Seppele-workshop

Eilinen päivä hurahti messuilla niin että sulkemisaika yllätti. Ihania kohtaamisia, kollegoita ja bloggaajatuttuja, niistä oli hyvä messupäivä tehty. Päivän kohtakohta oli kuitenkin mennen tullen seppele-työpaja, johon osallistuin Marian kanssa. Ohjaajana toimi Kukkala-blogin Sanna (jolla on myös iki-ihana kasvari esittelyssä messujen koristelualueella).  

Jouluruusua, harsokukkaa ja eukalyptusta! Helpot ja ihanat materiaalit takasivat kauniin seppeleen, teki sitten rennommaa tai siistimpää jälkeä. Seppeleen pohja syntyi pehmeästä rautalangasta, jonka päälle kieputettiin vihreää kukkateippiä. Sinne väliin sitten maun mukaan kukkia. Käsittämättömän helppoa!

 Nämä päässä me sitten haahuttiin ympäri messuja.

Kiitos Sanna!

Nähdäänkö huomenna?

Kevään puutarhamessut ovat aina lähtölaukaus keväälle. Mullan tuoksu ja puutarhahöperöt ihmiset ovat silloin parasta mitä voi kuvitella. Odotan innolla tänään alkaneita Helsingin Kevätmessuja. 

Minulta on kyselty millä osastolla olen töissä messuilla (kuten lähes aina edellisinä vuosina). Tänä vuonna olen pääosin vapaalla. Jos haluat tulla moikkaamaan, olen perjantaina klo 11 Lempisaunalla Maria Kesäsen ja Hanna Sumarin kanssa kertomassa meidän kirjasta. 

 Toivottavasti törmään mahdollisimman moneen lukijaan ja bloggaajaan.

Nähdään siellä!

TERVEISIÄ TURUSTA

Laitan tänne kuvapläjäyksen Turun Piha & Puutarha messuilta. Yleiskoristelualueet olivat vailla vertaansa. Teemana olivat juhlat ja ihmisen elinkaari, joten juhlia oli esitelty vauvajuhlista häihin. Ja ihan oikeat häät siellä myös pidettiin. Isoimman vaikutuksen tekivät Bronco-liikkeen floristin Niina Autin tekemät kukkasidonnat. Olin ihan pähkinöinä, että meillä on Suomessakin tällaista.  

Hyöty piti pintansa tänäkin vuonna. Pienempi koristelualue piti sisällään erilaisia viljelypaikkoja. Kasvien koko ei pettänyt tänäkään vuonna. Ainoastaan Turussa olen nähnyt tähän aikaan vuodesta täysikasvuisia kurkkuja ja tomaatteja. Hyötämisessä nähdään täällä järjettömän suuri vaiva joka vuosi. Arvostan.

Ja niin tuli keväinen olo saman tien. Nähdään Helsingin messuilla ensi viikolla!

NYT ON AMPPELEITA

Olen aivan myyty Ikean ANVÄNDBAR-mallistoon, jonka on luvattu ilmestyvän huhtikuun alussa. Kestävää kehitystä ja vihreämpää elämää juhlistava mallisto tarjoilee punasaviruukkuja Ikean tyyliin ja ennen kaikkea amppeleita. Olen myös vaikuttunut kukkapöydistä, jotka ovat tulleet muotiin taas. Oikea esikasvattajan unelma. Siis meidän kaltaistemme, jotka räjäyttävät kodin täyteen huhti-toukokuun ajaksi potteja ja purnukoita. Pitäähän meidänkin mahtua siivoamaan ja elämään. Jokainen tyhjä taso on tervetullut lisä. 

kuvat: Ikea

Minä hilpaisen juuri Turun Piha&Puutarha-messuille luennoimaan. Tulkaa kuuntelemaan, jos olette kulmilla. 

Aurinkoista viikonloppua!

