Ruukkupuutarha

Ruukkupuutarha on minulle nykyään se rakkain ja tärkein osa puutarhaa. Ison parvekepuutarhan lisäksi olen perustanut erilaisia ruukkutarhoja varjoiselle terassille, sisäänkäyntiin, oleskelualueelle ja keittiöpuutarhaan. Hommaa siis riittää. Parasta hommassa ovat loputtomat mahdollisuudet ja vaihtelu. Vaikka tietyt kasvit pysyvät, muuttaa ruukkupuutarha meilläkin ilmettä joka vuosi. 

Olen jo alkanut suunnitella ensi kevään ruukkupuutarhaa. Taidan tänäkin vuonna satsata pieniin puihin, lehteviin kasveihin ja maltillisemmin kukkiviin kasveihin. Verenpisaroista en kyllä luovu. Ne ovat täydelliset varjoiselle terassille. 

Uusin Puhetta puutarhasta -podcastjakso käsittelee myös Ruukkupuutarhaa. Tein Versoilevan sivuille myös artikkelin aiheesta Ruukkupuutarhan perustaminen. Klikkaa sivuille, jos aihe kiinnostaa!

Versoileva · 132 - Ruukkutarha

Kuivakukkia ja kurpitsoita

Näin syksyn tullen tykkään pehmeistä ruskean sävyistä erityisesti halloweenin alla. Parhaiten lopputulokseen pääsee kuivilla heinän kukinnoilla ja kuivakukilla. Suurin osa löytyi omasta pihasta. Pari koreampaa heinää oli jo valmiiksi kotona. Ne olen ostanut pari syksyä sitten. Ja juuri se kuivakukissa on parasta - ne ovat käytännössä ikuisia. 

Täydellinen pari kuivakukille ovat velboasta tehdyt samettisen pehmeät kurpitsat. En aina tahdo löytää mieleisiä oikeita kurpitsoja, joten pyysin äitiä tekemään kankaasta erilaisia. Näin värejäkin sai valita itse. Pyysin sekaisin mahdollisiman monta väriä. Musta näistä tuli aivan superihanat!

Kuivakukka-asetelman tein Aaltomaljakkoon, jossa on tuki kukille. Näin kukat saa ilmavasti pystyyn.  Tykkään yhdistää kuivakukkia ja -heiniä erityisesti lasimaljakoihin. Yhdistelmässä on jotain tosi siroa ja kaunista. 

Oman pihan kukkivista heinistä on iloa niin pihalla kuin syksyn asetelmissa. Keräsin isot määrät heinänkukintoja sisälle kuivumaan. 

Juttelimme kuivakukista myös uusimmassa Puhetta puutarhasta -podissa. Voit kuunnella kukkavinkit suoraan alla olevasta soittimesta. 

Versoileva · 124 - Trendikkäät kuivakukat

Puutarhakuvausta

Olen kuvannut kasveja viikottain (no, oikeasti lähes päivittäin) jo yli kymmenen vuotta. Ajan kanssa kaluston lisäksi myös taidot ovat parantuneet ja karttuneet. Minulta kysytään usein mitä kameraa käytän (Canon 5D Mark IV).  Halusin jakaa kuvausvinkkejä teillekin. Jos olet haaveillut puutarhakuvaamisesta, ja olet harrastuksen alkutaipaleella, lue kirjoittamani 8 valokuvausvinkkiä kasvikuvaukseen Versoilevan uusimmasta artikkelista.

Juttelimme uusimmassa Puhetta puutarhasta -podcastissa minun ja Johannan kuvaushistoriasta ja kasvikuvauksesta. Voit kuunnella jakson alla olevasta soittimesta. 

Versoileva · 121 - Kuinka onnistua puutarhan kasvikuvissa?

Ihana elokuun puutarha

Elokuu on meillä puutarhakesän rennoin kuukausi. Tässä kohtaa otan iisimmin pihanhoitotöiden kanssa ja nautin kukista, puutarhasta ja sadosta. Kasvit ovat isoja ja runsaita, piha siisti ja keittiöpuutarha satoisa. Vielä en stressaa syksystä. Talkoot saavat odottaa vielä pari viikkoa. 

Tykkään siitä, että välissä on yksi tällainen haahuilukuukausi. Tartun saksiin jos huvittaa, mutta en ota hommista paineita. Taidan saksia kyllä enemmän leikkoja kuin huollettavia kasveja. Stressittömässä tilassa tulee tehtyä pihahommia nautinnon kautta. Olen kerännyt valtavat määrät siemeniä melkein huomaamattani. Tämän vuoden siemensato on ennätyssuuri. Suosittelen muitakin vilkaisemaan kukkapenkkeihin. 

