Ihanat esikot

Kuinka moni myöntää nappaavansa esikoita mukaan lähes joka kauppareissulla? Näitä ei vain voi vastustaa. Sekin käy tekosyyksi, että viimeksi ostin tulppaaneja. Tai krysanteemeja. Pääasia että koti kukkii ja kevättä kohti mennään. 

Esikot pitävät viileästä ja valoisasta paikasta. Meidän 90-luvun alussa rakennettu talo on ilmeisesti tarkoitukseen kyllin vetoisa, sillä täällä voidaan hyvin. Mikään ei estä sitä, että säästäisi taimet kevääseen saakka ja istuttaisi ulos. Tilapulan vuoksi olen kuitenkin satsannut mieluummin esikasvatukseen kuin esikoiden hyysäämiseen. Hiljalleen ole istuttanut myös ulos näitä kavereita. Pidän niistä vuosi vuodelta enemmän!

Leppoisaa ja lumista sunnuntaita! 

 

ultraviolettia

Vuoden väri on taas julkaistu Väri-instituutti Pantonen toimesta. Pantone sävy 18-3838 ultra violet on tämän vuoden juttu. Minusta on hauskaa arvuutella etukäteen mitä värivelhot ilmoittavat vuoden alusta. Itse veikkasin tummaa sammunutta syvänsinistä. Melko lähelle osuin, mutta violetti yllätti silti.

Itse olen ratsastanut tämän trendin huipulla jo vuosikausia. Violetti on ehdottomasti yksi kantavista väreistä puutarhassani. Siihen perustuu meillä ruukkupuutarha, köynnös- ja perennavalikoima. Koko violetin ja liilan väriskaala on edustettuna hyvin voimakkaasti. Vaaleanpunainen on puutarhassani violetin ehdoton aisapari.

Violetin ja vaaleanpunaisen väriliitto lienee meillä puutarhaihmisillä yksi suosituimmista värimaailmoista. On hupaisaa mummotella menemään vuodesta toiseen samalla meiningillä. Yhtäkkiä sitä huomaa olevansa muodin huipulla tuosta vaan.

Sanomattakin selvää on se, että kasvatan samat tutut jättiverbenat ja kelloköynnökset myös tälle kesälle. Ja seuraavalle ja sitä seuraavalle. Parvekkeen parvekelaatikot tuskin olisivat mitään ilman violetteja petunioitaan. Ensi kesänä tosin on hieman uudistuneempi fiilis ihan vaan tästä äkillisestä muodikkuuden puuskasta. Kyllä nyt tuulet puhaltavat meille puutarha-ihmisille. 

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa. Ihan hetkeen ei tästä kukkaloistosta nautita. Ihmetellään lumimaisemaa vielä ennen tätä. Pukekaa lämmintä päälle. Talvi on vihdoin täällä. 

Ihanaa loppuviikkoa!

Teelusikkatyyppi

Olen aina ollut omassa puutarhassa melko suurpiirteinen ja lunki. En  hermostu, jos unohdan leikata tai lannoittaa jonkun tietyn kasvin. Kasveja voin kokeilla vähän arempiakin. Monessa asiassa kyllin hyvä on minulle riittävä. Olen aina mieltänyt, etten ole teelusikkatyyppi. Se joka tarkasti mittaa määriä ja noudattaa annettuja ohjeita. Isoimmat ponnistukseni kohdistuvat aina asioihin joita tykkään tehdä.

Jos jossain asiassa, niin kesäkukkien lannoituksessa se näkyy. Olen jo vuosia käyttänyt GreenCaren PuutarhanKESÄ-lannoitetta. Sitä vaaleanpunaista. Kyllähän te tiedätte! Kaadan jauhetta suoraan purkista kasteluveteen fiiliksen mukaan. Tämä onkin sitten niitä harvoja asioita, joita en unohda tehdä. Koska kesäkukat ihan oikeasti kukkivat enemmän ja kasvavat suuremmmiksi kuin vähällä lannoituksella. En ole koskaan huomannut niiden kärsivän liikalannoituksesta, mihin monet monivuotiset ja hyötykasvit puolestaan reagoivat.

Ruukkukasvit ovat hoitolistani kärkipäässä. Ne saavat parhaan mahdollisen kesäkukkamullan, jotka sisältävät kastelukiteitä ja hyötymikrobeja. Jaksan kastella ja nyppiä kesäkukkia helposti tunnin päivässä. Se on jotenkin rentouttavaa. Tykkäsin myös PuutarhanKESÄ-sarjan poretableteista. Näitä säilytän parvekkeella ja nakkaan mukaan, kun kastelen ulkoa kerätyltä sadevedellä. 

Parvekekausi on vihdoin avattu!

*Yhteistyöpostaus*
*Yhteistyössä GreenCaren kanssa*

Ruukkuraparperi

Ehdin juuri ja juuri siirtää raparperin poikaset ruukkuihin ennen kuin ne olisivat venähtäneet liian pitkiksi tätä hommaa varten. Olen monena vuonna miettinyt ruukkuraparperia parvekkeelle, mutta jotenkin se ajatus on hautaunut aina kevätkiireiden alle. Mutta nyt ehdin. 

Raparperi pitää jakamisesta ja homma on helppoa. Sieltä vaan pistolapion kanssa pala irti. Meidän raparperimme on jo vanha ja kookas, joten sieltä kykeni irttomaan useamman jakotaimen. Käytin taimelle kesäkukkamultaa jossa on kastelukiteitä, koska parvekkeemme on niin paahteinen. Raparperin olisi hyvä antaa kasvaa paikallaan pari vuottaa ennen sadonkorjuuta. Nämä ruukkuraparperit siirrän syksyn tullen kasvimaan kupeeseen juurtumaan.

