Hanami - kirsikan kukinnan juhlaa

Kirsikkapuut ovat kukkineet tänä keväänä upeasti railakkaista vesisateista huolimatta. Meillä on ollut erilaisia kirsikoita kasvamassa nyt neljä vuotta, ja vihdoin puilla alkaa olla kokoa. Kauneimmat kirsikat ovat pihan laidassa, kasvihuoneen lähellä. Kolmen suklaakirsikan lisäksi kasvarin vieressä kasvaa pilvikirsikka, joka oli todella nopeakasvuinen. Alan ymmärtää miksi hanami on japanissa niin iso juhla. 

Olen aina pitänyt kirsikoita jotenkin omenapuita vähäisempinä, mutta nyt kun puilla alkaa olla kokoa, ovat kukinta upea! Kukkivien puiden ystävänä pidän siitä, että kirsikat kukkivat hieman ennen omenapuita - näin kukintajakso on huomattavasti pidempi. 

Mietin aikoinaan voinko uhrata kaiken puille varatun tilan kukkiville puille. Nyt ei kaduta pätkääkään. Loppukesästä saadaan vielä tummien, herkullisten suklaakirsikoiden sato. Mikä sen parempaa!

 Tästä se kesä alkaa kunnolla! Nyt nautitaan ❤️

Kevät, kevät, kevät ja kirsikan kukinta

Kahden päivän lämpöaalto on tehnyt ihmeitä puutarhalle. Vaikka hieman ollaan myöhässä aikataulusta, kurotaan kukintaa kiinni nyt kovalla tahdilla.  Aurinkoisimmalla paikalla sijaitseva rusokirsikka päätti heti alkaa kukkimaan, vaikka muut puut vasta heräilevät kevääseen. 

Meillä on pihassa erilaisia kirsikoita, mutta yhdenkään kukinta ei vedä vertoja rusokirsikalle. Vaikka syötäviä marjoja puu ei tee, on se koristearvonsa puolesta yksi pihan tärkeimmistä puista. Kukinta alkaa aina täältä. Siitä se sitten lähteen aallon lailla vyörymään, ja kohta kukkii koko piha. 

Eniten kukkivissa puissa yllättää se, miten ihmeelliseltä ne tuntuvat joka kevät. Sillä ei ole merkitystä, miten monta kertaa kukinnan on jo nähnyt. Joka kerta olen puiden kukka-aallosta yhtä kiitollinen ja onnellinen. Siksi olen istuttanut pihaan lähes 20 kukkivaa puuta. Puiden kukinta-aika on kaunein aika vuodesta. 

Nyt toivon lisää lämpöisiä päiviä ja pitkiä iltoja puutarhassa. On ihana kitkeä, kantata ja harata, kun iltamyöhälläkin tarkenee jo t-paidassa. 

 Ihanaa helatorstaita!

Ihana suklaakirsikka

Suklaakirsikka (Prunus cerasus 'Chokoladnaja) on suosikki pihani kirsikoista. Kaikki kirsikkapuut ovat kauniita kukinta-aikaan. Suklaakirsikalla on nätin kukinnan lisäksi pari lyömätöntä piirrettä. 

Puuna suklaakirsikka on maltillisen kokoinen, joten se sopii myös pieneen pihaan. Korkeutta suklaakirsikoilla on korkeintaan pari metriä. Lajike on kestävä ja se menee nelos-vyöhykkeellä saakka. Parasta ovat tummat kirsikat, jotka ovat varsin syötävän makuisia (toisin kuin hapankirsikat). Suklaakirsikan marjat ovat morellityyppisiä. Makua kuvataan jopa hieman mantelimaiseksi. Itse en tätä sävyä ole huomannut. 

Kirsikat kypsyvät jo elokuun alussa. Nimi taitaa viitata enemmän tummaan väriin kuin makuun. Suklaalta nämä eivät maistu. Ostin puun melko pienenä taimena. Menossa on kolmas kesä ja sato on ensimmäistä kertaa reilumpi. Puu tuottaa satoa jo nuorena, mikä on kiva juttu!

Ihanaa viikkoa!

Omenankukkia maljakossa

Puutarhan kevätleikkausten jäljiltä meillä on maljakossa on aina omenankukkia. Viikossa alkaa tapahtua, viimestään kahdessa kukitaan jo. Oksat ovat kauniita jokaisessa vaiheessa.

Hyödetyt kukivat oksat puhkeavat kukaan ennen lehtien tuloa. Näky on herkkä ja kaunis. Olen kokellut hyötää kukkivia ja ei kukkivia oksia. Kokeilussa on ollut ainakin onnenpensas, koivu, musta- ja punaherukka, omena- ja kirsikkapuu. Suosittelen kokeilemaan mustaherukkaa. Kaupan päälle tulee hyvä tuoksu.