Elokuussa kukkii moni suosikkiperenna. Kultapallot, kaunopunahatut, sinipallo-ohdakkeet ja sädepäivänhattu eivät paahteesta ehtineet kärsiä, ja kukinta on yhtä runsas kuin aina ennenkin. 

Ilahduttavin on meidän viidakkomainen oleskelualueemme, joka jää kahden rakennuksen väliin. Köynnökset ovat valtavia! Kaikki keväällä istutetut kesäkukat ovat kasvaneet suuriksi. On ihanaa lampsia vierasmökkiin. Näky on niin herkullinen. 

Jos haluat kuulla mitä muuta elokuuhun kuuluu ja kuinka hellekesä puutarhassa sujui, paina play ja kuuntele uusin Puhetta puutarhasta -podcast, jossa on pitkästä aikaa perinteinen "mitä kuuluu?" -jakso. Lukaise myös uusin artikkelini "Elokuun puutarha - kukkia ja satoa" Versoilevan sivuilta. 

Versoileva · 119 - Kesäkuulumisia

Mikä intiaanikesä!

Järki sanoo, että nyt on jo syksy. Lämmön ja hehkuvan keltaisen keskellä tuntuu ihan muulta. Tämä jos mikä on syksy parhaimmillaan. Olen kulkenut paljon luonnossa, mutta olen ehtinyt myös kuvausretkille. 

Hernepensaskujanne-blogin Johanna nappasi myös retkeilijästä kuvan. Kuva on otettu Lohjan museon pihalla. Kamerat ja suut kävivät samaa tahtia, kun juttelimme ja kuvasimme. Ihan parhaita nämä tällaiset retket. 

Kun kesä on töitä täynnä, osaa arvostaa erityisen paljon tällaisia syksyjä. Aurinkoinen keli ruskan värittämässä maisemassa on ihan parasta. On ihanaa, että ulos tekee mieli. 

En tiedä johtuuko se kelistä, mutta olen erityisen mielistynyt lämpimään keltaiseen, beigeen ja vihreään tällä hetkellä. Silmä poimii sävyjä luonnosta ja kukkapenkeistä. 

Rakastan pikkukaupunkeja joissa on vanhoja rakennuksia, maatiloja ja hyvin hoidettejua pihoja. Samankaltaisessa miljöössä seikkaillaan myös päivän Puhetta puutarhasta-podcastjaksossa. Aloitimme uuden Neuvontakäynti-nimisen juttusarjan, jossa pohdimme erilaisia suomalaisten pihojen ongelmia suunnitteluun liittyen. Tänään keskitymme vanhojen maatilojen pihoihin. Podin voit kuunnella suoraan alla olevasta soittimesta. Tein aiheesta myös vinkkiartikkelin Versoilevan sivuille. 

Versoileva · 098 - Neuvontakäynti osa I - Vanhan maatilan pihapiiri

Pala kerrallaan

Sain roppakaupalla vertaistukea Instagramissa, jossa kerroin motivoitumisvaikeuksista. Piha täyttyy lehdistä, ja hommaa olisi roppakaupalla. Huomattavasti enemmän kuin motivaatiota. Takaraivossa painaa myös se, että kaappeja on alettava tyhjentämään (kirppikselle, lahjoitukseen, roskikseen jne). Puhaltelin hetken ja ajattelin, että peruna kerrallaan se kattilallinenkin kuoritaan... 

Aloitin parvekkeen siivoamisesta, koska se on iso kokonaisuus ja kaikkein mielekkäin puuha. Oli mahtavaa saada koko homma kerralla hoidettua. Bonuksena pesin myös kaikki tyhjentyneet ruukut. On hienoa, kun saa ruksittua to-do-listalta tehtäviä pois. Olen jo vuosia sitten todennut, että minulle sopii hyvin se aidan matalin kohta. Jos kaikki pitää kuitenkin tehdä, miksi ei alottaisi mielekkäimmästä, jotta saa homman käyntiin. Kun lista lyhenee, on helpompi tarttua tympeisiin töihin.

Parvekkeelta on näkymä meidän oleskelualueelle, mikä helpotti homman sujumista. Pergola-alue on tähän aikaan vuodesta mahtava, kun villiviini hehkuu punaisena ja jättiverbenat ovat kauneimmillaan. Ne saivat vielä jäädä - kunnossa kun yhä ovat. 

Uhrasin myös kokonaisen päivän lasten kamppeiden lajitteluun: kirppikselle, uffiin, kiertoon... Ja jos joku nyt ehdottaa, että eikö joskus voisi vaan relata, niin tiedoksi: sitä on tullut tehtyä liiankin kanssa viime vuodet. Kaappien ja tekosyiden rajallinen tila on tullut vastaan.

Ehdin myös laiskotella. Ajan kuluksi olen lukenut puutarhahistoriaa. Sen innoittamana teimme Johannan kanssa myös aiheeseen liittyvät podcastjakson. Kuuntele uusin Puhetta puutarhasta -tuotos alla olevasta soittimesta. Kirjoitin aiheesta myös artikkelin Versoilevan sivuille. 

Podcastit ja äänikirjat ovat olleet tälläkin kovalla käytöllä. Parasta hupia työn lomaan!

Versoileva · 097 Tasattu - Puutarhataiteen historian sanastoa

Viherkasvit sisälle

Viherkasvit ovat taas sisällä pitkän kesäulkoilun jälkeen. Meillä kasveja voisi pitää yhä parvekkeella nyt syyskuussa - niin lämpöiset ovat kelit yhä. En halua ottaa riskiä palelluttamisesta. Koen myös helpommaksi tyhjentää parvekkeen osissa. Viherkasveista on hyvä aloittaa.

Kaikki ulkoilevat viherkasvit päätyvät meillä keittiöön. Tämän kummempia varotoimia en tee. Yhdistelen ulkoilijat pariksi kolmeksi isoksi ryhmäksi ja seurailen tilannetta. 

Olen tietoinen, että ulkoa voi tulla ötököitä mukana. Viherkasvit ovat viettäneet kesän kesäkukkien ja pikkupuiden kanssa. Joka kesä siellä joku tauti on kesäkukissa tai puissa. Siirrän aina mahdollisimman nopeasti sairastuneet yksilöt pois. En altistumisesta huolimatta hoida muita kasveja, jos oireita ei näy. En usko, että ylihoitaminen on kasville hyväksi. 

Osa kasveista tiputtaa jonkun verran lehtiä siirron jälkeen. Kilpipiilea on sulkasatoisin. Yritän hieman hillitä karistelua suihkuttamalla kasvit usein. Mikroilmasto on parempi, kun kasvit ovat yhdessä. Suihkutus tekee yhteisestä lähi-ilmasta mukavan kostean. 

Moni kasveista on kasvanut valtavasti kesän aikana, osa ei juurikaan. Tämä on kuitenkin yksi syy ulkoilulle. Olen saanut monta mahtavaa kasvia tällä menetelmällä, vaikka olen ostanut taimet melko pieninä. 

 

Viherkasvien syys- ja talvihoito eroaa muusta kaudesta. Tein aiheesta vinkkiartikkelin Versoilevan sivuille. Alla olevasta soittimesta voit kuunnella samasta aiheesta uusimman Puhetta puutarhasta-podcastin. 

Versoileva · 094 - Viherkasvien syksy

Ennätyssato pensasmustikoita!

Pieni pensasmustikkaistutukseni on tuottanut tänä kesänä ennätyssadon. Näitä suuria marjoja on yhtä kiva kerätä kuin syödäkin. Tämä on mennen tullen paras puutarhamarja!

Parasta pensasmustikoissa on se, että ne kypsyvät hiljalleen. Jopa saman marjatertun marjat ovat hyvin eri tahtisia. Tämän ansiosta kasvustosta voi kerätä kupillisen tuoreita marjoja muutaman päivän välein. 

Meillä pensasmustikat kasvavat keittiöpuutarhassa tiiviisti vierekkäin istutettuna. Pensaita on 8 kappaletta eri lajikkeita. Ristipölytys parantaa pölytystä. Paikka on aurinkoinen ja hyvin tuulensuojainen. Istutus on rajattu reunalaudalla ja pinta katettu kuorikkeella. Reunalauta yhdistää istutuksen ilmeeltään muuhun lavatarhaan. 

 

Kuuntele pensasmustikoista myös uusin Puhetta puutarhasta-podcast, joka palaa takaisin ääniaaloille pienen kesäbreikin jälkeen. Versoilevan sivuilta löydät myös artikkelin, jossa käydään läpi pensasmustikoiden hoito. Kätevä lajikelistaus auttaa tutustumaan tarhapensasmustikoihin ja pensasmustikoihin.

Istu mukavasti, nosta jalat ylöt, paina play ja nauti! Palataan uuden jakson pariin taas viikon päästä. 

