Hupaisat koristekurpitsat

Koristekurpitsat ilahduttavat joka vuosi! Olen joka vuosi yhtä innoissani, kun kurpitsat ilmestyvät marketteihin. Kahden viimeisen vuoden aikana kurpitsojen määrä on selvästi lisääntynyt ja ne on usein aseteltu hauskasti kauppojen vihanneslaareilla. 

Meidän kylillä ei valikoima päätä huimaa. Kunnan isoimman keskustan isoimmasta kaupasta löytyy jokunen tavallisempi värikäs koristekurpitsa. Tyylikkäistä vaaleista saa vain unelmoida. Kuulin huhun, että kukkakaupassa niitä oli ollut, mutta ne loppuivat jo. Joten meillä mennään keltaisilla, vihreillä ja oransseilla. Hyvä tämäkin! Sopivat hyvin työhuonetta piristämään. 

Kaikki piristys on tarpeeseen. Tein äitini kanssa kesällä keppihevoskirjaa, jonka viimeiset korjaukset ovat työn alla. Tässä vaiheessa prosessia meinaan aina hyytyä mäkeen. Olen oppinut, että saan puhtia ihan kummallisista jutuista. Siisti koti ja viihtyisä työympäristö saavat tsemppaamaan. Olen viime aikoina tehnyt töitä pääasiassa työhuoneessa, joten kurpitsoita kaivattiin. Olen notkunut ompelukoneella ja tietokoneella. Pöytätila on ollut pakko raivata välillä tyhjäksi, kun se on täyttynyt kuvitustöistä, muistilapuista ja kaavoista. Milloin mistäkin. Tyhjä pöytä saa huokaisemaan. Silloin jaksan taas jatkaa. 

Somesta on ollut ihana seurata muiden kurpitsakoristeluita. Meidän keittiön halloween-kurpitsa-kukkavirityksen näet täältä. Kaikki jaettu inspiraatio on niin hyvästä. On ihana uppoutua värikkäisiin kuviin, kun ulkona pimeä laskeutuu ylle koko ajan aikaisemmin. Katso esimerkiksi Marian ihanat koristekurpitsa-kuvat Minttua ja mustikoita-blogista. 

Ihanaa ja inspiroivaa lokakuun viimeistä, pyhäinpäivää, kekriä, halloweeniä tai mitä ikinä nyt vietätkin!

Helpot halloweenkeksit ja koristeluideoita

Halloweeniä vietetään hämähäkkikeksejä syöden pöydän ääressä, jota koristaa värikkäät kukat, mustat kynttilät ja kurpitsat. Meidän koristelu on hieman aikuisempaan makuun, jotta jaksan katsella sitä muutaman päivän. Kurpitsat ja syksyn mausteiset sävyt tuntuvat ihanalta juuri nyt, kun puut karistavat viimeisiä lehtiään ja maisema muuttuu harmaaksi. 

Pellavainen pöytäliina on hyvä pari räikeän värisille kukille. Maanläheiset kurpitsat sopivat kattaukseen hyvin. Kukkia ja kurpitsoja on pitkä pätkä pöydällä. Asetelmaan tarvittiin vain pieniä lasimaljakoita ja rouhea savilautanen.

Maljakoissa on kahta erisävyistä krysanteemia ja pari vihertävää neilikkaa edellisestä asetelmasta. Kuivatut heinät, jaloangervot ja vahakukat ovat kiertäneet jo parissa asetelmassa ja kimpussa. Ne sopivat erityisen hyvin kurpitsojen kanssa. 

Kynttilöiden pitää olla ehdottomasti mustia. Maljakoiden seassa on pari pitkää kelloköynnöksen purppuraista versoa. Kelloköynnöksestä on aina iloa tähän aikaa vuodesta. Se sopii niin monenlaisiin juttuihin. 