ONNEA ON MÖKKI

Olen viime päivinä hilpaissut meidän mökille töitä tekemään. Ponnistus ei ole ehkä niin suuri kuin miltä se kuulostaa. Matkaa 30 metriä. Kumpparit jalkaan ja läppäri ja kalenteri kainaloon. Niin näppärää. Viime kesäksi sisältä kokonaan remontoitu mökki on pinnoiltaan valkoinen ja sisustukseltaan helppo ja rauhallinen. Lisäksi täällä on aina siistiä. Mökissä on rauha kirjoittaa piirtää ja valokuvata. Valkoinen mökki tulvii valoa. Ainoa musta pilkku on puusauna, jonne halusin mustat lauteet ja seinät. 

Talousrakennuksen nimellä kiinteistöön kuulunut mökki on herättänyt vierailijoissa joskus ihmetystä. Lähinnä siksi, että meillä on kaksi taloa. Tämä on tällaista arkipäivän luksusta. Mökki palvelee vierasmökkinä, saunamökkina ja rauhallisena tilana sille, joka sellaista sattuu kaipaamaan. Täällä talvehtivat myös laakeripuut. Esikasvatukseen tarvittavasta lisätilasta puhumattakaan.

Juuri nytkin istun täällä takan lämmössä ja aloittelen hommia. 

Mukavaa loppuviikkoa!

PISTOKKAIDEN HOITO

Törmäsin viikonloppuna keskusteluun pistokkaiden hoidosta ja niiden epäkiitollisesta kasvusta. Yksi osallistuja myös valitti paapomisen määrää, jonka pikkupistokkaat vaativat. Omani kasvavat kohisten, mutta eivät itsekseen. Paapomista ne todella vaativat. Muutama niksi on paikallaan, jos taimista aikoo saada tuuheita.

Jotta kasvulle on mahdollisuus tarvitsee isomman ruukun ja taimimultaa tuhdimman kesäkukkamullan. Kun kasvi on juurtunut ja lähtenyt kasvuun, aloitan lannoituksen hyvin kevyellä kädellä. Tarkistan taimet päivittäin ja kastelen noin parin päivän välein (hyvin aurinkoinen paikka). Pitkäksi venähtäneet pelargonit leikkaan surutta. Latvominen tekee niistä vankkoja ja tuuheita. Poistan myös kukat tässä vaiheessa, jotta kasvi keskittää energiansa vankistumiseen. Varsinkin petuniat kukkisivat jo nyt mielellään.

Näillä vinkeillä minä olen onnistunut. Tuleeko teillä mieleen muita niksejä?

SISÄINEN RAUHA SIIVOAMALLA

Pääsiäinen on kulunut melko zen-henkisissä tunnelmissa. Olen nukkunut, ulkoillut ja siivonnut. Moni ei ymmärrä sitä puolta minusta, joka käyttää lomasta leijonanosan siivoamiseen. Se on sellaista perusteellisempaa sorteeraamista lungilla tahdilla. Projektina on aina huone kerrallaan. Lastenhuoneet käyn läpi kerran vuodessa. Järjestän leluja kokonaisuuksiksi omiin laatikoihinsa. Kaikki muu saa lähteä. Ja samalla poistan pölyt joka mutkasta ja tasosta. Parasta on, jos koko perhe on silloin talossa. Minulle riittää tieto siitä, että kaikki rakas on lähellä.

Näissä puuskissa kaipaan selkeämpää ilmettä muuallekin kotiin. Ja siihen hommaan istui tämä betoniruukun aluslautanen kuin nenä päähän. Se on iso ja painava. Ja kätevä nostaa kun haluaa pyyhkiä pesuaineella koko pöydän. 

Katson puutarhamyymälöiden isommat aluslautaset aina sillä silmällä muutenkin. Niitä myydään yleensä erikseen ilman ruukkua. Tämä kappale löyti Plantsusta ja näin huokealla hinnalla tällaista ei edes kannata askarrella itse.

No eikö ole aika Zen?