Versoileva · 090 - Pensasmustikat

Rajauksia ja reunuksia

Miten nopeasti saakaan kivaa jälkeä puutarhaan, kun käyttää edes simppeleitä rajauksia ja reunuksia. Omat suosikkini ovat maatili ja istutusten timmisti kantatut reunat. Nurmikkokin näyttää tuhat kertaa paremmalta kanttausten kanssa. Reunatiilin lämmin punainen passaa meidän pihaan hyvin. Talo on niin iso ja vähän kolkko, että punertava sävy pehmentää ilmettä hieman. 

Juttelimme Johannan kanssa  rajausvaihtoehdoista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista Puhetta puutarhasta-podcastin uusimmassa jaksossa. Voit kuunnella sen suoraan alla olevasta soittimesta. Lue aiheesta myös vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. Sieltä löytyy myös mahtava inspiraatiokattaus kuvien muodossa. 

Reipasta keskiviikkoa!
Toivottavasti teillä ei ole kovin lumiset maisemat tällä hetkellä. 

Aina mahtuu lisää

Puutarhaan mahtuu aina uutta, kun katsoo nurkkiaan uusin silmin. Hämmentävää kyllä, olen saanut istutettua puitakin varsin hyville paikoille vielä senkin jälkeen, kun puutarha oli aivan täysi. Pensaista ja perennoista puhumattakaan.  

Ruukkupuutarha on ollut jo vuosia suurin iloni. Sitä kun voi muokata joka kesä. Ja aina mahtuu uutta niin paljon kuin kukkaro antaa myöden. Koristekasvien lisäksi olen istuttanut ruukkuryhmiin hyötykasveja. Raparperi on ehdoton suosikkini, koska se on niin näyttävä ja yllättävä. 

Puhetta puutarhasta-podcastissa pyörii tällä hetkellä 3-osainen Omavaraisuus-sarja, jonka viimeinen osa käsittelee samaa aihetta kuin minäkin. Kuuntele ja opi käyttämään tilaa kekseliäästi. Podissa on runsaasti vinkkejä puutarhaan, patiolle ja parvekkeelle. Tein aiheesta myös vinkkiarttikkelin Versoilevan sivuille. Podin voit kuunnella suoraan alla olevasta soittimesta.

Aurinkoista tiistaita! Sitä piisaa nyt!

Satoa ja iloa hedelmä- ja marjatarhasta

Yksi parhaista jutuista isossa pihassa on se, että saa satoa ja iloa omasta hedelmä- ja marjatarhasta. Ilo on minulle vielä isompi juttu kuin sato. Hedelmäpuut kukkivat keväällä niin komeasti, että pitäisin ne ilman satoakin. Sato on sitten bonus, josta nautitaan vuoden ympäri, kun pakkanen pursuaa marjoja.

Eniten innoissani olen karhunvatukoista ja pensasmustikoista. Odotan myös kieli pitkällä suklaakirsikoiden kasvua. Toistaiseksi niistä on saanut vain maistelumarjat. Suklaakirsikoiden lisäksi puutarhassa kasvaa hapankirsikoita, luumuja, kriikunoita, omenapuita ja päärynäpuu.

En kerää kaikkea satoa. Omenoita kannan sisälle sitä mukaan, kun niitä tulee syötyä. Hedelmät ja marjat kyllä usein kelpaavat kyläilijoille. Mustaherukoihin on välillä jonoa. Appivanhempani saavat niistä aimoannoksen, mikä on mielestäni hyvä. Meillä ei mene koko marjamäärää, ja on kurjaa antaa mennä sadon hukkaan. 

Herukat ovat jokapaikan pensaita, mitkä sopivat lähes pihaan kuin pihaan. Omat suosikkini ovat punaiset ja vaaleanpunaiset herukat. Ne ovat myös kauneimpia. Pensailla on myös koristearvo, vaikka satoa ei tulisikaan hyödynnettyä kokonaan. Meillä herukat menevät lähes kokonaan smoothieihin, joiden suurkuluttaja olen. 

Erikoisin satokasvi pihallani on viininrypäle 'Zilga'. Se tekee jättimäisen sadon. Joka vuosi jaksan hämmästellä sitä. On ihanaa käydä kurkkimassa lehtien alla kypsyvää satoa. 

Satokasveista ja omavaraisuudesta kiinnostuneille pyörii tällä hetkellä podisarja Versoilevan sivuilla. Voit kuunnella sarjan toisen jakson suoraan alla olevasta soittimisesta. Ensimmäiseen osaan pääset tästä linkistä.