Meillä ei varsinaisesti juhlita halloweeniä, mutta on siinä silti jokaiselle jotakin. Tytär tykkää askarrella ja leipoa. Miesväki nauttii mielellään cookieita. Kukkaisa kettiö on ihana piristys muutaman päivän. Yllä oleva kaiverru kurpitsalyhty on kokonaan tyttären käsiala. Miten odotettu hetki tämäkin oli viikonlopussa! Suosittelen lämpimästi lapsiperheille. 

VALKOSUKLAACOOKIET

Tarvitset:

150g voita

1 dl fariinisokeria

1dl hienoa sokeria 

2 tl vaniljasokeria

kananmuna

1tl leivinjauhetta

4 dl vehnäjauhoja

valkosuklaata

1 dl cashewpähkinöitä  / manterirouhetta

1. Sulata voi. Sekoita sokerit ja kananmuna joukkoon. Sekoita sen jälkeen leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita jauhoseos voiseokseen.

2. Hienonna valkosuklaa ja cashewpähkinät murusiksi. Sekoita taikinaan. Valkosuklaata voi laittaa makunsa mukaan. 

3. Paista keksit 200 asteessa noin 8–10 minuttia uunin keskitasolla.
4. Sulata tummaa suklaata ja taiteile hämähäkit. Silmät syntyvät pienistä suklaapalloista tai nonparelleista. 

Värikäs juhlaviikko on hauska lisä suomalaiseen juhlakulttuuriin. En suhtaudu kovin vakavasti amerikkalaisiin juhliin. Mielestäni kaikki juhlat ovat hauskoja ja tervetulleita. Niitä voi jokainen viettää omalla tavallaan makunsa mukaan.  Meillä mennään pienellä hygge-vivahteella. 

Ihanaa sunnnuntai-iltaa!

Helppo sammalkranssi - mukana ohje!

Sammalkranssi on nätti ja luonnollinen koriste, joka sopii oveen, sisäänkäyntiin tai vaikka kasvihuoneen kaunistukseksi.  Nappaa helppo ohje talteen. Sammaleen lisäksi tarvitset vain ohutta rautalankaa, harmaantuneita kuorettomia oksia, männynkäpyjä ja kranssipohjan. 

Sammal on niin mukautuvaa, että kranssiin sopii pohjaksi monenlaiset vermeet. Kaupoissa myydään styroksisia pohjia, jotka käyvät mainiosti. Ekologisempi vaihtoehto on kieputella koivun / pajun oksista paksu kranssipohja. Myös kanaverkko taipuu ympyräksi helposti. 

Leikkaa kuivista oksista noin 4 cm mittaisia pätkiä. Leikkuujälki saa näkyä. Tämän kranssin juju piilee juuri oksanpätkissä. Kuivatan oksat ja männynkävyt aina ennen kiinnittämistä. Mitä harmaampia oksat ovat, sitä kauniimpi kranssista tulee. 

Aseta sammalta kranssipohjan päälle isoina mattoina. Kieputa ohutta rautalankaa kranssin ympäri. Jälki saa olla aika tiukka ja napakka. Se saa sammalen asetttumaan paikoilleen. Ympyrän muoto tulee kauniimmin esille, mitä tiukemmin rautalangan kieputtaa. Rautalanka ei jää näkyviin. Minulla on käytössä ohut hopeanvärinen lanka. Niitä myydään toki vihreinäkin. Ujuta kepin paloja ja käpyjä rautalankojen alle. Katso, että oksat ovat eri kulmissa. Lopputulos on hauskemman näköinen. Oksia saa laittaa runsaasti. 

Kranssin voi tehdä myös jäkälästä. Hopeanhohtoinen jäkälä on kaunis pari oksien kanssa.

Koska kyseessä on sammal, ei voi kyllin korostaa, että sen kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Sammalta voi ostaa ja kerätä luvan kanssa. Kranssit ovat hyvä syy antaa sammalnurmen kasvaaa omalla pihalla.

Ihanaa viikonloppua!

