torstai 8. maaliskuuta 2018

Perennoja siemenestä

Perennojen kasvatus siemenestä on kivaa ja antoisaa puuhaa. Syitä hommaan on monia ainakin minulla. Tärkein niistä on tietenkin se, että siemenillä saa helposti pihan niin turvoksiin kukkia, että ei sekaan mahdu. Se on ainakin tavoite. Kokemus karttuu vauhdilla, kun kokeilee kerralla montaa sorttia. Siinä on sekin hyvä puoli, että tappioita ja epäonnistumisia ei niin rekisteröi, kun purkeista nousee kymmeniä (satoja) pieniä taimia. 


Olen kasvattanut itse monia hyvin tavanomaisia perennoja - helppoja ja vaikeita. Yksi kivoimmista jutuista on kuitenkin kasvattaa jotain spesiaalia. Tarkoitan tällä lajikkeita joita ei tule lähihonkkarin puutarhahyllyllä vastaan. Olen metsästänyt välillä siemeniä joita olen nähnyt ulkomaisissa lehdissä. Uskallan helposti kokeilla vieraitakin lajikkeita, jos perenna on muuten aivan tuttu. Tällainen on esimerkiksi tumma akileija 'Miss M.I. Huish'. Ehdottomasti kasvatushistoriani parhauskärkeä. 


Perennat kukkivat usein harmillisesti vasta toisena kesänään (ja siitä eteenpäin). Tästä syystä olisi hyvää laittaa aina jotain uutta tulemaan joka kesä. Silloin edelliskesän kylvöt tuovat uuden tuulahduksen kukkineen, kun vastakylvetyt pukkaavat vain lehteä. Suosittelen lämpimästi myös kaksivuotisia kukkia, jotka kylväytyvät helposti paikoilleen. Tällaisia ovat esimerkiksi meillä aivan liian vähän käytetyt tulikukat. Kuvat purppuratulikukka on mieletön! Haluaisin näitä vielä ainakin persikan värisenä. 


Perennat kannattaa ehdottomasti kasvattaa ulkona. Siellä ne nousevat kun aika on kypsä. Vielä ehtii kylmäkäsitellä, kun kiikuttaa siemenet viikonloppuna ulos. Osa perennoista ja kaksivuotisista kasveista tulee helposti myös suorakylvönä. Sormustinkukka on takuuvarma ja helppo. Se kun tulee usein kutsumattakin. 


Inspiroivaa viikonloppua!

SHARE:

9 kommenttia

  1. Siemenkasvatus kyllä kannattaa ja se on joskus kutkuttavan haasteellistakin, joskus saa kaupanpäällisinä jotain mitä ei odottanutkaan saavansa (kasvatin matalaa jaloritarinkannusta, juu matalia tulikin ja tuli myös yli kaksimetrisiä, joissa oli toistametrinen valtikkamainen kukinta). Juuri viikolla laitoin vielä kylmäkäsittelyyn edelweissin ja atsalean, joiden siemenet tytär toi tuliaiseksi Itävallasta. Tässä kohden voisi kannustaa myös puiden kasvattamiseen siemenestä, sekin on varsin mielenkiintoista. Toivoisin hartaasti, että sormustinkukka ja tulikukka kasvaisivat meillä noin huolettomasti, mutta ei, pitkän kaavan kanssa niitä saan meille taimetettua, tulikukan sain kaverilta viimein taimena.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi onkin ihmehomma, kun on pihoja joissa kaikkki harvinaisetkin kasvit kylväytyy. Mulla meni useampi vuosi, mutta nyt on viime vuosina huomannut, että lähes kaikki perennat tuottavat pieniä siementaimia sinne tänne. Ilahduttavimmat ovat olleet peittolehti ja lehtisinilatva :)

      Poista
  2. Kannatan myös siemenkasvatusta. Sekä ulos kylvettynä että sisällä esikasvatettuna. Tuo esikasvatus auttaa joidenkin lajien kanssa siihen, että perennat kukkivat jo ensimmäisenä kesänä. Syksyllä ripottelin sellaisen määrän siemeniä pihalle, että nyt on vaikeuksia muistaa missä on mitäkin. Saa olla tosi varovainen kukkapenkkien mylläämisen ja rikkaruohojen nyppimisen kanssa keväällä/kesällä. Ihanaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kukkivat tosiaan jo ekana kesänä, mutta en laske ikinä sen varaan. Mulla ainakin ottaa yleensä seuraavaan kesään. En tiedä onko sillä tekeminen, että kasvatan perennat kokonaan ulkona. Mulla ei ole hoppu. Helpottaa hirveästi, kun ei koko koti ole täynnä potteja. Ihanaa viikonloppua!

      Poista
  3. Ihana herkku tuo akileija! Akileijoja on helppo kasvattaa ja niitä olenkin paljon kasvatellutkin. Tekisi mieli melkein alkaa keräilemään erilaisia lajikkeita akilleijoista. Sä olet ollut yksi inspiraation lähde tässä asiassa. Tykkään sun puunalusesta, joissa kasvaa todellisia kaunottaria.
    Tuota idänunikkoa täällä kasvaa vähän siellä sun täällä, on itse huolehtinut lisäyksestän. Tykkään siitä silti. Mummolassani kasvoi paljon niitä, joten mieltymykseen taitaa vaikuttaa paljon myös tunnesyyt. En oikein tykkää edes tuollaisesta punaisesta, mutta unikoissa se on ihana.
    Kivaa viikonlopun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en mäkään tykkää punaisesta ja oranssista. Mutta katso nyt miten upea tuo unikko on! Ja sinne painuu taas periaate päätös ottaa vain pastellisia perennoja omaan pihaan :D

      Poista
  4. Komppaan! Perennoiden kasvatus ei ole oikeastaan sen kummempaa kuin kesäkukkien kasvatus, kunhan muistaa esim. tuon kylmäkäsittelyn sitä vaativille.
    Kaunis akileija tosiaan. Tulikukkia olen kasvattanut myös, ranskantulikukkaa ja tavallista keltaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta monet perennat ovat jopa himpun iisimpiä kuin jotkut kesäkukat. Ja kasvatus ei tosiaan eroa yhtään mitenkään. Siemenestä ne kaikki ponnistavat.

      Poista
  5. Muutama tunti sitten kävin purnukoita raahaamassa pihalle ja hautasin lumeen. Vähän kyllä pohdin, että liekkö käy kuin oravalle. Teen hyvän jemman ja unohdan ;) Tässä tapauksessa unohduksesta taitaisi seurata päälle pomppiminen :D Mukavaa viikonloppua. psstt. edellisen postauksen ruusut tosiaan olivat ihan mielettömän kauniin väriset :)

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig