Perennoja siemenestä

Perennojen kasvatus siemenestä on kivaa ja antoisaa puuhaa. Syitä hommaan on monia ainakin minulla. Tärkein niistä on tietenkin se, että siemenillä saa helposti pihan niin turvoksiin kukkia, että ei sekaan mahdu. Se on ainakin tavoite. Kokemus karttuu vauhdilla, kun kokeilee kerralla montaa sorttia. Siinä on sekin hyvä puoli, että tappioita ja epäonnistumisia ei niin rekisteröi, kun purkeista nousee kymmeniä (satoja) pieniä taimia. 

Olen kasvattanut itse monia hyvin tavanomaisia perennoja - helppoja ja vaikeita. Yksi kivoimmista jutuista on kuitenkin kasvattaa jotain spesiaalia. Tarkoitan tällä lajikkeita joita ei tule lähihonkkarin puutarhahyllyllä vastaan. Olen metsästänyt välillä siemeniä joita olen nähnyt ulkomaisissa lehdissä. Uskallan helposti kokeilla vieraitakin lajikkeita, jos perenna on muuten aivan tuttu. Tällainen on esimerkiksi tumma akileija 'Miss M.I. Huish'. Ehdottomasti kasvatushistoriani parhauskärkeä. 

Perennat kukkivat usein harmillisesti vasta toisena kesänään (ja siitä eteenpäin). Tästä syystä olisi hyvää laittaa aina jotain uutta tulemaan joka kesä. Silloin edelliskesän kylvöt tuovat uuden tuulahduksen kukkineen, kun vastakylvetyt pukkaavat vain lehteä. Suosittelen lämpimästi myös kaksivuotisia kukkia, jotka kylväytyvät helposti paikoilleen. Tällaisia ovat esimerkiksi meillä aivan liian vähän käytetyt tulikukat. Kuvat purppuratulikukka on mieletön! Haluaisin näitä vielä ainakin persikan värisenä. 

Perennat kannattaa ehdottomasti kasvattaa ulkona. Siellä ne nousevat kun aika on kypsä. Vielä ehtii kylmäkäsitellä, kun kiikuttaa siemenet viikonloppuna ulos. Osa perennoista ja kaksivuotisista kasveista tulee helposti myös suorakylvönä. Sormustinkukka on takuuvarma ja helppo. Se kun tulee usein kutsumattakin. 

Inspiroivaa viikonloppua!

Siementen kylmäkäsittely

Kylmäkäsittely on helppoa. Taimet, jotka tarvitsevat kylmäkäsittelyn, ovat aivan turhaan vaikean maineessa. Uskaltaisin mennä jopa niin pitkälle, että kylmäkäsittely on taimikasvatuksen helpoin osa, varsinkin runsaslumisina talvina. 

Laita laakeaan ja puhtaaseen astiaan taimimultaa. Kastele koko multa-ala kauttaaltaan. Kylvä pienet siemenet pinnalle tai upota isommat siemenet siemenen syvyydelle multaan. Anna astian olla sisällä muutama päivä, jotta siemenet ehtivät imeä vettä. Joskus joku voimakas yksilö itää jo tässä vaiheessa.  Puutikku on hyvä apu jolla nostaa pieni alku erilliseen taimiastiaan. Taimi saa jäädä sisälle jatkamaan kasvuaan, kun sisaret saavat vielä lumikäsittelyn. Laatikko saa olla lumen alla 4-5 viikkoa. 

Kietaisen laatikon aina harsoon. Hommaan käy hallaharso tai kasvihuoneen varjostusverho. Lumi ei seiso silloin laatikossa. Lunta saa lapioida reilusti päälle. Jos talvi on huono, käyn aina siirtämässä viimeisiä lumikasoja laatikon päälle. Käy katsomassa vanhassa postauksessani vinkit hallaharson kiinnittämiseen. 

Jos kyseessä on perennan siemenet, saa laatikko jäädä ulos pitkälle kevääseen. Perennan taimet nousevat kun aika on kypsä. Karaisua ei tarvita ja yksilöt ovat supervahvoja, kun ne kasvavat suoraan ulkona. Jättiverbena pääsee sisälle 4 viikon päästä. 

Reipasta viikonloppua! Etelän lapsille ihanaa hiihtoloman alkua! Nautitaan lumikeleistä. 