Energinen loppuvuosi ja kasa pulmia

Ajattelin tehdä tästä oikein tuottoisan loppuvuoden. Nyt kun leijonan osa vuoden töistä ja menoista ja saatu pakettiin, on aikaa yllin tarttua myös johonkin ekstraan. Sen sijaan, että sammuttelisin vain tulipaloja, olisi aikaa kehitellä uusi vaahtosammutin. Onko tuttu tarina? Menen itse tähän lankaan joka vuosi. 

Haaveilen aina, että olisi enemmän aikaan luovalle piirtämiselle ja vapaille kuvitustöille. Hautoisin ilmoille maagisia ideoita ja säkenöiviä tuotoksia. Tartuin jo pensseliinkin, mutta ei sieltä mitään kovin innostavaa tullut. Halusin myös väljemmän kalenterin, että olisi aikaa tehdä enemmän keppihevosia, koska niistä tulee hyvä mieli. No on tuolla nyt tosi monta keskeneräistä....

Intensiivinen kevät ja kesä imevät minusta mehut aina niin pihalle, että hyvä jos järki vielä jotenkin juoksee. Sama juttu joka vuosi. Vaikka sisällöntuotantoa voi jakaa vuoden ympäri, pyörii puutarha kuitenkin tosi paljon kasvukauden ympärillä. Haaveilen loppukesästä aina rennosta kaamoksesta, joka ilmeisesti on todellinen vain minun luomassani utopiassa. Hyvä sosiaalisen median ihmemaa... Miten saisin itseäni niskasta kiinni ilman, että kehittäisin tästäkin stressin? Onko hyviä ideoita?

Aion nyt tuudittautua siihen unelmaan, että keksin jonkun kiva työpuuhan itselleni, kun olen tarpeeksi kauan ihaillut villasukkiani takkatulen lämmössä. Kyllä se sieltä tulee pakottamatta jossain vaiheessa. Kevät viimeistään korjaa luuni liikkeelle. 

Energisempää ja tuottoisaa viikkoa mulle ja teillekin!

Ihana, ihana viikko

Niin se taas vierähti syyslomaviikko. Vaikka teinkin töitä verkkaisesti, tarttuu lasten lomafiilis väkisinkin. Pikkutyypit lähinnä chillaili koko viikon. Pelasivat, rallasivat pitkin taloa niin, että portaikko soi, yökyläilyttivät serkkutyttöä meillä, uivat ja superparkkeilivat. Sellaista tosi verkkaista ja leikkisää. Lepo tekee lapsillekin hyvää. Ihan niin kuin meille aikuisillekin. 

Syksy ja puutarha alkaa olla paketissa pihatalkoiden jäljiltä. Pelastin jo aiemmin Hillerstorpin Praktö tuolin sisään. Kaunis rottinkinen tuoli sopii suojatulle paikalle pihalle, terassille, parvekkeelle tai sisätiloihin. Olen pitänyt tuoliparia kuin kukkaa kämmenellä. Rottinki ei kestä kosteaa, joten niillä on ollut paikka katoksen alla. Syksyllä kannoin ne sisään kuiviin tiloihin. 

Tuoliin on saatavilla tuollainen oikeasti pitkän pitkän talja, joka ei liiku eikä valu. Ei varmaan tarvitse sanoa missä varpaitani lämmittelen. Olen ehtinyt kahvitella, kutoa ja kuunnella äänikirjaa takan lämmössä. Tai no... olen kyllä tehnyt töitäkin. Naputella kun voi ihan missä vaan. Mieluiten käperryn johonkin mukavaan paikkaan. Työtuolia minulla ei edes ole. 

Kotityöläisen bonuksena tuli se, että ei tarvitse stressata minne lapset sullotaan loma-aikoina, jos itsellä ei satu olemaan vapaata. Onneksi omat työt joustavat, jos jotain kivaa keksitään. Uiminen tekee itsellekin hyvää. Allasjumpasta on tullut jokaviikkoinen oma hetki. On oikeasti kivaa, että se on keskellä työpäivää. Torstaista on tullut jumpan takia yksi viikon kohokohdista. Oli aika mahtavaa huomata, että olen elämäntilanteessa, jossa lapset ovat jo niin isoja, että pärjäävät uimahallissa itsekseen, kun minä oli jumpassa. 