Hyötämisellä tarkoitetaan lepotilaisen kasvit kukittamista luonnollisesta aikataulusta poiketen lämpimässä sisätilassa. Helppo ja hauskaa. Tässä onnistuu jokainen.

Aurinkoista sunnuntaita!

Satoa ja iloa hedelmä- ja marjatarhasta

Yksi parhaista jutuista isossa pihassa on se, että saa satoa ja iloa omasta hedelmä- ja marjatarhasta. Ilo on minulle vielä isompi juttu kuin sato. Hedelmäpuut kukkivat keväällä niin komeasti, että pitäisin ne ilman satoakin. Sato on sitten bonus, josta nautitaan vuoden ympäri, kun pakkanen pursuaa marjoja.

Eniten innoissani olen karhunvatukoista ja pensasmustikoista. Odotan myös kieli pitkällä suklaakirsikoiden kasvua. Toistaiseksi niistä on saanut vain maistelumarjat. Suklaakirsikoiden lisäksi puutarhassa kasvaa hapankirsikoita, luumuja, kriikunoita, omenapuita ja päärynäpuu.

En kerää kaikkea satoa. Omenoita kannan sisälle sitä mukaan, kun niitä tulee syötyä. Hedelmät ja marjat kyllä usein kelpaavat kyläilijoille. Mustaherukoihin on välillä jonoa. Appivanhempani saavat niistä aimoannoksen, mikä on mielestäni hyvä. Meillä ei mene koko marjamäärää, ja on kurjaa antaa mennä sadon hukkaan. 

Herukat ovat jokapaikan pensaita, mitkä sopivat lähes pihaan kuin pihaan. Omat suosikkini ovat punaiset ja vaaleanpunaiset herukat. Ne ovat myös kauneimpia. Pensailla on myös koristearvo, vaikka satoa ei tulisikaan hyödynnettyä kokonaan. Meillä herukat menevät lähes kokonaan smoothieihin, joiden suurkuluttaja olen. 

Erikoisin satokasvi pihallani on viininrypäle 'Zilga'. Se tekee jättimäisen sadon. Joka vuosi jaksan hämmästellä sitä. On ihanaa käydä kurkkimassa lehtien alla kypsyvää satoa. 

Satokasveista ja omavaraisuudesta kiinnostuneille pyörii tällä hetkellä podisarja Versoilevan sivuilla. Voit kuunnella sarjan toisen jakson suoraan alla olevasta soittimisesta. Ensimmäiseen osaan pääset tästä linkistä.

Ihanaa viikkoa!

Vaaleanpunaista äitienpäivää

yhteistyössä: North Outdoor

Äitienpäiväviikonloppua aina leimannut aika perheen kanssa, mutta myös oma aika. Pyörähdin eilen Roihuvuoressa ihastelemassa hanamia eli tutummin japanilaisille tärkeää keväistä kukkajuhlaa. Jo pelkkä nimi on upea, ja se tarkoittaa 'kukkien katselua'. Ei voi kun arvostaa kansaa, joka määrittää kukkien katselun-juhlan yhdeksi vuoden tärkeimmistä. 

Roihuvuoressa kukkii noin 250 kirsikkapuuta. Meno oli sen mukainen. Puisto oli yhtä vaaleanpunaista pilveä ja joka puolella oli ihmisiä ihastelemassa ja kuvaamassa kukintaa. 

Vaikka kukinta ei ole järin pitkä, on mahtavaa, että Suomestakin löytyy paikkoja, jossa kirsikkapuiden määrään on satsattu. Kukinta on upean näköinen. Myös tuoksu latvusten alla oli ihana.

Pukeuduin teeman mukaisesti vaaleanpunaisiin. North Outdoorin Kiiruna-villapaita ja Naava-shaali ovat olleet kevään luottovaatteita. Tykkään villapaidoista myös keväällä ja kesällä. Merinovillapaita on sopivan hengittävä ja kevyt. Vilpoisilla kevätkeleillä paita tuntuu lämpimältä. 

Molemmat tuotteet ovat 100% merinovillaa ja valmistettu Suomessa. Merinovillatuotteiksi suomalaiset North Outdoorin vaatteet ovat suhteellisen huokeita. Sain ilokseni jakaa alekoodin  teille.  15% alennuksen voi lunastaa koodilla 100outdoor. Nettikauppaan pääset tästä linkistä. Koodi on voimassa 24.5. saakka. 

Toivotan erittäin ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, bonusäideille ja tuleville äideille!

Hyvää äitienpäivää myös omalle maailman parhaalle äidilleni!