Esikasvata perennat ulkona

Eilisen esikasvatuspostaus herätti tosi kivasti keskustelua onnistumisista ja epäonnistumisista. Yksi vinkki ansaitsee kuitenkin oman postauksensa. Nimittäin perennojen esikasvatus ulkona. Poimin tämän vinkin matkaani Hernepensaan takana siintää potager-blogin Johannalta, kun olin tekemässä juttua lehteen heidän puutarhastaan. Ihmettelin, miten yksi rouva voi kasvattaa sellaisen tantereen täyteen perennoja itsekseen. Ja syy oli niin simppeli, etten voinut korviani uskoa.

Kaunopunahattu on melko lyhytikäinen perenna. Siksi niitä olisi hyvä kylvää lisää vähintään joka toinen vuosi.

Perennat voi nimittäin kasvattaa kokonaan ulkona. Oli sitten kyseessä kylmäkäsiteltävät tai ilman itävät siemenet. Tilasin viime talvena isot määrät perennan siemeniä kuten tulikukkia, tähtiputkia, akileijoja ja tyräkkejä. Kylmäkäsiteltävät laitoin tulille tammikuun lopulla ja muut siemenet maaliskuussa. Homma toimi näin: Kylvin siemenet taimimultaan sisällä ja annoin siementen kerätä mullassa kosteutta pari päivää. Sen jälkeen etsin runsaslumisimman paikan pihalta, kääräisin ruukut harsolla ja lapioin lunta päälle. Valitsin tarkoituksella loivan rinteen, jotta vesi ei jäisi seisomaan ruukkujen juurelle.

 

 Harson voi virittää yhden tai useamman ruukun päälle kerrallaan. 

Viime talven vaihtelevat lumikelitkään eivät haitanneet kylmäkäsittelyä. Välillä lumi oli sulanut kokonaan pois ruukkujen päältä. Riivin viimeisiä lumirippeitä ruukkujen päälle aina kun muistin. Johannan filosofian mukaan siemen kyllä tietää milloin on sopiva aika alkaa itää. Ja näin juuri se meni. En koulinut siemeniä missään vaiheessa. Annoin niiden vain kasvaa ruukussa. Kastelun kanssa oli hieman muistamista, ja välillä potit olivat aivan kuivia ja taimet nuupollaan. Jotenkin nämä ulkona kasvaneet taimet olivat kuitenkin paljon sitkeämpiä. Vesitilkka herätti ne aina henkiin.

Sinipallo-ohdake onnistuu jopa suorakylvönä. Yksi helpoimmista perennoista, joka on ehdottomasti kasvattamisen arvoinen.

Kesä-heinäkuun aikana siirtelin pikkutaimia tuleville paikoilleen kukkapenkkien aukkopaikkoihin. Ja tulevana kesänä ne kukkivat ensi kertaa. Siitä olen varma. Saatoin huoletta varata sisätilojen esikasvatuspinnat kesäkukille ja hyötykasveille. Tuntui jopa hieman höhlältä, että miten en ole tätä aiemmin tajunnut. 

Lehtoakileija 'White Barlow'

Kylmäkäsiteltävät akileijat ovat siitä näppäriä, että siemenet voi halutessan kylvää jo syksyllä. Irrotan kypsät siemenkodat ja ripottelen siemenet akileijojen juurille syksyllä. Kesäkuun paikkeilla pikkutaimet ovat sen kokoisia, että niitä voi siirtää jo toiseen penkkiin. Näitä taimia en kastele ollenkaan. Tällaiset pikkutaimet ovat niitä kaikkein kestävimpiä ja pitkäikäisimpiä. Alkuun ostettu yksi White Barlow on levinnyt siemenistä pienen kukkameren kokoiseksi. 

 Monen haaveilema tähtiputki on erittäin helppo kasvattaa ulkona. 

Olen itsekin vuosien saatossa kasvattanut melkoisen määrän perennoja pihalleni. Toivottavasti joku muukin innostuu tästä. Ei tarvitse surra olemattomia esikasvatustiloja tai huonoa valoa. Tällä keinolla onnistuu jokainen varmasti. 

Reipasta viikonalkua!

Jättiverbena ja kylmäkäsittely

Tammi-helmikuussa on aika tehdä kylmäkäsittely, jos mielii valmista kesäksi. Tällaisiin kasveihin kuuluu muun muassa meillä yksivuotisena kasvatettu jättiverbena ja monet himoitut perennat kuten akileijat ja tähtiputket. Homma on oikeasti paljon helpompaa kuin miten se mielletään. 

Käytä aina puhtaita potteja ja laadukasta kylvö- tai taimimultaa. Kostuta multa hyvin, kylvä siemenet pinnlle ja ripottele pinnalle ohut kerros taimimultaa, perliittiä tai vermikuliittiä. Itse käytän samaa multaa koko lystiin ja hyvin on toiminut. Anna siementen kerätä kosteutta itseensä 5-6 päivää ja siirrä kylvös kylmään. Sopiva aika kylmäkäsittelylle on 5-8 viikkoa. Jos siemenet itävät kylmässä, keskeytä kylmäkäsittely.

Joskus siemenet itävät jo ennen kylmäkäsittelyä. Näin tälläkin kertaa. Nostin tikun avulla hentoiset pikkutaimet sivuun ja siirsin muun kylvöksen kylmään. Jääkaapin vihanneslokero toimii hommassa hyvin. Yhtä lailla voit tehdä kylmäkäsittelyn ulkona. Neuvoin perennojen kylmäkäsittelyn viime vuonna. Siihen löydät vinkit ja piirretyt ohjeet tästä linkistä. 

Jättiverbena on mainettaan helpompi. Myynnistä sitä löytää turhan harvoin ja silloinkin se on melko tyyris. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan omia kylvöjä. Yllätyt taatusti! Mikään ei vedä vertoja näille pitkille ja siroille kesäkukille. Itse yhdistin ne viime kesänä punakosmoskukkaan. Näyttävän istutuksen saat myös jättiverbenan ja koristeheinien yhdistelmällä. 

Viime kesäiset taimet nostin jo ruukkujen jäädyttyä veitsen kanssa talteen. Vihreä kasvusto näytti kuolleelta, mutta niin vain se näyttää pukkaavan tuolla viileässä varastossa pientä kasvun alkua. Saa nähdä kantaako kokeilu kevääseen. Talvetin jättiverbenan daalian tapaan. Talvetusvinkkejä löydät tästä linkistä.

Tykkään monista kesäkukista, mutta jättiverbena on minusta kaikkein kaunein!

*Siemenet on saatu Nelson Gardenilta*

Ihanaa viikonloppua!

KYLMÄKÄSITTELY JA OMAT PERENNAN TAIMET

Olen vuosien saatossa kasvattanut lukemattomia perennoja itse. Homma on hauskaa ja sillä säästää pitkän pennin. En voi myöskään kiistää etteivätkö ne omakasvatetut olisi niitä kaikkein rakkaimpia!

Ruusunätkelmä  - mainettaan helpompi!

Osa siemenistä tarvitsee kylmäkäsittelyn. Homma on oikeasti helpompaa kuin luullaan. Itse hoidan kylmäkäsittelyn mieluummin ulkona kuin jääkaapissa. Laitan istutusastiaan taimimultaa ja kylvän siemenet. Päälle laitan 0,5-2cm multaa riippuen siemenen koosta. Tärkeä seikka on muistaa, että ei kylvä siemeniä liikaa. Halkaisijaltaan kymmensenttiseen ruukkuun laitan 2-3 isompaa siementä tai 4-5 pienempää. En sen enempää. 

Piirsin jopa ohjeet! Istutusastialle paras paikka on lievä kumpu, jossa vesi ei seiso laatikossa. Kun lumet ovat sulaneet, poista harso. Siemenet itävät omia aikojaan. 

Akileijoja olen kasvattanut itse tajuttomia määriä! Ne vaativat aina kylmäkäsittelyn, kun kylvät itsekerättyjä siemeniä. Voit myös ripotella siemeniä syksyllä suoraan kukkapenkkiin. Pikkutaimet kukkivat seuraavana vuonna itämisestä.

Jotkut lajit ovat herkkiä risteytymään luonnonsisaruksien kanssa. Alunperin pinkki koristekärsämö ihastui siankärsämöön niin, että nyt minulla on kukkapenkillisen verran kaikkea valkoisen ja pinkin väliltä. 

Jos et ole kylmäkäsittelyn tai esikasvatuksen ystävä niin kokeile suorakylvöä. Voit kylmää kesä-heinäkuussa esimerkiksi sormustinkukan tai sinipallo-ohdakkeen siemeniä suoraan ulos.

Kuvassa jo edesmennyt vuorineilikka, joka kukki iloisesti kolme kesää.

Toivottavasti ohjeista oli apua! Minä laitoin juuri 150 uutta siementä ulos odottamaan kevättä.