Takka on maailman paras rentouttaja. 70 neliön varaava takka on isossa huushollissa luksusta. Mistä ihmeestä se johtuukin, että mikään lämpö ei tunnut samalta kuin takan lämpö? Se on sellaista pehmeää, joka kietoutuu ympärille kuin lempiviltti. Laitan takan päälle aina, kun on kylmä, stressi päällä tai alavireinen olo. Lämpö tuntuu olevan lääke kaikkeen.

Ihanaa, aurinkoista ja leppoisaa sunnuntaita!

Hillerstorpin Praktö tuoli saatu bloginäkyvyyttä vastaan. 

Puhetta ja puutarhatöitä

Juttelimme hetki sitten puutarhatöistä Hernepensaskujanteen Johannan kanssa. Keskustelu on kuunneltavissa myös meidän podcastissa, jonka linkitän tähän loppuun. Kävimme läpi mitä kaikkea pitää tehdä, mitä pitäisi tehdä ja mitä taatusti saakin jäädä tekemättä.

En ole ottanut kummoista stressiä vieläkään puutarhasta. Se näyttä olleen tämän kesän teema. Olen kyllä tyhjentänut kasvarin ja parvekkeen. Hinkannut sorakäytäviä jonkun verran. Hissukseen. Sitä kun saisi tehdä loputtomiin. Haravoinut en ole kertaakaan. Sen sijaan olen ollut tarkkana, että saan upotettua satoja kukkasipuleita maahan. Asiat tärkeysjärjestykseen, eikö?

Asia korjaantuu toivon mukaan huomenna. En ajatellut silloinkaan raataa, sillä olen valjastanut perheeni hommiin. Lapset osallistuvat aina keväällä ja syksyllä meidän neljän hengen talonyhtiön talkoisiin. Tarjolla on tietysti pitsaa ja limpparia. Pääasia, että puut tulee suojattua ja isoimmat lehtiröykkiöt katoavat pihasta. 

Loppuun haluan vielä kiittää kaikkia, jotka olette lähettäneet kivoja palautteita meidän podcastista. Sen kanssa oltiin kuitenkin niin uuden äärellä. On ollut ihana jorista teidän iloksi, ketkä meitä olette halunneet kuunnella. Podi ilmestyy jatkossa aina tiistaisin, jolloin se on kuunneltavissa Versoilevan sivuilta. Toki jaan sen tännekin aina jossain vaiheessa.

Aurinkoista viikonloppua!

Hyggekimppu

Torstai on hyvä päivä hyggekimpulle. Syysloman kunniaksi valitsin tummia ja syviä sävyjä. Poikkesin täysin tyylistäni ja mukaan lähti muun muassa tummanpunaisia ruusuja. Ostin kimppua varten niiden lisäksi isoja neilikoita sekä vahakukkia. Loput materiaaleista on kerätty omalta pihalta. 

Hyggekimppu on Kukkala-blogin sannan keksimä haaste. Hän tekee kimppuja yhteensä 5, joista kaksi on vielä näkemättä. Kuka vain voi osallistua haasteeseen ja jakaa kimppunsa blogissa tai instassa. 

Hygge on tanskankielinen sana, joka tarkoittaa mukavuuden ja kodikkuuden tuntua. Heittäydyin täysin tämän fiiliksen vietäväksi, kun valitsin kasveja. Syksy on mennyt käpertyessä kotiin. Olen polttanut kynttilöitä ja juuri nyt kaipaan jotain mausteista, tummaa ja tuntuvaa. Halusin kimpusta kookkaan ja sellainen siitä tuli. 

Keräsin omalta pihaltani erivärisiä tummia ja punertavia heisiangervon sekä purppurahappomarjan oksia, koristeheiniä, hortensiaa ja ihanan punaisia juhannusruusun oksia. Sannalla on näkynyt paljon kaikkea kuivaa kimpuissaan. Niiden innoittamana keräsin kuivia horsmakiehkuroita, jaloangervoja ja varjoliljoja.

