sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Ei kukkasipulipaniikille

Se olisi taas tämä aika vuodesta. Aika jolloin aiemmin otin paniikkia sadoista sipuleista ja ahdistuin kuinka ihmeessä ehdin upottaa ne jonnekin. Pahimpia olivat krookuksen sipulit. Niitä pieniä penteleitä oli aina 50 pussissa. Vieläkin puistattaa, enkä siksi enää osta niitä. Onneksi jo istutetut krookukset nousevat uskollisesti vuodesta toiseen. 


Tänä vuonna kieltäydyn ahdistumasta edes siitä, etten taaskaan jaksa tilata erikoisempia lajikkeita maailmalta. Herkuttelen kyllä kuvilla ja rakastan surffailla puutarhanettikaupossa. Sen sijaan otan mitä marketit antavat. Jos tarjolla ei ole mitään kivaa ja laadukasta, en sorru ostamaan homeisia tai tylsiä sipuleita. Kunnollisia löytyy taatusti jostain toisesta lähikaupasta.


Viime vuodet parhaaksi kikaksi on osottaunut se, että ostan kerralla korkeintaan 100 sipulin erän. Nyt mukaan lähti yksi laukkasekoitus, kerrottuja, ripsureunaisia ja liljan mallisia tulppaaneja sekä erilaisia narsissilajikkeita.


Narsisseihin aloin satsata kunnolla vasta toissa syksynä. Lajikkeita on nykyään saatavilla muitakin kuin niitä isoja keltaisia torven mallisia. Sipulit kukkivat uskollisesti vuodesta toiseen. Kun narsisseja on paljon, voi huoletta ostaa joka vuosi jonkun verran erikoisempia tulppaaneja. Ei käy niin paljon kukkaron päälle, kun ei tarvitse joka vuosi koko pihaa täyttää uusilla sipuleilla. 


Aion hakea ainakin toisen satsin vielä. Kirjopikarililjoja on nykyään siellä sun täällä, mutta haluan niitä lisääkin. Lisäksi ainakin yksi isompi satsi tulppaaneja ja ensi kevään runsas kukinta on turvattu.  Kelikin oli mitä mainioin - aurinkoinen ja kirpeä.


Teimme Johannan kanssa jakson kukkasipuleista Puhetta puutarhasta-podcastiin. Samasta aiheesta voi käydä myös lukaisemassa tekemäni artikkelin Versoilevan sivuilta. Voit kuunnella podin suoraan alla olevasta soittimesta. Pitäkää hauskaa kukkasipuleiden kanssa. Keväällä taas ihastellaan yhdessä syksyn ahkeroinnin tulosta.

SHARE:

6 kommenttia

  1. Olen vasta viime vuonna istuttanut sipulikukkia. Ovathan ne keväällä kukkiessaan aivan ihania, mutta mitä sitten kun kukkiminen on ohi? Paljas paikka jossa törröttää muutama varren tynkä ei näytä hyvältä, mutta jos siihen istuttaa jotain perennaa, niin samalla kaivelee sipulit ylös. Mitä tuossa tilanteessa pitäisi tehdä?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on lähes kaikki sipulit perennapenkeissä juuri tuon takia. Jos istutan uutta niin väkisinkin sieltä nousee muutaman sipuli. Tungen ne vain takaisin multaan ja homma jatkuu. Ei siinä sen kummempaa :)

      Poista
  2. Voih, muistan liian hyvin sen syksyisen kukkasipulishown....ja joskus niitä pistelin vielä jouluna kukkapenkkiin rautakangen kanssa! :D
    Keväällä ostin täällä helmihyasintin ja heitin sipuleineen kukinnan jälkeen tuonne kiinanruusun juurelle ja unohdin sinne.
    Eilen huomasin kastellessani pihaa, että siellähän on komea vihreä puska lehtiä!
    Hah, kukista en tiedä enää kuuman kesän jälkeen, mutta lehtiä ainakin on hieno vihreä tupsu.
    Aurinkoista syysviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rautakanki on yllättävän monelle sipuleiden istuttajalle tuttu väline :D Ihanaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  3. Nautiskelu olisi hyvä ohjenuora monelle puutarhahommalle.
    Joskus tuon ohjeen unohtaa ahneuksissaan. Meillä on mitä luultavammin ylppärijuhlat keväällä, joten taisin saada hieman ahnehtimiskohtauksen kukkasipulien suhteen.
    Varsinkin noiden myöhäisempien lajikkeiden suhteen. Tosin säästähän paljon riippuu, milloin mikäkin kukkii.
    Yritän nautiskella ja istuttaa pussukka kerrallaan, ettei tule ähkyä ja väsymystä.
    Voihan se olla, että rautakankikin tulee taas tutuksi, jos sää muuttuu äkkiä. ;)

    VastaaPoista
  4. Minä olen tilannut jotakin Ruotsista mutta eivät ole vielä tulleet. Samassa rytäkässä tilasin jo kevääksi daalioitakin joten paha hurahdus kävi😂 Eniten odotan tällä hetkellä kivilastia Orivedeltä jonka pitäisi olla tänään tsi viimeistään huomenna täällä💚

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig