Parveke parhaimmillaan

Parveke otti eilen askeleen kohti syksyä. Kun aika ei riitä oikein mihinkään ja joka paikka on rempallaan, siitä selviää hoitamalla palan kerrallaa. Joten siivosin parvekepuutarhan, lakaisin kaikkien kukkapöytienkin alta, leikkelin ja nypin kasveja. Lisäksi kiikutin petuniat, miljoonakellot ja verbenat kompostiin. Parveke muuttui hetkessä hyvin vihreäksi ja rauhalliseksi. 

Ostin vain pari syksyistä kukkijaa. Pallokrysanteemit ovat ihania, mutta vielä enemmän sykähdytti jättimäinen syysvuokko herkkine kukintoineen. Yhdistin uudet ostokset tummiin koristebataatteihin, jotka pelastin parvekelaatikoista tyhjennysoperaation yhteydessä. 

Tällainen kasvimäärä kerää valtavat määrät leijailevaa roskaa ja siitepölyä. Lakaisuoperaatio ottaa todella aikansa, jos on lorvinut koko kesän. Se fiilis, kun sai heittää vasta ravistetut matot paikoilleen. Ah, ihanuutta!

Kasvipaljoutta ihmetellessä on hurjaa huomata mikä määrä näistäkin on meidän vakiasukkaita. Joka vuosi ostoslista on lyhyempi. Pelargonit ovat talvehtineet jo vuosia pikkupuiden kanssa vierasmökissä. Viherkasvit puolestaan luovat rauhallisen ja vehreän ilmeen koko parvekkeelle. Kasvit kannan sisään vasta syys-lokakuun taitteessa. 

On kiva kasata ja purkaa parvekepuutarha, joka vuosi paloissa. Muuten savotta olisi melkoinen kertarykäisyllä. Poistan hiljalleen kompostiin suuntaavat kasvit. Syyskukkia ei onneksi tarvitse kuin pari. Ilme muuttuu pienellä vaivalla. 

Kuuntele myös Versoilevan uusin podcast alla olevasta soittimesta. Syksyinen ruukkupuutarha valloittaa Versoilevan artikkelissa, jonka kokosin. Käy poimimassa kasvivinkit ja ohjeet ruukkupuutarhan perustamiseen. 

Punakosmoskukan siemenet talteet

Keräsin punakosmoskukan siemenet varastoon ennen kuin linnut ehtivät apajille. Juuri sopivan kuiva keli hommaa varten. Silloin tietää parhaiten, onko siemensato kypsä kerättäväksi.

Punakosmoskukka on kaikin puolin loisto kesäkukka. Kun lajike on hyvä, se kukkii suorakylvönä ja tuottaa kaupanpäällisiksi komean määrän kypsiä siemeniä. Punakosmoksen siemenkota muuttuu mustaksi ja muistuttaa karvaista palloa. Valmiit siemenet irtoavat hipaisusta. Siksi niiden keruu on niin kivaa puuhaa.

Osan siemenistä karistelen suoraan vakituiselle kasvupaikalle. Kosmoksien lisäksi olen kylvänyt istutukseen koristeheinää, jonka nimeä en tiedä. Pihaani vahingossa päätynyt koristeheinä osottautui helpoksi suorakylvettäväksi, minkä vuoksiheinä on saanut pitää seuraa kosmoksille. Kun kosmokset lopettelevat, aloittaa koristeheinä kukintansa. Mustat siemenkodat ovat kivannäköisiä koristeheinien kanssa. 

En ole jaksanut surra sitä, että aikaa pihanhoidolle ei ole riittänyt. Sen sijaan nautin niistä hetkistä mitä puutarhaan irtoaa. Keruukuppi, äänikirja ja hetki rauhaa oli juuri sitä mitä kaipasin. 

Olen saanut kosmoskukan siemenet pyytämättä lahjaksi. Sen vuoksi olen joka vuosi antanut puolet siemensadosta eteenpäin. Tällaiset puutarhatarinat ja -traditiot ovat minulle tärkeä osa harrastamista.

Ihanaa sunnuntaita!

Syyskesän kimppuja ja pellavamekkoja

Elokuu tuli niin yllättäen. Yht äkkiä illat pimenevät, puutarha muuttaa väriään ja kypsät syyskesän sävyt saapuvat. Joka vuosi hämmästyn samaa. Joko keskikesä meni jo?

Tähän aikaan vuodesta puutarhan leikkovalikoima on parhaimmillaan. On ihana kulkea kevyessä pellavamekossa ja leikata puuliljoja, daalioita ja kultapalloja maljakkoon. Myös keittiöpuutarha tarjoilee parastaan. Mintut, iisopit ja kehäkukat ovat loistavia leikkoja. 

Lapset palasivat kouluun ja taas muistellaan arjen rytmiä ja rutiineja. Läksyt, treenit ja kokeet ovat täällä taas. Esikoinen aloitti jo yläasteen. Sekin muistuttaa ajan kulumisesta. 

Meillä oli tyttären kanssa ihana iltahetki puutarhassa. Tytär valokuvasi ja koti sai uuden kimpun viikonlopuksi. Ihan parasta laatuaikaa. 

Näitä kimppukuvia ei voi koskaan ottaa liikaa. Jostain syystä juuri elo-syyskuun kimppukuvat sykähdyttävät eniten silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään. Ihania muistoja kesästä ja lämmöstä. 

Kesän rennoin pellavamekko on Josefiinan Aitasta. Näitä ei voi koskaan olla liikaa.

Leppoisaa sunnuntaita!

Kasvihuone ja täydelliset tomaatit

Elokuu on kasvihuoneharrastajan kulta-aikaa. Tomaatteja ja kurkkuja kypsyy sitä tahtia kuin ehtii kerätä. Ja parasta on juuri tämä: kaiken kirjavat ja makuiset tomaatit ovat vihdoin käsillä.

Kokemusta on vaikea pukea edes sanoiksi. Auringossa kypsäksi asti kypsynyt tomaatti on ihan oma kokemuksensa. Silloin maistaa ja tuntee myös lajikkeiden erot. On makeaa, hapanta, pehmeää ja kiinteää. Ruoanlaitossa ja salaateissa ilahduttavat koko- ja värierot.

Kasvari on minulla nyt kolmatta vuotta. En osaa kuvitella puutarhaa enää ilman. Niin ihana se on! Erityisen tyytyväinen olen maatiililattiaan (Chips & Bricks). Se tekee kasvarista kauniin ja helppohoitoisen. Kasvulaatikkoina toimivat suuret elhon ruukut, jossa on pohjalla altakastelusäiliöt.

Teimme Versoilevaan uuden podcastin ja artikkelin kasvihuoneista ja sopivan valinnasta. Voit kuunnella uusimman podin suoraan alla olevasta soittimesta.