Tällaiset yhteisölliset haasteet ovat ihania. Vaikka näperrän yksin, tuntuu siltä, että saan tehdä muiden kanssa. Olen aina ollut siitä onnekkaassa asemassa, että te lukijat jaksatte kommentoida postauksiani.  Vaikka yksin näitä aina kirjoitan näkemättä ketään teistä, niin silti minulla on aina ollut tosi vahva yhteys lukijoihin ja muihin bloggaajiin. Olisi ihanaa nähdä, että teistäkin osa tarttuisia tähän haasteeseen. Sannan aiempaa tulppaanitorstaihaastetta jaettiin ahkerasti. Niitä oli ihana hakea instasta. Niin paljon hyviä ideoita!

Oli ihana huomata, että joskus on hyvä poiketa tutusta ja turvallisesta. Olen iloinen, että tein jotain uutta. Uskon vahvasti, että kimpusta ei olisi tullut tällainen ellei se olisi ollut juuri hyggekimppu. 

Nyt on teidän vuoronne!

Ihanaa torstaita!

ps. Sannan hyggekimput voit katsoa tästä
#1 

#2
#3

tee helppo havupallo - mukana ohjeet!

Havupallo on helppo askarrella. Tarvitset vain kuivan oasispallon, juuttinarua, havuja ja sukkapuikon. Tee juuttinarusta kannatinnaru pallolle. Helpoin tapa on tehdä se ennen havujen laittoa. Kierrän naura pallon ympäri muutaman kerran ja sido se umpisolmulle. Jätä riittävän pitkä pätkä narua, josta saat halutessasi tehtyä lenkin. Reilu sitomisvara ei ole koskaan turhaa. Narua on helpompi lyhentää kuin pidentää. 

Sukkapuikko ja havut

Leikkaa havuista noin 3–5 cm mittaisia. Havutyön voi tehdä pidemmillä tai lyhyemmillä pätkillä. Jos havut ovat hyvin haarautuneita, voi väli olla silloin noin sentin. Mitä tiiviimmin havut ovat, sitä kauniimpi ja tasaisempi pinta on. Havuoksan hento pää voi olla hankala työntää oasikseen, koska oksa on niin pehmeä. Itse haen aina kohtaa, jossa oksa on jo jämäkkä, mutta ei vielä kovin paksu. Tällaisia oksia on helpoin saada työnnettyä oasikseen erityisesti loppuvaiheessa, kun pallosta on jo hankalampi pitää kiinni. Sukkapuikko on loistava apu, kun laitat havuja palloon. Painele reikiä oasiksen pintaan noin 0,5–1cm välein. 

Havupallosta on muiden havukoristeiden tapaa iloa pitkään. Ne pysyvät vihreinä koko syksyn ja talven kevääseen saakka, milloin riisun ne pois. Teen palloja yksi kerrallaan syksyn aikana. Havupallo on kaunis koriste yksinäänkin, mutta pitkällä terassilla tai parvekkeella pallot ovat hauska näky ryhmänä tai rivinä. Vien palloja yksi kerrallaan roikkumaan, kun niitä valmistuu. 

Aurinkoista syyslomaviikkoa kaikille lomalaisille! Nautitaan me muutkin upeista keleistä!

Aamukahvilla (+alennuskoodi)

yhteistyö: North Outdoor

Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän kaipaan tilaa ympärilleni. Paikan missä riittää happea, metsää ja maisemia. Paikan missä ei ole katuvaloja, lähimpään kauppaan on kilometrejä ja kotiinkuljetus silkkaa utopiaa. Vaikka asummekin monella mittapuulla landella, ei vielä landempi olisi ollenkaan hullumpi ajatus. On ollut hämmästyttävää huomata miten lapsuuden ja nuoruuden aikainen levoton mieleni on talttunut ajan kanssa. Kun aiemmin tempoilin aina joka suuntaan kaikkien hyvältä kuulostavien vaihtoehtojen perään, osaan nykyään valita ne kaikkein tärkeimmät. Ja yksi niistä tärkeimmistä on nykyään metsä. Ja se, että voin liikkua.

