat tähän oppineet. Harvemmat herkkuhetket tekevät niistä spesiaaleja. Joten nyt saa vinkata mitä kannattaisi leipoa. Jotain tosi ihanaa sen pitää olla. Leipominen on puolet huvista.

Miten teillä herkutellaan jouluna?

Joulukuun sininen hetki

Kasvihuoneesta on ollut enemmän ja monin eri tavoin enemmän hyötyä ja iloa, kuin ennakkoon uumoilin. Sisällöntuottajalle se toimii loistavana (joskin hieman vilpoisena) talvistudiona. Valo on täydellinen, jota kevyt jää- ja lumipeite hieman varjostavat.

Otan paljon työhön liittyviä jouluisia kuvia kasvarissa tähän aikaan vuodesta. Samalla nautin tästä itsekin. Sytytän kynttilät, otan kupin lämmintä mukaan ja kuuntelen äänikirjaa tai joululauluja kännykästä. 

Pimeä tulee melko aikaisin ja yllättää työmyyrän välillä. Sininen hetki saapuu tunnin sisällä ja vie valon mennessään. Ulkoa kajastaa vain katuvalot ja valosarjat. Kun pakkanen ja auringonpaiste osuvat juuri oikein yksiin, saapuu illansuussa sininen hetki. Miten taianomaiselta se kasvihuoneessa näyttikään!

 

Kasvihuone kannattaa ehdottomasti laittaa joulukuntoon. Meidän joulukuusi viettää kasvarissa joulukuun alun, jonka jälkeen se kannetaan sisään. Kun joulu on ohi, tuon kuusen kasvarin edustalle. En osaisi kuvitella kasvihuoneen joulua ilman kuusta enää. Kuusi on ehdottamasti kaiken raijaamisen arvoinen. Kotiväki on lakannut jo ihmettelemästä edes takaisin kiikuttamista.

Tämä täydellisen valkoinen ja valoisa joulukuun alku tuntuu melkoiselta taivaan lahjalta mustan marraskuun jälkeen. Ihanaa joulukuuta kaikille!

Kranssi jouluksi

Mikä sen parempaa hommaa ensimmäisenä adventtina, kuin tehdä kranssi jouluksi. Helppoa ja rentoa ajanvietettä. Joulumarkkinoilla oli sopivasti leikkojen myyjä, jolta lähti mukaan eukalyptusta, mimosaa ja brunnioita. Osan materiaaleista säästin toista kranssia varten.

Halusin vihreän kranssin, jossa on hieman ruskeita kuivakukkia. Sitomiseen varasin tummaa rautalankaa ja metsän vihreän satiininauhan.

Rakastan mimosan oksia. Niissä on niin ihanat lehdet. En ole varma miten mimosa toimii kuivana, mutta pian se nähdään. Täydensin kranssia kuivilla suokasveilla, joita keräsin lokakuussa. 

Haluan  nätisti kuivuvan ja rennon kranssin takan edustalle. Viime vuotisesta kranssista oli ilo koko talvikauden. Katso viime vuoden puna-vihreä kranssi täältä. Postauksesta löytyy myös kranssi-video.

Jo tuli joulu kertaheitolla olohuoneeseen. Napsaisen satiininauhoja lyhyemmäksi, kun seuraavan kerran sytytän takkaan tulen. Tämä se on niin parasta joulussa! Rauhallinen askartelu, tunnelma ja kodin lämpö. 

Ihanaa viikon alkua!