Herkut ja vitamiinit omasta puutarhasta

yhteistyö: Hankkijan Puutarha

Marjatarha on iso osa meidän puutarhaa. Taajama-alueen pihasta on mahdollista kerätä suuri ja monipuolinen sato ilman, että koko tontti on uhrattu viljelyyn. Kekseliäs sijoittelu ja koristeelliset puitteet ovat tärkeä osa nykyaikaista marjatarhaa.

Meidän tontti pukkasi voikukkaa, kun muutimme tänne. Rikkameren keskellä kasvoi kolme huonokuntoista hedelmäpuuta (omenaa ja kriikunaa) sekä marjapensaita. Sitkeällä hoidolla puut ovat pysyneet hengissä vielä 12 vuotta. Herukkapensaat ja karviaiset alkoivat tuottaa satoa, kun hoidin kasvualustan kuntoon. Isoin urakka oli poistaa kaikki kasvillisuus pensaiden alta ja ympäriltä. Loppu hoitui tuoreella puutarhamullalla, kalkilla ja Kekkilän luonnonmukaisella Marjalannoitteella.

Reunojen kanttaus ja kate pitävät huolen siitä, että pensaiden ei tarvitse taistella ravinteista. Kalkitsen ja lannoitan pensaat kerran vuodessa. Keväisiin rutiineihin kuuluu myös huolellinen reunojen viimeistely ja kuorikatteen lisäys. 

Yhteistyö Hankkijan Puutarhan kanssa innoitti laajentamaan hedelmä- ja marjatarhaa. Satoa tuottavat puuvartiset kasvit kasvavat meillä keittiöpuutarhassa ja sen läheisyydessä. Ison pergolan alla kasvaa pensasmustikoiden alue, joka sai täydennystä 'Northblue'-lajikkeesta. Rungollisten herukoiden viereen istutin valkoherukka 'Lepaan Valkean'. Kaikki uudet taimet ovat Tahvosten Taimistolta lähtöisin. Hankkijan Puutarhan pisteissä on laaja valikoima laadukkaita taimia, joita voi tilata myös nettikaupan kautta.

Jos tila on kortilla, suosittelen suhtautumaan marjapensaisiin kuten koristekasveihin. Meillä herukat reunustava yhtä tontin laitaa. Samalla ne tuovat näkösuojaa. Rungolliset herukat ja karviainen ovat hauskan näköisiä keittiöpuutarhassa. Päärynäpuu tuo hieman varjoa kasvihuoneelle. Hedelmäpuiden juurella kasvaa iso perenna-alue. Selvää rajaa marja-, -koriste- ja hyötytarhan välillä ei ole. 

Meidän piha alkaa olla jo melko täynnä. Olen kuitenkin haaveillut keltauumupuusta. 'Laatokan Helmi' on viimeinen hedelmäpuu, joka meille tulee mahtumaan. Suhtaudun satoon herkuttelun kannalta. On ihanaa, että omasta pihasta saa monipuolisesti suuhunpantavaa. Hedelmät ja marjat ovat tärkeä osa meidän perheen keittiöpuutarhaa.

Erikoisin juttu, joka myymälästä tarttui mukaan, on mesimarja-amppeli. Se on kasvanut vauhdilla parissa viikossa ja nuppuja on jo näkyvillä. Tätä satoa odotan suurimmalla mielenkiinnolla. 

Keittiöpuutarha on siivottu ja marja- ja hedelmätarha huollettu. Tästä on ihana jatkaa vappuna kylvöjen parissa.

Ihanaa vappua kaikille!

Piha kuin valkoinen pilvi

Olen ennenkin hehkuttanut kukkivien puiden ihanuutta. Todennäköisesti teen niin joka vuosi.  Innostun autuaasti kukinnasta taas keväällä niin paljon, että en välitä siitä, että toistan vanhaa virttä. Sen sijaan olen virittänyt pihaa vuosi vuodelta kohti komeampaa kukintaa. Joten kelpaakin taas huudella täällä. 

Jos haluaa mahdollisimman pitkän keväisen puiden kukinnan, kannattaa satsata sekä prunus- että malus-sukujen puihin. Mitä enemmän erilaisia, sitä pidempi kukinta. Osalla se vuoden kaunein hetki kestää vain pari päivää. Näillä helteillä rusokirsikoiden kukinta oli kahdessa päivässä taputeltu. Siksi on hyvä olla muitakin. 

Pääsääntöisesti ensin tulee prunus-sukuisten puiden kukinta ja tiiviisti vanavedessä puhkeavat malus-sukuiset puut. Osa menee hieman päällekkäin. Niin tai  näin, saa kukkapilvestä nauttia monta arvokasta päivää enemmän. Meidän pihan katveisimmat nurkat hohtavat valkoisenaan ikivanhojen kriikunoiden kukista. Luumun sukulainen on kirsikkaa ja luumua sitkeämpi ja kukintakin kestää hivenen pidempään. Kukat ovat pienemmät, mutta määrä korvaa koon. Katsokaa nyt tätäkin näkyä!