Vaikka käyn metsässä lähes päivittäin, eivät lenkit enää ole kovin pitkiä. Hengittelen, tallustan ja venyttelen. Nessa hoitaa samalla oman lenkkinsä. Synnynnäinen geenivirhe pitää huolen siitä, että liikunta ei ole aina itsestäänselvyys, metsä ei ole aina itsestäänselvyys. Metsä toimii fysioterapiana ja hoitaa samalla mieltä. Eikö sillä ole tutkitustikin myös verenpainetta alentava vaikutus?

Olen aina viihtynyt vaatteissa, jotka tuntuvat hyvältä. Aistiyliherkän päällä mikään ei saa hangata, kutittaa tai puristaa. Arvostan hyviä leikkauksia, hengittäviä luonnonkuituja ja sitä, että vaatteet toimivat. Metsälenkillä päällä on useimmiten suomalaisen North Outdoorin merinovillavaatteita. Ne toimivat ympäri vuoden.  

Nämä kuvat on otettu aamulenkiltä. Sisko raahautui mukaan seitsemältä aamulla, jotta näimme auringonnousun. Mukana oli kahvia termarissa ja aamupala. Ympärillä tuoksui suo ja alla oli liukas pitkospuu.

Tämä suo on meidän Nessan mielen maisema. Missään muualla se ei juokse niin tuulispäänä ja vapaana. Olen alkanut arvostaa tätä suomalaista erämaata. Jos en hetkeen käy täällä, alan kaivata sen tuoksua. Myös Haukkelson herkeää levottomaksi, jos se ei pääse tänne. 

Postauksessa minun päälläni on North Outdoorin METSO vetoketjupoolo ja ruosteen sävyinen KULO pipo. Molemmat on valmistettu Suomessa. Merkki on kokenut omistajan vaihdoksen myötä täydellisen muodonmuutoksen. Mallistosta löytyy ihania kerrastoja, neuleita, villapaitoja, asusteita ja sukkia. Merkki on hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen. Ja mikä sen kivempaa, sain teillekin alennuskoodin North Outdoorin nettikauppaan. Kirjoita koodi KATI15 ja saat 15% alennuksen vaatteista. Koodi on voimassa 28.10 saakka.

North Outdoorin uusi mallisto on esittelyssä kokonaisuudessaan tulevan viikonlopun I LOVE ME-messuilla. Sain arvottavaksi teille kahden lipun paketin. Jätä viesti, jos haluat osallistua messuille ja voittaa liput. Arvonta päättyy keskiviikkona 17.10 klo 24. 

Ihanaa sunnuntaita!

EDIT: ARVONTA ON PÄÄTTYNYT. LIPUT VOITTI BLOGIN PUOLELTA EEVAM. KIITOS OSALLISTUNEILLE!

Arboretum Magnolia - upea ruskapäivä!

Vierailin viikonloppuna ensimmäistä kertaa Lohjan Arboretum Magnoliassa, jossa vietettiin yleisölle avointa ruskapäivää. Kiemuraisten teiden jälkeen löytyi metsän siimeksestä melkoinen paratiisi. Oih ja voih sitä värien ja kasvien määrää! Oli melkoisen mykistävä kokemus. Jopa 10-vuotias tytär oli aivan ihastuksissaan.

Arvoin pitkään jaksanko lähteä puolikuntoisena käymään. Tiesin, että paikka ei ole suuren suuri. Lopulta tulin siihen tulokseen, että edes pieni pala ruskaa kuulosti hyvältä. Kävelimme hissun kissun, ihmettelimme kymmeniä erilaisia lehtimuotoja, kuvasimme ja nautimme väreistä. En ole ykkösvyöhykkeellä tälllaista ruskaa nähnyt ikinä.

