Kevään heleän virheä on värinä vailla vertaansa. Nautin suunnattomasti lehtiin puhkeavista puista ja siitä, kun luonno ilme silminnähden kirkastuu. Tässä kohtaa kaikki on vielä mahdollista ja täysin hallittavaa. Intoa riittää kuin pienessä kylässä, ja sitä ihmettelee itsekin, että miten niitä istutusalueita syntyykin niin vauhdilla.

Tänä vuonna satsataan erityisesti pensaisiin ja tontin reuna-alueisiin. Himpun tylsää, mutta palkitsevaa. Ja eihän se olisi puutarhakausi eikä mikään, jos en yhtä uutta perennapenkkiä perustaisi (tai kahta...).


Aurinko näyttää paistavan tänäänkin. Kaikki hyvin valtakunnassa.



