En ole erityisen villi raparperin rakastaja tai hyödyntäjä keittiössä, mutta pidän sen ulkonäöstä. Muutaman piirakan ja mehun lisäksi olen raparperia en raparperia juuri käytä. Nämä ruukkuraparperit tulevat pelkästään koristekättöön parvekkeelle. 

Mielenkiinnolla seuraan näiden kasvua!

Isoja jo

Varma merkki toukokuun lähestymisestä oon se, että isoja kasvinroikaleita notkuu purkit vääränään joka nurkassa. Hauskin kokemus tälle keväälle on ollut pistokkaiden kasvun seuraaminen. En ole ennen kokeillut niitä tällaisina määrinä. Keittiö ja työhuone täyttyivät petunoiden, verbenoiden ja pelargonien eri lajikkeista. Kerroin pistokaskasvatuksestani jo aiemmin täällä. 

Nyt taimet ovat päässeet jo sellaiseen mittaan, että annan niiden kukkia jo. Tähän mennessä olet sitkeästi latvonut kasveja ja nipistänyt jokaisen alkavan nupun pois jo ennen kukintaa. Niin sydäntäsärkevää kuin se onkin. Palkintona on tuuheampia kasveja. 

Moni tuntui miettivän eri multalaatuja kasvatusvaiheissa sekä lannoittamista. Itse siirsin taimet kesäkukkamultaan suoraan kaupan pikkupoteista. Parin viikon jälkeen aloitin varovaisen lannoitamisen kesäkukkalannoitteella. Nyt annan lannoitetta kasteluveden mukana kerran tai kaksi viikossa. 

Ja kaikki kasvaa kohisten. Mukavaa puuhaa!

Tukholman puutarhamessut

Tukholman messuista on pyydetty paljon kuvia, joten täältä pesee. Mitään mullistavaan Nordiska Trädgårdar messuissa ei ole, mutta nautin siitä, että ne ovat isommat. Jokainen yksittäinen ständi on kivasti laitettu. Messut ovat kivien ja kalusteiden sijaan kasvien ja pikkutavaroiden juhlaa.

Pinnalla olivat edelleen rouheus ja ruoste. Käytetyn näköisiä punasaviruukkuja, ruosteisia tarjottomia, rullakkoja, laatikoita ja ties mitä. Kasveista toistuivat erityisesti erilaiset vuokot, kylmänkukat, ja lemmikit sekä rosmariini. Neidonhiuspuu on ehdoton trendipuu, joka löytyi joka osastolta.

Kukka-asetelmia oli valtavasti. Joko ne olivat suuria ja näyttäviä tai yksittäisiä kukkia pikkumaljakoiden ryhmässä. Molemmissa toistui niittymäinen keveys. Idea-aluilla pinnalla oli metsä, kuorikate ja luonnollisuus. Kuivuneita tammenlehtiä sekoitettuna kuorikatteeseen näkyi parissakin paikassa. Sisäkasveista trendikkäimpiä olivat erilaiset pikkukaktukset. 

Parin vuoden päästä pitää päästä uudestaan!

Amppelin lumoissa

Vuosien saatossa ankarasti lisääntynyt esikasvatuksen määrä ei ole suinkaan saanut minua innolla odottamaan aikaa jolloin pottiarmada lähestyy sotalaivueen tavoin ja ottaa kotisatamani haltuun. Haluan kotini siistinä ja ennenkaikkea imuroitavana. Käväisin Ikeassa katsomassa ANVÄNDBAR-malliston amppelit, joista olen blogannut jo aiemmin (blogiteksti täällä). Mallisto on tosi onnistunut. Mukaan lähti yksi, jossa zinnian taimet ja muratti nyt iloisesti keinuvat.

 

Hip hei. Imurointi onnistuu taas!

Laakeripuiden kevät ja mullanvaihto

Olen kertonut aiemmin talvettavani laakeripuita. Niitä on yhteensä kolme kappaletta ja ne viettävät talvensa meidän pihamökissämme. Valoisa paikka ikkunalla ja kymmenen asteen lämpötila ovat hyvinvoinnin salaisuus. Vettä lorautin kerran tai kahdesti kuussa. Miten nyt satuin muistamaan. 

GreenCaren vinkkien mukaan huhtikuun ensimmäiset viikot ovat parasta mullanvaihtoaikaa. Kuun alkuun minäkin projektin ajoitin. Valitsin näille viime kesänä reilunkokoiset ruukut, jotta niitä ei tarvitse pariin ensimmäiseen vuoteen vaihtaa. Annoin laakeripuiden olla paikallaan. Kaivoin sen verran vanhaa multaa pois minkä juuristoa häiritsemättä helposti sain. Tilalle lisäsin GreenCaren Puutarhan KESÄ kesäkukkamultaa, mitä laakeripuilla oli jo viime vuonnakin. Kuumalla parvekkeella mullan kastelukiteet tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Hyötymikrobit puolestaan lisäävät puiden vastustuskykyä ja hyvinvointia. Mullanvaihdon yhteydessä on hyvä saksia laakeripuun kuivat oksat pois, joita kertyy latvuston sisälle. Näppäränä keräsin lehdet talteen ja kiikutin keittiöön. 

Kyllä tuli siistit.  Tule jo kesä ja parvekekausi!

*Postaus tehty yhteistyössä GreenCaren kanssa*