Ihanaa viikkoa!

Iloa keittiöpuutarhasta

Kesän suurimpia iloja on oma keittiöpuutarha ja kasvihuone. Tuoreet vihannekset ovat joka vuosi yhtä mahtava kokemus. Perheen ruokarepertuaariin on kertynyt myös keittiöpuutarhan antimiin perustuvia pikaruokia. Yksi suosituimmista on pinaatti- ja mangoldiletut.

Viime aikojen hullunmylly on saanut ajattelemaan omavaraisuutta. Kauppaan ei tee mieli mennä yhtään sen enempää kuin on aivan pakko. Luulen, että ensi kesän kasvusuunnitelman teen vielä aiempaa harkitummin. Satsaan hyötykasveihin joita menee paljon ja istutan vähemmän pelkkiä hupikasveja, joita olen kasvattanut lähinnä kuriositeetin tai kauniin ulkomuodon vuoksi.

Keittiöpuutarha menee tänä kesänä remonttiin. Osa puurakenteista on tullut tiensä päähän. Monta vuotta ne ovat kestäneetkin. Onneksi kaikkea ei tarvitse uusia kerralla. Nyt käymme vanhimman osan kimppuun. Samalla voin uusia mansikkapenkin. 

Keittiöpuutarhani pohjaa kysellään aina välillä. No tältä se näyttää. Rakenne erottuu parhaiten toukokuussa. Myös kasvihuoneen kahta sivua kiertää suuri penkki. 

Hemmottelemme nyt eristäytymisen aikana Puhetta puutarhasta-podcastin kuulijoita omavaraisuus-sarjalla. 3-osainen sarja ilmestyy tavallista julkaisutiheyttä nopeammin. Ensimmäinen osa käsittelee keittiöpuutarhaa. Voit kuunnella jakson suoraan alla olevasta soittimisesta. Lue aiheesta myös vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. 

Leppoisaa sunnuntaita!

Olipa kerran puutarha

Jokainen puutarha ja piha on jossain vaiheessa ollut alkumetreillä. Meidän piha oli enemmänkin miinuksella, kun saimme pihan haltuumme. Joka puolella kasvoi vahvaa vuohenputkea ja voikukkaa. Oli siellä jossain sumpussa jotain säästettävääkin. Kunhan vain ensin löysi etsimänsä. 

 

Ensimmäiset vuodet kysyivät yhtä paljon hikikarpaloita kuin kyyneleitä. Tuntui, että mikään ei etene lapiovoimin. Ymmärsin jo varhain, että kyseessä on maratooni. Joten kottikärry ja taimi kerrallaan homma eteni. Vieläkään piha ei ole kokonaan valmis. Mutta kyllä tämä jo puutarhasta menee.

Jos jotain, olisin kaivannut alkuun tietyt vinkit. Onneksi osasin tehdä monta juttua oikein näppituntumalla. Käyn usein asiakkailla neuvontakäynneillä. Itsekseen rakentava lähtee kerralla oikeaan suuntaan, kun toiminnot jaotellaan pihaan, katsotaan istutusalueiden paikat ja päätetään ne isoimmat linjat. Olisinpa itsekin tajunnut aikoinaan tilata puutarhurin pihaani. 

Olen monesti harmitellut, että en istuttanut kaikkia puita ja pensaita heti alkuun. Hyvä puoli nykyisessä tilanteessa on se, että tuskin olisi valinnut juuri näitä puita vuosia sitten. Lopputulos on nyt parempi, vaikka kasvuvaihe on yhä käynnissä. 

Kasvihuoneen paikan olin korvamerkinnyt jo useampi vuosi ennen sen rakentamista. Paikalla kasvoi suuret koivut. Kun tuli aika kaataa ne, pystytimme kasvarin jo samana kesänä. Jos tekisin kaiken alusta, tekisin suurimman osan rakenteista mahdollisimman nopeasti. Niiden avulla syntyy valmiin näköistä nopeasti, vaikka kasvit olisivat vielä nuoria. 

Tuliko ikinä mokattua? No, joka kesä jotain pientä. Alkuaikoina vähän isompiakin juttuja. Pienet kömmähdykset kuuluvat puutarhaan ja kasvattavat. Kuuntele Puhetta puutarhasta -podcast aiheesta. Lue myös hyvä vinkkiartikkeli Versoilevan sivuilta. Sen avulla voit välttää isoimmat karikot. 

Mukavaa viikkoa!