sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Mun iskä

Lapsiperheessä isänpäivän hulinat keskittyvät usein omaan kotiin. Halusin ottaa tovin myös muistaakseni omaa isääni. Meitä on aina yhdistänyt tehokkuus, tarmokkuus ja taito tehdä käsillä. Kirvesmiehenä ja maalarina isä on tavannut tehdä koko lähisuvun remontit. Tyttäriltä ei ehkä aina odoteta näitä taitoja. Isäni sen sijaan tuntuu kuvittelevan minun osaavan lähes homman kuin homman. Hänen käsityksensä minun voimistani on joskus hieman surkuhupaisaa. Olen kiitollinen siitä miten se on vaikuttanut asenteeseeni. Olisinko muuten osannut ja uskaltanut omin voimin ja neuvoin maalata parketin valkoiseksi ihan itse?


Miestäni on aina naurattanut minun ja isäni tapa käyttää tekemistä väheksyviä verbejä. Me sipaisemme seinät kuntoon ja läpsyttelemme kiveykset paikoilleen. Mikään homma ei ole liian iso. Toimeliaina ihmisinä meillä on tapana ampaista mustikkaan. Tämä on asia josta pidän myös itsessäni. Elämää rakastavan ihmisenä uskon ehtiväni elää ja rakastaa hieman keskivertoa tehokkaammin. 


Vaikka välimatkaa on usempi sata kilometriä, on isäni silti hyvin läsnä arjessani. 

Hyvää isänpäivää iskä! 

-Kati
SHARE:

17 kommenttia

  1. Kauniisti kirjoitettu. Mukavaa isänpäivää, Kati!

    VastaaPoista
  2. Iskä kiittää kauniista sanoista��

    VastaaPoista
  3. Ihanasti kerrottu omasta isästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne yhdet ainoat vanhemmat ovat tärkeät. Myös aikuisena :)

      Poista
  4. Kuinka mukavasti tarinoit isästäsi.
    Paljon samaa tunnistin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että jokaisessa isä-lapsi suhteessa on ne omat yhteiset kiinnostuksen kohteet. Meillä ne nyt kyllä on isän jutut, mutta onneksi ne kiinnostaa isääkin. Sujuvasti turinoidaan myös pihanhoidosta :D

      Poista
  5. Kauniisti kirjoitettu. Vielä hienompaa, että sanot sen ääneen. Kyllä perusasenne elämään lähtee kotoa, läheisten ihmisten kannustamana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tärkein kodin anti on antaa oivalluksia. Asenteen tai arvojen ei tarvitse olla samat. Toivon, että myös omat lapset saavat omia oivalluksiaan lapsuudestaan ja elävät sitten miten parhaakseen näkevät.

      Poista
  6. Tota puolta mä ihailen erityisesti sussa! <3
    Sä ryhdyt hommaan kuin hommaan reippaasti ja uskaltaen, ja niin sä sitten selviätkin kaikesta tuolla asenteella. On upeaa periä isältään tuollainen asenne ja elämään suhtautumisen taito.
    Ja sä tartutat meihin ystäviinkin tuota samaa. Mä oon oppinut sulta juuri tuota ennakkoluulotonta asioihin tarttumista.
    Sitähän näköjään osaa vaikka mitä... Ja kaikkea voi käyttää kaikkeen... Kesällä se tuli todettua. <3
    Eli mäkin oon kiitollinen sun isälle, vaikka en ole häntä ikinä tavannutkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mähän sanoin, että nyt ois isä ylpeä, kun sitä hullua reunaa nakuteltiin kiinni. Oli kyllä lystiä rakentaa yhdessä <3

      Poista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig