Kotikirppiksen taikaa

Lauantai oli yhtä tohinaa aamusta iltaan. Vierasmökki oli taiottu edellisenä päivänä kotikirppikseksi odottamaan asiakkaita. Lasten ja aikuisten vaatteet oli koon mukaan siisteissä pinoissa ja henkareissa odottamassa hypistelijöitä. On aina yhtä ilahduttavaa, että siisti ja silitetty vaate jatkaa meiltä usein vielä seuraavaan kotiin. Myös siskoni myi tavaroitaan. Tämän rennommaksi ei kirppistely voi mennä.

Mökki täyttyi nauravista naisista ja lapsista, kun useampi ystävä ja tuttu kylältä tuli etsimään itselleen uusia aarteita. Moni jäi kiertämään vielä pihaa ostosten jälkeen.

Tapahtumaa odotti innolla myös tytär, joka oli taiteillut oman kahvio-kyltin ja hinnaston mökin perälle. Sieltä kelpasi myyydä raparperimehua, pullaa ja kahvia. Hienosti sujui vaihtorahoineen kaikkineen. 

Meidän komeron saranat kiittivät, kun useampi pussillinen vaatetta ja kenkiä matkasi uuteen kotiin. Erityisesti lasten vaatteita oli kertynyt valtavasti jo parissa vuodessa. 

Tämän päivän vietän leppoisasti puutarhassa. Mitään kovin tavoitteellista en yritä saada aikaiseksi. Hyvä mieli ja kasteltu keittiöpuutarha ovat riittävästi. 

Rentoa sunnuntaita!

Kivikon elämää

Kivikkomme on kauneimmillaan mäkitervakoiden kukinnan aikaan. Olen niitä pikkuhiljaa siirtänyt tonttimme tienpientareelta. Onnekseni mukana tuli pari harvinaisempaa valkoista mäkitervakkoa. Kivikossa on sulassa sovussa luonnonkasveja ja puutarhakasveja. Pidän sen luonnollisesta ulkonäöstä ja erityisesti siitä miten paljon siellä on elämää.

Ymmärrän, että se herättää joskus kysymyksiä, koska kivikko sijaitsee sisäänkäyntimme vieressä. Se on kuitenkin pihamme ainoa luontainen paikka harrastaa tämän tyyppisiä luonnonkasveja joita haluan kokeilla. Siivoan alueen joka kevät lehdistä ja rajoitan luonnonkasvien leviämistä, joten kyllä tämä onneksi vielä siistin puolelle jää. 

Tämä on koti sisiliskoille, niveljalkaisille ja muille ötököille. Kerran siellä asui talvella lumikko. Siilin toivoisin saavani sinne vakituiseksi asukkaaksi. Olen laittanut sinne pyös muutaman pöllin lahoamaan, koska se tarjoaa kodin ja suojan monelle hyvin pienelle ja tärkeälle ötökälle. 

Kivikko on useamman metrin pituinen ja siellä kiemurtelee sorapolku. Se rajautuu monilajisiin pensasalueisiin. Aloitin viime vuonna viiruhelpin kasvatuksen, jotta se pehmentäisi hieman sisäänkäynnin ulkonäköä. Onneksi heinä leviää nopeasti. Kivikosta en ajatellut luopua ikinä.

Tämä on minun pieni suuri teko luonnon monimuotoisuuden puolesta. 

Tuoksujuhla puutarhassa

Vaikka tänään odotellaan myrskytuulia varsin sateisissa merkeissä, niin eilen tuntui keskikesän suvelta. Valtava keskipihan juhannusruusu on puhjennut täyteen kukkaansa. Tämä on se hetki kun annan sille joka vuosi anteeksi sen olemassaolon. Juhannusruusu on mielestäni parhaan tuoksuinen kukka mitä tiedän. Se tuoksuu mummolalle ja ruusulle samaan aikaan. 

Minua ei haittaa iso ruusu keskellä pihaa. Minua haittaa se valtava nokkosten ja vuohenputkien viidakko, joka kasvaa jopa korkeammaksi kuin ruusu. Ja kitkeminen keskeltä on sula mahdottomuus. Olen jo puolet ruususta kaivanut ylös ja korvannut perennoilla.

Tämä ruusupensaan osa on istutettu rakennusjätteen päälle. Se oli jopa 90-luvulla vielä turhankin yleistä. Olen päättänyt, että tämä projekti on se vihoviimeinen. Sitten kun kaikki muu on valmista, siirrän osan pensaasta paremmalle paikalle ja istutan tilalle jotain muuta.

Siihen asti suljen silmäni nokkosilta ja nautin ruusun tuoksusta.

Voihan halla!

Tämän vuoden puutarhakevät ja -kesä ovat olleet yllätyksiä täynnä. Talven tuhoja ihmeteltiin hellelukemissa. En myöskaan muista kastelleeni toukokuussa yhtä paljon kuin tänä vuonna. Nyt sitten kummastellaan tyypillisiä alkukesän hallaöitä. Talvimenetysten jälkeen olen päättänyt etten menetä enää ainuttakaan kasvia. 

Ei muuta kuin suojamaan koko kasvimaa ja kaikki parvekkeet kukat, koristepuut ja köynnökset. Osa niistä on niin isoja ja painavia, että sisään niitä en yöksi kiikuta. Parhaat konstit kylmän torjumiseen ovat kastelu ja hallaharso. Oletko ikinä törmännyt näkyyn missä hallayönä mansikkapellolla on sadettimet päällä? Se on juuri siitä syystä, että kostea maa varastoi lämpöä paremmin. Hallaharsot kannattaa laittaa hyvissä ajoin, jotta ne varastoivat lämmön sisäänsä ennen vilpoisia tunteja. 

On niistä harsoista muutakin hyötyä. Kuvauksen ajaksi pois otetut harsot paljastivat hyvässä kasvuvauhdissa olevan keittiöpuutarhan.

Tauoton kukinta

Puutarhassa riittää tällä hetkellä niin valtavasti kuvattavaa ja katsottavaa, että en edes yritä tunkea sitä kaikkea yhteen postaukseen. Kierrän pihaa edes takaisin kamera kaulassa ja sakset kädessä. Päämäärätön rikkojen kitkentä ja kuivien kukintojen napsinta on mitä reuntouttavinta puuhaa.

Viime kesänä perustettu Kirsikkamäki on röyhähtänyt täyteen mittaansa. Istutin sinne lukuisia perennantaimia tiiviisti, jotta valmiin näköistä jälkeä syntyi mahdollisimman nopeasti. Myös rikkojen kitkentä helpottui huomattavasti. 

Kävelyreissuilla on hyvä olla kori tai sinkkiämpäri ihan varuiksi mukana. Sillä takuuvarmasti se täyttyy aina. Tykkään muutenkin napsia ja kitkeä ohimennen niin urakka ei pääse muodostumaan liiaan suureksi.

Olen kiinnittänyt valtavasti huomiota siihen, että piha aloittaa kukintansa mahdollisimman aikaisin jatkaen pitkälle syksyyn. Pidän kukkivista kasveista. Sen kyllä huomaa siitäkin, että kaikenlainen kuhina, surina ja pörinä on jatkuvaa pihassa. Tähän mesibaariin ovat tervetulleita kaikki.

Lehtosinilatvan valkoinen ja sininen versio kukkivat juuri nyt. Siitä tulee mieleen juhannus ja niittykasvit. Tällaiset henkäyksen kevyet lehtomaiset kasvit ovat sykähdyttävän kauniita!

Leppoisaa puutarhasunnuntaita!

Lisää lämpöä pergolalla

Puutarhan rakenteiden teko on työlästä homma, mutta lopputulos palkitsee enemmän kuin oikeastaan mikään muu. Pergolat, kasvulavat ja köynnöstuet on helppo ja nopea tapa saada näyttävyyttä uuteenkin pihaan. 

Minussa tuppaa olla omassa kodissani hieman huithapelin vikaa, joten olen tosi tyytyväinen, että maltoin suunnittella keittiöpuutarhani huolella. Erityisesti pergola oli oikea ratkaisu. Se katkaisee tuulen ja luo ihan omanlaisen mikroilmaston keittiöpuutarhaan. En ole jaksanut suojata näillä helteillä kasveja harsolla, mutta silti kaikki kasvaa kohisten. Erityisesti arkojen papujen kasvussa pergolan rakentaminen näkyy hyvänä kasvuna ja mahtavana satona. Edes viime kesän viileät kelit eivät papua lannistaneet.

Odottelen sadon lisäksi kukkien kasvua kieli pitkällä. Panostin siementen hankintaan ja luvassa on kerman ja vaaleanpunaisen sävyisiä krasseja ja kehäkukkia. Odotan innolla heinäkuun ilmettä.

Nyt painun kivipolkuja haraamaan ja nauttimaan auringosta. Palataan!

Haaveiletko lasitetusta terassista?

Lasitettu terassi olisi oikea unelma. Tai mikä vain katettu tila missä kesä olisi läsnä ja tekstiilit kuivia. Sain kurkistaa yhteen tosi kivaan sellaiseen ja luoda sinne kesäilmeen kukkineen ja viltteineen. Jos sinäkin haaveilet sellaisesta, niin käy katsomassa Etuovi.comin Parempaan asumiseen-blogista millainen kesäpaikka terassille syntyi.

Mä voisin tehdä tuonne kotitoimistoni, niin kiva se oli. Heh!