Arboretum on kesäisin yleisölle auki säännöllisemmin. Paikka on todella hyvin hoidettu, kasvivalikoima on jopa arboretumiksi poikkeuksellisen hyvä, tontti Lohjalle tyypillisesti rinteinen ja komea. Kaiken kukkuraksi se on järven rannalla. 

Arboretumiin oli rakennettu erilaisia alueita jotka yhdistyivät saumattomasti ja kauniisti toisiinsa. Nurmi- ja sorapolkujen lisäksi aluetta kuljettiin portaita ja pieniä siltoja pitkin. Ihastelimme perhospuutarhaa, jännittävää kantopuutarhaa (tyttären suosikki rannan lisäksi), hieman japanilaisviritteistä rantaa, koivikkoa, maksaruohoaluetta ja ties mitä muuta. 

Erityisen ihastunut olin näihin puuvartisiin sekaistutuksiin, jotka rajasivat tiloja. Myös laaja vaahteroiden valikoima oli mieletön. Tai no... kaikkea tuntui olevan paljon!

Aion mennä ensi vuonna sipulikukkien ja magnolioiden aikaan uudestaan, jos suinkin ehdin. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen. Sisäänpääsymaksu vaihtelee kauden aika 5 eurosta 10 euroon. 

Loppuun vielä upein näkemäni syysväritys. Ikinä.

Ihanaa loppuviikkoa!

Syksy on hyvää maanmuokkausaikaa

Yhteistyö: GreenCare

Syksy on hyvää aikaa maanmuokkaukseen, uusien penkkien valmisteluun ja vanhojen kunnostamiseen. Hommia voi jatkaa niin kauan, kun maa vain on sula. Tykkään itse siivota penkkejä syksyllä siitäkin syystä, että istutuksesta tulee helposti hieman runnotun näköinen. Talvea vasten sillä ei ole niin väliä. Meillä käsittelyyn pääsi noin 6 neliön alue, suuren perennanpenkin pääty.

Ihana, mutta hieman turhan vallaton lyhtykoiso on kolmessa vuodessa jyrännyt alleen hennompia perennoja. Kasvia ei ole edes istutettu tänne. Toisen taimen jakopalan mukana tullut taimen alku on levinnyt todella tehokkaasti. Kesällä päätin, että tänä syksynä saa lähteä. Kasvi on kuitenkin komea, joten annoin sen muodostaa kauniit oranssit lyhtynsä. Suuri kimppu pääsi kasvihuonetta ilahduttamaan. 

Rouhin kasvin irti juurineen multineen, jotta sain putsattua pohjan mahdollisimman hyvin. Tilalle kannoin monta pussia GreenCaren Grobiootti istutusmultaa (luomua). Penkki on tehty GreenCaren luonnonlannoitetulla puutarhamullalla. Istutusmulta kuhisee Grobiootti-hyötymikrobeja, jotka auttavat kasvia juurtumaan. Multa on tarkoitettu erityisesti monivuotisille kasveille. 

Koska ala oli täysin vapaa, upotin sen täyteen tulppaanin sipuleita. Miten ihanaa vain työnnellä pehmeää multaa sivuun käsin ja pikkulapiolla! Tämä taitaa olla jokaisen kotipuutarhurin lempihommaa. Tulppaanit viihtyvät tässä valtavassa penkissä hyvin. Ravinteikasta multaa on 40 senttiä. Harva tulee ajatelleeksi, että tulppaanit tarvitsevat kunnon alustan siinä missä perennatkin. Hyvä multa, ojitus ja aurinkoinen paikka takaavat parhaan kukinnan. Keväällä istutusalue saa kevätlannoituksen. 

Oli oikeastaan ihana jättää tämä alue vielä ilman kasveja. Ehdin talven aikana suunnitella tähän jotain kivaa. Ja miten erityisen kivaa, niin istutuspuuhiin pääsee suoraan ilman puurtamista.

Aurinkoista viikkoa!

postaus on tehty yhteistyössä GreenCaren kanssa.