Kirsikkapuita löytyy tontin kahdelta laidalta. Kirsikkamäen hapankirsikat, luumu, kriikuna ja rusokirsikat muodostavat kukka-aallon vailla vertaansa. Tontin laidalla kukkivat vielä pikkuruiset suklaakirsikat. Jos pihalleen kaipaa nopeasti vanhojen puiden tuntua, on kirsikka ihan paras valinta. Ne ovat kaikki nopeakasvuisia. Erityisesti pilvikirsikka kasvaa jo kesässä hurjan paljon. Vielä pari kesää sitten nämäkin hapankirsikat olivat pieniä. Nyt ne huitelevat jo lähellä kolmea metriä. 

Miten ihana ajatus, että on vielä muutakin mitä odottaa. Omenapuut aukeavat ihan näinä päivinä. Voi kun saataisiin samanlainen kukkakesä kuin kaksi vuotta sitten. Sitä omenapuiden kukkien määrää en unohda ikinä.

Ihanaa loppuviikkoa!

Kevään kaunein näkymä

Ulkona on juuri nyt käsittämättömän kaunista. Kukkivat puut ovat kevään näyttävin kohokohta, kun tuhannet pikkukukat helähtävät kerralla auki. Tuntuu, että joka puolella kukkii, koska suuret puut näkyvät kaikkialle. 

Rakastan tätä näkymää puiden lomasta keittiöpuutarhaan. Yksi helpotuksen syistä lienee se, että tämä oli rikkaisin osa pihaamme. Nyt kun omenapuut on leikattu, marjatarha suitsittu katteella rikattomaksi ja isoa osaa pinta-alasta peittää keittiöpuutarha sorapintoineen ei voi kuin huokaista. 

Omenapuiden alle istutetut kärhö ja ruusunätkemät näyttävät selviinneen talvesta. Versoja ja silmuja on valtavasti. On hämmentävää miten suuriksi köynnökset kesässä ehtivät. 

Yhtään ei keväisen iloista mieltä haittaa myöskään se, että aurinko taitaa helliä tänään vapaapäiväläistä. Eilen ostetut pikkupuut ja uudet pensaat odottava istuttajaansa. 

Ei muuta kuin ulos ja hommiin!

Kaksin kaunihimpi

Olen ennenkin hehkuttanut herttavuorenkilpeä, joka on monen inhokki. Huonosti hoidettuna se onkin melkoinen rumilus. Kun pitkä rivi vuorenkilpiä on kukassa samaan aikaan omenapuiden kanssa, tuntuu siltä kuin koko puutarha kukkisi. Siinä on jotain sykähdyttävää varsinkin illansuussa.

Loistavien kasviparien miettiminen ei ole yksinkertaisin homma. Kukinnan ajoitusta ja niiden lumovoiman tehostumista parina kannattaa kuitenkin miettiä. Vaatimattomampikin kasvi saattaa nousta silloin ihan uuteen arvoon.

Tämä kaksikko ei tosin ole minun aikaansaannostani. Nämä kaksi olivat niitä harvoja kasveja mitä pihaan on istutettu jo ennen minua. Muuten en olisi näistä varmaan ikinä innostunut. Onneksi en repinyt vuorenkilpiä pois heti alkuunsa. Tämä on nimittäin yksi vuoden odotetuimpia kukka-aaltoja nykyään.

Päivästä on tulossa täydellinen. Aurinkoista viikonloppua!

Oi mikä tunnelma!

Kaiken tämän lumisateilun keskellä eilinen yllätti ihan täysin ihanalla ilta-auringolla. Siistin kukkapenkkejä, linnut lauloivat ja yhtäkkiä näytti aivan keväälle. Tähän tähtään kaikella sillä alkukevään vimmalla, kun kitken ja kanttaan minkä kintuistani ehdin. Kun ensimmäinen lämmin ilta koittaa ja piha on siisti. Se on yksi kevään kohokohdista. Kuten nämä krookuksetkin.

Se on täällä taas!

Terveisiä Tukholmasta

Väsynyt mutta onnellinen seurue saapui viime yönä Vantaan lentokentälle. Jos nauru pidentää ikää, porskutan taatusti vähintään satavuotiaaksi tämän reissun ansiosta. Tässä maistiainen kahden päivän Tukholman reissulta. Taatusti yksi vaikuttavimmista kokemuksista oli tämä kevätsuudelma Kungsträdgårdenillla, jossa kirsikkapuukujanne oli täydessä kukassa. Niin mieletön se oli, että sitä piti käydä ihmettelemässä kahteen otteeseen.

 Ihanaa viikonloppua!